Ideologinen nautinto ja syväsymbolit

Ideologinen nautinto tarkoittaa sellaista politiikan tekemisestä tulevaa nautintoa, jossa jokina arvoista päättävä ihminen voi ohjata toisia ihmisiä tekemään itsensäkaltaista politiikkaa, josta hän lopulta saa jonkinmukaista ideologista nautintoa, eli siis tietyn ideologian tunnustamisesta saatua hyvän olon tunnetta ja hyötyä. Ideologinen nautinto on korruptiota ja manipulaatiota sen takia, koska se pyrkii lisäämään omaa hyötyään ja vielä käyttämällä tuossa lisäämisessä vaan tietyltä porukalta tulevaa apua ja oikeutusta omien arvojensa mukaiselle ideologiselle nautinnolle. Arvojen tulisi ilmaista parhaimmassa tapauksessa objektiivisesti sitä, mikä on hyvää ihmiselle tiettyjen perusteltujen periaatteiden kautta ja takia. Ideologinen nautinto on siis täysin päinvastainen tapa lähestyä arvoja ja politiikan tekemistä. Ideologista nautintoa hakevat etenkin ontokraattisen eli olemisenvaltaisen porukan jäsenet, jotka muodostuvat välinpitämättömän rahvaan avulla kommentaariaatiksi, jonka on tarkoitus vaikutteellisuuden avulla saada ote yksilöiden arvoihin ja lisätä sitä kautta näistä arvoista ja arvotunteista omaa merkitysvaltaansa eli paikkaa erilaisten instituutioiden ja ihmisten välillä. Ideologinen nautinto on siis täysin korruptoitunut tapa hankkia itselleen valtaa ja tapa hyötyä vallasta. Ontokraattinen eliitti siis tarkoittaa vaikutteellisuudella vahventunutta eliittiä, joka saa pienen vähemmistön roolissa nauttia arvottamisesta epävapaassa yhteiskunnassa, sillä yhteiskunta on vapaa vasta silloin kun riippumattomat ihmiset saavat yhteiskunnassa vallan ja kaikki kommentaariaattiin ja vaikutteellisuuteen liittyvät asiat ja välityskeinot on tuhottu. Syväsymbolit ovat ihmisen evoluutiossa kehittyneiden ominaisuuksien joukkoa, joka paranee ja kehittyy jatkuvasti. Ne ovat kuitenkin kaikkein pysyvämpiä kaikista ihmisen ja inhimillisen todellisuuden asioista ja arvoista. Syvän näistä symboleista tekee sen, että ne ovat sekä ihmisen mutta myös yhteiskunnan pinnan alla, jolloin niistä voidaan saada tietoa vain tietyn vahvuisen ajattelun ja harkitsemisen tuloksena. Syväsymbolit ovat  osittain psyykestä saatua tietoa, joka ei muutu sen myötä kun aika tai ympäristö muuttuu, sillä ne ovat myös kaikkein humaanisimpia arvoista ja niiden alkukohdista. Toisin kuten kirjoitin, ovat symbolit kuitenkin vain arvojen ja arvotunteiden alkukohtia, joihin nähden tapahtuu arvojen luominen. Kuitenkin syväsymbolit poikkeavat tavallisista vertailukohdallisista symboleista siten, että syväsymbolien todellisuus perustuu perustavimpiin ihmiselämän arvon kohteisiin kuten esimerkiksi inhimillisen elämän ja ihmisen varjeluun, sekä kaikkein perustavimpiin olemassaolon rakenteisiin, kun taas vertailukohdalliset symbolit perustavat arvonsa pinnallisempaan yhteiskunnassa ilmenevään palvelurakenteeseen, ja voidaankin sen perusteella sanoa, että esimerkiksi omasta elintasostaan elävät ja kaiken olemassaolonsa siihen panostavat ihmiset toteuttavat vertailukohdallista symbolisuutta siinä kun he perustavat kaiken olemassaolonsa yhteiskunnan päällysrakenteeseen ja siihen, koska taloudellinen tilanne ja maailman tasapaino on toistaiseksi vielä jokseenkin hyvällä tolalla, joka antaa tällaisille hienostorouville mahdollisuuden parantaa elintasoaan ja jatkaa nenänvartta pitkin katsomistaan. Vertailukohdalliset symbolit siis edustavat epävapautta ja kilpailua ja siinä pyritään koko ajan parantamaan omaa asemaansa sekä toisten ja omien silmiensä kohteena. Kuitenkin kun kansakunnan tilanne vaikeutuu ja elintaso laskee, menettävät tällaiset hienostorouvat monesti oman olemassaolonsa perustan koska vertailukohdalliset symbolit tuhoutuvat sitä myötä kun yhteiskunnan perustila järkkyy ja korisee. Syväsymbolien tulisi siis antaa jonkinlainen vaihtoehto ideologiseen nautintoon, etenkin sen takia, koska jälkimmäinen käsite sisältää itseensä pyyteellisyyden samalla kun taas syväsymbolit ovat suuressa määrin pyyteettömiä. Ideologinen nautinto ja vertailukohdallinen symbolisuus ovat siis sellaisia symboleita ja niihin perustuvaa ajattelua, jossa arvoa ei tarvitse luoda tunnustamalla toiseus vaan tässä vaihtoehdossa arvon tunnustaminen tapahtuu reagoimalla toisen katseeseen, jota kautta ihmiset voivat luulla olevansa objekteja, ja monesti tuollainen objektina oleminen tuo riittämättömyyden tunteen, joka taas voi aiheuttaa reaktiivisia ilmiöitä kuten esimerkiksi pyrkimyksen kohottaa omaa asemaansa toisten ihmisten silmissä esimerkiksi rahaa tai kulutushyödykkeitä hankkien, mutta varmasti tuo objektina oleminen tuottaa ainakin kateuden tunteen ja halun arvioida toisia ihmisiä vertaamalla heitä itseensä, eli tälllaisellakaan vertailulla ei ole lopulta muuta tarkoitusta kuin halu korottaa itsensä johonkin asemaan vertaamalla itseään sellaiseen ihmiseen, josta he voivat poimia ylös heikkouksia. Ideologinen nautinnon tavoittelu hyödyntää vertailukohdallisia symboleita siinä, kun se pyrkii luomaan skismaa etenkin konservatiivisien ja hyväksi todettujen instituutioiden välille. Se pyrkii omimaan ihmisten arvot ja muodostamaan niiden väännellystä muodosta itselleen arvoinstituutioita ja poliisimaisia tuki-instituutioita niitä puolustamaan. Vaikutteellisuus on siis se syrjäyttämisen tapahtuma, jonka jälkeen ihmiseltä viedään hänen arvonsa tai ainakin ne pyritään muokkaantumaan siihen uuteen institutionaaliseen järjestykseen, jonka kommentaariaatti haluaa muodostaa tunnustushierarkiaan. Se tekee instituutioista toisiinsa nähden riippuvaisia ja haluaa vähentää kulttuurisinstitutionaalista autonomiaa, joka perustuu etenkin yksilösuhteissa tapahtuvaan preferenssiautonomiseen tasapainoon. Esimerkiksi kun voidaan preferenssiautonomian mielessä ajatella, että ihmisillä olisi oltava oikeus valita esimerkiksi töittensä osalla enemmän vapautta tai vaihtoehtoisesti enemmän vastuuta vaativa tekemisen malli, niin tämä kommentaariaaninen puuttuminen tunnustushierarkiaan puuttuu samalla myös ihmiselämään siten, että se voi houkutella joitain ihmisiä tulemaan pyyteellisiksi eli saamaan etua siitä kuinka he pystyvät ruveta luomaan epäsopua instituutioiden välille. Instituutioiden autonomian vievä toiminta on ehdottomasti paheksuttavaa ja sen takia kommentaariaatti tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja estää joitakin häikäilemättömiä ihmisiä tavoittelemasta ideologista nautintoa etenkin heidän omien poliittisten piiriensä antamalla tuella. Kun pyritään pääsemään eroon manipulaatiosta ja korruptiosta, tulisi silloin poliitikkojen ruveta muotoilemaan itsenäisesti ajatuksiaan ja kuuntelemaan etenkin oman omantuntonsa ääntä. Syväsymbolit eli perimmäisimmät ihmiselämään liittyvät arvot ovat niitä, joita tulee korostaa tilanteissa, jossa kilpailu ja pinnallisimpien yhteiskuntaelämään liittyvien piirteiden kanonisoiminen ja muka päteväksi arvoksi tuleminen pyrkii valtaamaan yhteiskunnassa alaa arvoilta, jotka kertovat eniten ihmisen omasta päättelystä ja arvottamisesta. Monesti ihmiset jotka keskittyvät etenkin rahaan ja elintason parantamisen ovat sellaisia, jotka alkavat joskus unohtamaan ihmiselämän perinteisimmät arvot, ja siinä hetkessä ja aikana jossa ihmiset ovat alkaneet unohtamaan ne tulisi korostaa ihmisyyttä ja niitä perustavimpia arvoja jotka antavat oikeutuksen ja arvon elämälle. a