Mummoni kannasta alkoholiin.

Mainitsin juuri mummolleni katsoneeni Metsolat-sarjaa, ja koska siinä sarjassa oli yksi absolutisti, joka mm. omissa häissään joi pelkästään pommacia, niin sanoin mummolleni, että on heikkoutta, jos ei pysty omista kannoistaan riippumatta nauttimaan silloin tällöin edes yhtä paukkua. Mielestäni tämä on osoitus siitä, että tällainen henkilö on hieman vähemmän kehittynyt kuin muut, esimerkiksi kohtuukäyttäjät. Mutta mummo kuuli väärin ja oletti minun sanoneen, että alkoholin käyttö on heikkoutta. Minä ihmettelen, miten hän voisi tietää mitä alkoholin käyttö on kun on ainakin väittänyt olleensa koko elämänsä juomatta. Ja näin ollen, tietääkö hän ollenkaan siitä, mikä on heikkous, kun on ollut juomatta. Eli toisin sanoen hän ajattelee, että minä olen hyvä, säädyllinen ja epäsyntinen ja koska olen ollut juomatta aina, niin silloin sellaiset, jotka juovat ovat huonoja, heikkoja, säädyttömiä ja syntisiä. Hän ei tämänkään asian kohdalla hyväksy toisten mielipiteitä alkoholista, vaan hän vahtaa haukkana sitä, että hänen kanssaan tekemisissä olevat ihmiset eivät poikkeaisi hänen mielipiteistään. Ihminen on perusluonteeltaan heikko, joten mielestäni moralisointia esimerkiksi alkoholista ei tulisi harrastaa. Ja toisaalta en täysin hyväksy sitä, ettei ihmisellä saisi olla joitain paheita ja ettei hän saisi etsiä kokemuksia ja nautintoja epäsäädyllisenä pidetyistä asioista. Mielestäni perisynnin käsite on virheellinen ja siihen ei nykypäivänä luota kuin pieni määrä itse itsensä hurskauttaneista tantoista kuten isoäitini. Mielestäni kirkossa tulisi yhdistää sen jälkeen kun siitä on tullut sekularisoitu kansalaisuskonto, profaani ja pyhä, koska mielestäni niitä ei voida koskaan erottaa selkeästi toisistaan. Oma autonomia ja päätöksenteko nautintoaineista ei tarkoita mitään syntiä, vaan absolutisteilla pelko on hallinnan menettämisestä ja monesti se on etenkin maailmankatsomuksellisen hallinnan menettämistä. Dekadenssi on puhdas olemassaolon alue, koska siinä annetaan mahdollisuus esimerkiksi erotiikalle, päihtymyksille, nautinnoille ja kiihkoille. On olemassa maallista ja taivaallista rakkautta.