Arthur katsoo minua ylhäältä
Arthur oli hiljainen, persoonallinen poika
vastasi aina kun sanoin hänelle moita
nuoli aina kasvojani, kun tulin
etääntymisestä väliajoin yliopiston kurin
suhtautui lämpimästi kuin kissa ikään
ei jättänyt minusta tuntematta mitään
Hän meni lopulta pilven päälle
haltijaksi meidän alempien säälle
Minäkin joskus liityn hänen mukaan
ei estä minua se eikä kukaan
on kissoilla myös korkeampi voima
leijonien ja tiikerien vahvuus roima
muistan intosi ja lopulta sairauden
oli se mielelleni todella harhaute
olisin pitänyt sinua mukanani kauemmin
kuin olisit ollut terve kuitenkin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti