Kansallisliberalistinen Oikeisto on puolue, joka uskaltaa olla samanaikaisesti sekä kansallismielinen, liberaali että oikeistolainen. Tämä puolue vastaa suureen tarpeeseen, joka on havaittu Suomen lisäksi monissa Euroopan maissa. Porvarillisesti ajattelevat ihmiset haluavat entistä useammissa tapauksista olla sekä liberaaleja ja esimerkiksi vapaan markkinatalouden hyväksyviä mutta samanaikaisesti arvostaa sellaisia instituutioita, asioita ja arvoja, jotka ovat perinteisellä tavalla suomalaisia. Kuitenkaan isänmaallisuuden ei tule tarkoittaa muukalaisvihamielisyyttä ja rasismia, vaan maahanmuuttajia voidaan tukea sulautumaan suomalaisuuteen siinä mitassa mihin vahva valtion ja kansalaisuuden käsite ylettää. Kansallisliberalistit tukevat vahvaa kansalaisuuden käsitettä, joka tarkoittaa ihmisille kuuluvia vapauksia ja oikeuksia. Kuitenkin vapauksia tulee vastapainottaa vastuulla ja velvollisuuksilla, joten näitä vapauksia tulee ylläpitää suojelemalla vahvaa ja murtumatonta valtion käsitettä. Vain silloin, kun valtio on vahva ja ei-pakottava, voi se taata esimerkiksi vähemmistöille sellaiset oikeudet, jotka eivät toteudu kaikissa sellaisissa maissa, joissa liberalistinen suhtautuminen vähemmistöihin ei ole yleistä. Kansallisliberalistinen Oikeisto tukee markkinataloutta ja verotuksen uudistamista siihen muotoon, mikä vaaditaan siihen, että kapitalismi voi tulla hyödylliseksi kaikille ihmisille. KlO tukee etenkin yksilön vapautta valita erilaisten vaihtoehtojen väliltä, ja päättää itse, miten elää elämänsä tässä maailmassa. Vapauden maksimointiteorian mukaisesti vapautta pitää yhteiskunnassa edistää niin suuressa mitoin, kunhan se ei haittaa toisten yksilöiden oikeuksia ja vapauksia.
Yksilönvapautta ja yksityisyydensuojaa lisättävä
Yksilö on yhteiskunnan perustavin tyyppi. Yksilöille on annettava oikeuksia ja vapauksia, koska vain silloin voimme olla varmoja siitä, että ihmiset saavat valita erinäisissä tilanteissa omien kantojensa ja mielipiteidensä mukaiseksi tässä yhteiskunnassa. Yksilö on kaiken poliittisen toiminnan omatunto, ja sen takia tämän käsitteen rajoista ja olemassaolosta tulee kaikkien poliittisten päättäjien pitää koko ajan kaiken aikaa huolta. Elinkeinovapaus on myös tarjottava kaikille kansalaisille sen takia, koska valtio ei voi säädellä sitä, mistä kansalaiset saavat palkkansa ja elatuksensa. Yksityisyydensuoja taas tarkoittaa sitä, miten valtio ja muut kansalaiset voivat saada tietoa tietyistä yksilöistä jaa sen toteutumisen kannalta, tulisi vartioida sitä, että ihmiset voivat toimia oman yksilöytensä edistämisen eteen omia teitään ilman, että yhteiskunta puuttuisi hänen asioihinsa yhtään enempää kuin mihin on totuttu.
Kehittyneet ja kehittyvät vähemmistöt
Kansallisliberalistisen Oikeiston mukaan vähemmistöt voidaan jakaa kahteen väljästi kuvailtavaan ryhmään, jotka ovat nimeltään kehittynyt ja kehittyvä vähemmistö. Ero näiden kahden ryhmän välillä perustuu siihen, millainen sosiaalinen ja kulttuurinen kompetenssi näiden ryhmien jäsenillä on yhteiskunnassa toimiessaan. Kehittyneen vähemmistön jäsenet pystyvät ottamaan vieraantumatta osaa työhön ja opiskeluun ja tavallisesti vielä pystyvät elättämään itsensä. Kehittyvät vähemmistöt ovat sellainen vähemmistöjen ryhmä, jossa sosiaalinen, moraalinen ja kulttuurinen kompetenssi ei vielä ole kehittyneiden vähemmistöjen tasolla, mutta se tilanne voi tulevaisuudessa muuttua. Tämä erottelu on vähemmistöjen yhteydessä tehtävä, koska emme voi suhtautua vähemmistöryhmiin kuten maahanmuuttajiin samanlaisella monomaanisella tavalla, jossa vähemmistöjen huonoiten pärjäävä ryhmä muodostaa muille ihmisille kuvan kaikista vähemmistöistä.
Helsinki eikä Istanbul
Me elämme Suomessa, joka on skandinaavinen länsimaa, joten meidän ei tarvitse Suomessa miettiä sitä, miten johonkin asiaan suhtauduttaisiin esimerkiksi Euroopan ulkopuolella. Tähän asiaan liittyy etenkin länsimainen oikeusjärjestelmämme ja tapamme suojella vauriutuvien vähemmistöjen edustajia, esimerkiksi uskonnollista kiihkomielisyyttä vastaan. Myöskin on varottava sitä slummiutumiskehitystä, joka on tullut Suomeen muista sellaisista länsimaista, jotka ovat ottaneet kansalaisikseen paljon väkeä Euroopan ulkopuolelta ja muista kehitysmaista.
Helsingistä ei tarvitse tulla Tukholmaa
Maahanmuutto Euroopan ulkopuolisista maista on mennyt esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa liian pitkälle, tilaan, johon sen ei pidä Suomessa mennä. Vaikka meidän on suojeltava vähemmistöjen oikeuksia sopeutua valtakulttuurin, ei meidän kuitenkaan tarvitse hyväksyä sellaisten maahanmuuttajien Suomessa oloa, jotka ovat jossain vaiheessa syyllistyneet täällä rikoksiin. Mielestämme Ruotsi on mennyt liian pitkälle kaikessa sosiaalidemokratiassaan, jossa se on unohtanut oman kansansa enemmistön oikeudet, ja kaikkialla siellä otetaan huomioon lähinnä vieraiden vähemmistöjen oikeudet, samalla kun monet asuinalueet ovat muuttuneet slummeiksi, jossa ei kunnioiteta tai noudateta yleistä yhteiskuntajärjestystä.
Annettava vapaus uskontoon ja uskonnottomuuteen
Valtion ei tule pakottaa ihmistä olemaan minkään uskonnon jäsen. Toisaalta kaikilla ihmisillä on myös oltava oikeus kuulua itse valitsemaansa uskontokuntaan ja harjoittaa uskontoa Suomessa. Uskonnollisuus on hyväksyttävä tietyissä koulun ja yhteiskunnan toimimiseen liittyvissä tilanteissa, koska vaikka mielestäni uskonto tulisi irrottaa valtiosta, niin on se kuitenkin länsimaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin liittyvä perinne, joka voi vahventaa ihmisten yhteishenkeä ja samankaltaisten tavoitteiden etsimistä ja niihin suuntautumista. Tässä kohdin on siis hyväksyttävä tietyt protestanttisen kristinuskon perinteet, jotka eivät voi itsessään vahingoittaa uskonnottomia ja ateisteja, joille on kuitenkin tietysti taattava oikeus ottaa osaa elämänkatsomustiedon opiskeluun tavallisen uskonnon opettamisen sijasta. Joissakin kokeilukouluissa voitaisiin vähitellen ottaa tunnustuksellisen uskonnon opettamisen ja ateistisen elämänkatsomustiedon opettamisen tilalle oppiaine, jossa yhdistettäisiin elämänkatsomustieto sekulaarisen uskonnon opettamisen kanssa.
Suvivirsi eikä Muezzini
Kansallisliberalistisen Oikeiston mielestä Suomessa on voitava korostaa yksilöllisten valintojen lisäksi oman kulttuurin perinteitä, arvoja ja asioita. Esimerkiksi suvivirren laulamisen lopettaminen vähemmistöryhmien jäsenten läsnäolon takia on liian pitkälle menevää hihhulismia, ja tässä asiassa tulisi vähitellen päästä järkiperäisyyteen. Tässä asiassa on muistettava oman kulttuurin mukainen ratkaisu, sillä ehkä Ruotsia lukuunottamatta, muissa Euroopan kulttuurikansoissa on aina pystytty korostamaan oman kielen ja kulttuurin historiaa ja varjella sitä siihen kuuluvilla perinteillä.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos, joka näkyy Suomessa etenkin tavallista lämpimämpinä ja lyhyempinä talvina, mutta muualla maailmassa esimerkiksi jäätikköjen sulamisena ja uusien hiekka-autiomaiden syntymisenä, sekä tiettyjen eläinlajien elinalueiden kaventumisena, on merkittävä ympäristöä ja ympäristöpolitiikkaa koskeva kysymys. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja ehkäisemiseen kehitettävien toimien keksimistä ja kehittämistä on edistettävä Suomessa, ja voitaisiin miltei sanoa, että ilmastonmuutosta pohtivaksi hallituksen jäseneksi tulisi nimenomaan nimittää niin sanottu junior minister, eli toisen asteen hallituksen virkamies ja ministeri. Tietoa ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä tulisi maassamme levittää jo esimerkiksi kouluissa käytävien oppikokonaisuuksien omaksumisen kautta. Olisi nimitettävä virkamieskollegio edistämään näitä pyrkimyksiä, jossa pyrittäisiin levittämään tietoa ilmastonmuutoksesta.
Kulmahenkisyys ja lähiruoka
Kulmahenkisyys tarkoittaa halua ottaa osaa oman elinalueensa elinkeinoelämään ja palveluihin. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että kulmassa sijaitseva kauppa on parempi kuin kilometrien päässä sijaitseva supermarketti, vaikka jälkimmäisessä voisikin olla jollain asteella halvempaa ja enemmän tuotteita tietyissä kategorioissa. Myös lähiruoan saatavuus on taattava siten, että palveluidentuotanto lähialueilla on varmistettava ja tiettyjä peruselintarvikkeita ja paikallisia erikoisuuksia on aina saatava läheltä, ja niitä tulisi tukea, vaikka lähiruoan hinta olisikin suhteellisesti korkeampi kuin mitä on globaalien levitystuotteiden hinta. Meidän tulisi huomata se, että lähiruoka voi olla tuettavampaa ja maukkaampaa kuin sellaiset tavanomaisuudet, joita isojen kauppojen megalaareista meille kovasti tungetaan. Olisi siis esimerkiksi kouluruokailun ja työpaikkaruokailun kautta voida arvostaa perinteisiä suomalaisia makuja, joihin voitaisiin näin ollen tutustua täysin sattumalta ja huomaamatta.
Armeija sopeutettava Naton vaatimuksiin ja ehkäisemään idästä tulevaa vaaraa
Suomessa on ylläpidettävä vahvaa puolustusjärjestelmää ja puolustusvoimia, ja reserviläisistä koostuvan armeijan hätävaran määrää on nostettava takaisin 750 000 reserviläiseen. Suomen on liityttävä Natoon, ja näin ollen kaikki lähiaikojen kalustohankinnat on tehtävä huomioden puolustusvoimien pian tapahtuvan sulauttamisen Naton joukkoihin. Kuitenkin asevelvollisista koostuvan reservin lisäksi, Suomeen tulisi kehittää laajempi ammattiarmeija, joka koostuisi etenkin päällystöstä, upseereista ja aliupseereista. Tässä tilanteessa asevelvoillisia voitaisiin pitää tietynlaisena hätävarana, jota ei tarvitsisi kriisitilanteen sattuessa heti kutsua kokonaisuudessaan aseisiin. Suomen on liittouduttava läheisemmin idästä tulevaa uhkaa kohtaan etenkin Baltian maiden ja esimerkiksi Norjan kanssa. Kuitenkin asevelvollisten joukon tulisi käsittää sellainen määrä sotilaita, jotka pystyisivät vastaamaan uhkaan sen sattuessa koko pitkän itärajamme säteellä.
Euroopan Unioni
Suomalaiset ovat kulttuuriltaan, perimältään ja historialtaan perieurooppalainen kansa, vaikka olemme olleetkin Euroopan unionin jäseniä vasta noin kaksikymmentäviisi vuotta. Suomalaisten yhteyttä Eurooppaan on pidettävä huolta huolehtimalla siitä, että voimme sulauttaa tiettyjä instituutioitamme ja päätöksentekorakenteitamme unionin omiin instituutioihin ja päätöksentekorakenteisiin. Voitaisiin esimerkiksi siirtää tietty osa omasta verotuksestamme Euroopan unionin tasolle. Suomen on pidettävä huolta siitä, että pysymme yhteisvaluutta eurossa, sillä muuhun palautuminen taannuttaisi maamme talouselämää varmasti. Suomeen tulisi perustaa kansainvälisen mallin mukaan itsenäisiä Eurooppakouluja, joissa tarjottaisiin etenkin laaja valikoima Euroopan unionin alaisia kieliä opiskeltavaksi. Opiskelijavaihtoa tulisi korostaa enemmän, ja opiskelijoille tulisi tarjota mahdollisuuksia olla työvaihdossa esimerkiksi Euroopan parlamentin päätöksentekokoneistoissa esimerkiksi avustajina. Euroopankin tasolla tulisi pyrkiä pois ammattipoliitikkoudesta ja parlamentin jäsenten osallistumista tulisi rajoittaa yhden tai korkeintaan kahden kauden mittaiseksi.
Koululaitos yksityistettävä
Nykyinen vanhentunut opetussuunnitelma ja oppivelvollisuus ei ota huomioon sitä, että opiskelijoilla ja jo koululaisilla on erilaisia opetuksellisia tarpeita ja haluja suuntautua yksilöllisiin suuntiin tiedon alueella. Kaikki oppilaat eivät ole tasaisesti yhtä kiinnostuneita samoista oppiaineista toisten oppilaiden kanssa, vaan monet voisivat olla jo nuorelta iältä alkaen valmiita suuntautumaan omiin suuntiinsa tiedon ja tieteen alueella. Tämän takia aluksi lukiot tulisi yksityistää ja ne tulisi myös erikoistaa oman erikostetun tieteenalansa ammattimaisiksi opetuksen tarjoajiksi. Voitaisiin muodostaa paikallisia opetusalueita, jossa taattaisiin kaikille oppilaille mahdollisuus hakeutua oman erikoisalansa opetusta tarjoavaan oppilaitokseen, jossa erikoistuminen tapahtuisi joka päivä, ja jossa ylioppilaskirjoituksissakin taattaisiin mahdollisuus vastata pelkästään omaa erikoisalaansa koskeviin kysymyksiin. Kuitenkin on erikoistumisesta huolimatta lisättävä, että kaikille oppilaille tulisi tarjota mahdollisuus opiskella erikoisalasta huolimatta etenkin äidinkieltä kotimaisen kirjallisuuden avulla mutta myös mahdollisimman monta vierasta kieltä, jota varten jo koulun alussa oppilaiden tulisi valita tietty määrä kieliä opiskeltavakseen koko koulun ajaksi.
Työehtosopimusten sitovuus katkaistava ja siirryttävä paikalliseen sopimiseen
Ammattiliitot käyttävät nykyajan Suomessamme liian suurta valtaa työmarkkinoiden ohjailemisessa, mistä on päästävä eroon, koska se ei vastaa nykypäivänä muiden suurten eurooppalaisten kulttuureiden tapaa ja mallia. Ammattiliitot toimivat marxilaisten periaatteiden mukaan, jossa katsovat, että työn arvo on sen tekijässä. Kansallisliberalistinen oikeisto ei katso, että työntekijöillä olisi oikeus kiristää työnantajia lakoilla ja muilla kehitykseen suuntautuvilla hidastustoiminnoilla. Työehtosopimusten sitovuudesta on siis päästävä eroon, ammattiliittojen valta tulisi siirtää työnantajille ja palkkojen suhteen entisistä taulukkopalkoista on siiryttävä paikalliseen sopimiseen, jossa työnantajalla on oikeus päättää siitä, millaista palkkaa hän työntekijöille maksaa.
Julkisten palveluiden yksityistäminen
Mielestämme esimerkiksi erityisterveydenhuolto, yliopistot ja lukiot voitaisiin yksityistää täysin siten, että ne hankkisivat rahoituksensa asiakkailta. Suomessa ei ole enää mikään pakko ylläpitää aikansa elänyttä sosialisoitunutta "hyvinvointiyhteiskunta"-taloutta, jossa kaikki toimivat velalla valtion ja kuntien alla. Kun julkiset palvelut yksityistetään, tulee siinä tarve entistä erikoistuneemmalle työntekijäpopulaatiolle ja näin ollen työn laadun parantuessa voivat yritykset ottaa asiakkailtaan korkeampia palkkioita. Esimerkiksi Friedrich Hayek on todennut loistavassa kirjassaan The Road to Serfdom, että julkiset palvelut ja sosialisoitunut yhteiskunta johtaa loppujen lopuksi epävapaaseen yhteiskuntaan ja ihmisten orjuuttamiseen sosialismin alttarilla. Jotta ihmiset voisivat hyödyntää entistä erikoistuneempaa koulutustaan ja tekemään enemmän töitä, olisi mahdollisimman monet julkisen alan työtehtävät yksityistää vähitellen, jolloin ihmiset saisivat rahoilleen enemmän vastinetta ja palkkataso useilla aloilla voisi nousta.
Koululaisille opetettava arvoja ja arvostamista
Olisi otettava kouluissa jo alakouluasteilla käyttöön uusi oppiaine, joka yhdistää aatehistoriaa, filosofiaa, etiikkaa ja elämänkatsomustietoa. Tätä ainetta voidaan nimittää nimityksellä asenteiden, arvojen ja arvostamiskyvyn kritiikki. Juuri oppilaiden tulisi ymmärtää jo nuorella iällä se, että oikeisiin kohteisiin kohdennetut arvostamisen tapahtumat ja niistä esiin tulevat arvot ovat tärkeitä asioita kaikessa siinä toiminnassa, joka tapahtuu monen ihmisen kesken. Oppilaille on annettava tietoa erilaisista arvoista, ja miten niiden perusteella voidaan perustella tiettyjä yhteiskuntajärjestelmiä ja määrätietoisesti tästä suuntautuen voidaan esittää kritiikkiä arvotusjärjestelmiä kohtaan ja voitaisiin pyrkiä saamaan käsiin sellainen arvojen järjestelmä, joka voisi olla eniten älyllisesti ja henkisesti perusteltavissa ja oikeutettavissa. Oppilaiden tulisi päästä tekemisiin sen tiedon kanssa, joka auttaa heitä valitsemaan oikeimman poliittisen suunnan jota on moraalisesti ja älyllisesti oikeutettua seurata.
Tiedollinen ja avoin hallinto ja päätöksenteko
Hallinnon, päätöksenteon ja byrokratian on perustuttava avoimuuteen ja tiedollisuuteen. Kansalaisten eli kaikkien ihmisten on saatava tietää minkälaisin perustein ja millaisin välinein ja minkä päämäärän takia päätöksiä ja yhteiskuntaan suuntautuvaa muutospyrkimystä pidetään yhteiskunnassa yllä. Tietojen tulisi olla avoimia ja kaikille tulisi antaa mahdollisuus päästä tekemisiin asiakirjojen ja arkistojen kanssa, jotka koskevat yhteisistä asioista päättämistä. Koska päätöksentekijät ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin kansalaiset, ei heille tulisi paljastaa mitään sellaista tietoa, joka ei ole kaikkien muidenkin kansalaisten saatavilla.
Kontrollirakenne ja sisäpolitiikka
Sisäpolitiikassa on kannettava huolta etenkin poliisin resurssien riittävyydestä. Kuitenkin tulisi rikosten määrän tutkimisella selvittää se, millä alueilla Suomessa tarvitaan eniten poliiseja, ja missä heitä ei niin suuressa määrin tarvita. Myös olisi selvitettävä kaupunkipoliisiin aseettomuutta esimerkiksi Ison-Britannian esimerkin mukaan. Britanniassahan passipoliiseilla ei tavallisesti esimerkiksi Lontoossa ole aseita, vaan mahdollisen vakavamman selkkauksen takia aseistuneet poliisit hälytetään rikospaikalle myöhemmin kun aihe sitä vaatii. Kontrollirakenne tarkoittaa sisäpolitiikassa sitä rajoitinta, jonka mukaan ihmisten toimintaan ei voida konformisuuden tavoitteen takia puuttua kuin tiettyyn tasoon asti. On siis annettava esimerkiksi erilaisten arvojen mukaan toimiville yhteisöille mahdollisuus toimia, kunhan tällainen toiminta ei suoranaisessa mielessä riko lakia. Eli toisin sanoen, sisäpolitiikalla ei tulisi suoranaisesti puuttua sellaiseen toimintaan, joka on itselähtöistä ja itsenäisesti motivoituvaa, eli pelkästään erilaisuuden takia ei tulisi ketään tuomita.
Tiedepolitiikkaan uusi suunta
Tiedepolitiikkaa tulisi suunnata enemmän yhteiskuntasuuntautuneeksi, jossa esimerkiksi opinnäytetöiden tekijöiksi tulisi valita etenkin pääasiassa sellaisia opiskelijoita, joiden opinnäytetyöt ovat omiaan herättämään yhteiskunnallista keskustelua. Mielestäni ei ole tiedettä itsensä takia ja sen takia älyllinen jumppa, joka ei kiinnosta kuin pientä sisäpiiriä tulisi merkitä itsessään omaksi alueekseen akatemian sisällä, ja toisaalta perustaa sellaisia erikoisajatushautomoja, jotka voisivat tarjota jotain yhteiskunnallisesti merkityksellisempää ja hyödykkäämpää. Kuitenkin opinto-oikeus yliopistossa tulisi muuttaa esimerkiksi viiden tai kuuden lukuvuoden mittaiseksi, koska nykyajan Suomessa on menty suuntaan, jossa maisterit tavallisesti ovat nykypäivänä noin 28-30-vuotiaita, joka on mielestäni meidän elinkeinoelämämme kannalta aivan liian korkea ikä, jos huomioidaan että se tarkoittaisi miltei kymmenen lukuvuoden aikaista yliopistolla hengailua.
Pois vallantäyttäminen ja tilalle kokonaisvaltaista päättämistä
Vallantäyttäminen tarkoittaa passiivista politiikkaa, jota harrastavilla poliitikoilla ei ole sanottavaa ideologista ja maailmankatsomuksellista taustaa ja pohjaa eikä suinkaan myöskään omia henkilökohtaisesta arvottamistoiminnasta syntyneitä arvoja. Kuten porkkana täyttää maassa pienen kuopan maata, täyttää vallantäyttäjä yhden paikan parlamenttimme kokonaisuudesta. Kuitenkin vallantäyttäjä on vain porkkana, joka ei liiemmin ota kantaa ympäristönsä tapahtumiin. Jotta vallantäyttäjästä voi tulla vallankäyttäjä on hänen aktivoiduttava ja tajuttava ne mahdollisuudet ja odotukset mikä liittyy kansanedustajan asemaan ja asemaan liittyvään mahdollisuuteen osallistua päätöksien tekemiseen korkeimmalla lainsäädännöllisellä tasolla. Kokonaisvaltainen päättäminen tarkoittaa sitä, että arvovalinnat tarkoittavat kenelle hyvänsä oivallista mahdollisuutta tehdä maailmankatsomuksellisia valintoja päätöksientekotilanteissa. Poliitikon tehtävän alkuedellytys on se, että poliitikolla on arvoja, ja hänellä on myös oltava halu soveltaa noita arvoja kannattajakuntansa avulla kansallisellla tasolla.
Korruptio ja ylipalkitseminen poistettava
Poliitikot saavat Suomessa liian suurta palkkaa ja he nauttivat samalla myös liian suurista luontaiseduista. Korruptio liittyy myös siihen, millaiset ihmiset pääsevät arjessaan tekemisiin poliitikkojen kanssa. Onhan aivan selvää, että poliitikko on korruptoitunut, jos hän on säännöllisesti arjessaan ja työssään tekemisissä vain toisten poliitikkojen tai esimerkiksi omaan puolueeseensa kuuluvien ihmisten kanssa. Pääsyä kansanedustajan puheille tulisi helpottaa huomattavasti poliittisessa järjestelmässämme ja yhteiskunnassa ja poliitikkojen tulisi säännöllisesti kuunnella erilaisia ihmisiä, riippumatta esimerkiksi heidän puoluekannastaan, joko kotipaikkakunnallaan omassa vaalipiirissään tai esimerkiksi eduskunnassa. Sellainen poliitikko on korruptoitunut, joka on tekemisissä vain oman kannattajapiirinsä jäsenten kanssa, eikä ota huomioon kaikkia ihmisiä, joita hänen tekemänsä politiikka koskee.
Byrokratia poistettava
Suomessa käytetään liian paljon kansalaisten aikaa turhiin paperisotkuihin ja virastojen kanssa toimimiseen. Virastojen järjestystä ja hakupapereiden määrää tulisi kontrolloida ja auttaa ihmisiä toimimaan omien etujensa mukaisesti ensisijaisesti sen yhteisön tai instituution kautta, joka on läheisintä hänen omalle toiminnalleen, työlle tai opiskelulle. Myös tietoja ihmisistä kehittävien tietokantojen määrää tulisi kontrolloida, ja yhden tietokannan hallitsijalle ei tule sallia oikeuksia hakea tietoja toisista tietokannoista. Yksityisyydensuojan takia on hillittävä ja rajoitettava virastoihmisten oikeutta päästä tekemisiin ihmisten yksityisten tietokantojen kanssa. Tulisi yksilön oikeuksien takia rajoittaa sitä, miten virastoihmiset pääsevät tekemisiin ihmisten yksityistä elämää koskevien tietojen kanssa. Tietokantojen tulisi sijaita tietyissä itsenäiseen toimintaan perustavissa instituutioissa, joihin käsiksi pääsyyn ei muiden instituutioiden ihmisille tulisi antaa suoraa oikeutta.
Ei reaktiivisuutta eikä eturyhmiä vaan suoraa politiikkaa
Reaktiivisuudella tarkoitetaan sellaista päätöksentekoa, joka ei ala päätöksentekijän omasta arvotustoiminnasta ja arvoihin suuntautumisesta, vaan sellaisesta toiminnasta, joka motivoituu reagoinnista, toisten asioihin puuttumisesta eli reaktiivisesta toiminnasta. Eturyhmät ovat toinen asia, joka liittyy reaktiiviseen politiiikkaan. Siinä poliitikot sopivat eturyhmien kautta itselleen tulevat kakunpalat, kunhan saavat puuttua sanoilllaan toisten poliitikkojen tekemään itsenäiseen politiikkaan. Eli reaktiivisuus on politiikkaa, joka ei ole muodossaan alkanut mistään, ainakaan se ei säily samanlaisena koko lainsäädäntöprosessin ajan, ja eturyhmät ovat monesti sellainen asia, jonka perusteella arvolähtöiset poliitikot sopivat oman hyötynsä kautta tulevansa osaksi reaktiiviseen politiikkaan. Eli pyrimme siihen, että politiikan tulisi olla arvo- ja yksilölähteistä, ja toisaalta eturyhmien ja niistä mahdollisesti tulevan provinsiaalisen ja materiaalisen hyödyn ei tulisi olla tällaisten poliitikkojen motiivina päätöksenteon suunnasta päätettäessä.
Perustulo
Koska kansalaisille on tarjottava mahdollisuus harrastaa erilaisia töitä ja opiskeluja, niin on heille tarjottava tietty perustulo, joka voisi kattaa tietyn perustavimman elintason silloin, kun muita elintason ylläpitäviä tuloja ei ole. Ihmiset voisivat esimerkiksi harrastaa hyväntekeväisyystarkoitteita tai opiskella ja saada siitä huolimatta rahaa, joka voisi taata elämisen ainakin osittain. Mielestäni jokaiselle kansalaiselle, joka olisi tämän tuen piirissä, tulisi taata vähintään ainakin 500-800 euron arvoinen perustulo, jolla voisi kattaa tietyt menot, vaikka kuitenkin perustulon voimassa ollessa tällainen ihminen, joka voisi olla esimerkiksi kirjoittava freelancer, voisi tienata tietyn määrän muualta tulevia tuloja. Tietysti tämä etu on vain niiden tavoitettavissa, joiden tulot eivät yllä tietylle tasolle asti.
Kaikki alkoholit ruokakauppoihin
Tämä uudistus käsittelee sitä asiaa, joka on ollut todellisuutta muualla Euroopassa jo pitkän aikaa. Vain sosialistit olivat vastustamassa viimeisintä tämän alueen uudistusta pari vuotta sitten, jolloin kaupoissa myytävän alkoholin prosenttimäärää nostettiin 0,8 prosenttia. Kuitenkin mielestämme kaikki, myös väkevä alkoholi pitäisi tuoda heti ruokakauppoihin. On todettua monista muista maista, ettei alkoholin käyttö suuremmin nouse haitta-asteille tämän uudistuksen myötä.
Työsuojeluviranomaisista
Suomeen on perustettava työnantajien alaisia työsuojeluviranomaisia, jotka valvoisivat yhteyttä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Tällaisia asioita voisivat esimerkiksi olla työn ja työn välineiden kehittämiseen liittyvä palaute ja ne asiat, jotka työntekijöiden ja työntekijöiden tulisi ottaa huomioon palkkausta ja työehtoja koskien. Työsuojeluviranomaisten tulisi myös valvoa sitä, ettei esimerkiksi minkäänlaisia lakkoja tarvittaisi.
Kirjakauppoja tuettava
Kirjan asemaa sivistyksen välineenä ja lähteenä on tuettava ja kirjojen saantia on kirjastojen lisäksi tuettava kirjakaupoista käsin. Eli kirjojen hintaa tulisi saada laskettua, ja tämä mahdollistettaisiin kirjakauppojen vähittäismyynnin verotuksen laskemisella. Tämän verotuksen laskemisen tulisi kuitenkin koskea suoranaisesti vain kirjojen hintaa eikä kirjakauppiaiden vaurastumista. Voitaisiin esimerkiksi kansallisesti luokitella, minkä hintaisia kirjojen tulisi kaupoissa olla. On mielestäni epäeettistä, aivan kuten sotatarviketeollisuudessa, rikastua kirjojen myynnillä, ja sen takia sen tulisi tapahtua valtion pinnallisessa suojeluksessa.
Verotusta laskettava ja realisoitava
Suomalaiset maksavat tänä päivänä liian korkeita veroja kunnille ja valtiolle. Verotusta tulisi laskea ja tehdä tasa-arvoisemmaksi kansalaisten välillä, jolloin voitaisiin esimerkiksi testata jonkinasteisen tasaveron käyttöönottoa. Ansiotulon verotusta etenkin tulisi laskea huomattavasti, mutta toisaalta pääomaverotus voitaisiin tietyin tarkistuksin pitää entisellään. Kuitenkin esimerkiksi perintöverosta olisi päästävä eroon, koska valtio ei voi puuttua tiettyjen tahojen varallisuuteen vain sen perusteella, että joku jatkumollinen omaisuuden haltija on kuollut. Verotulojen saamiseksi tiettyjen hyödykkeiden ostamista tulisi verottaa kovemmin, ja korkeimmin tienaavien palkasta voitaisiin ottaa tietty osa yhteiskunnan köyhimpien ja kehitysmaiden ihmisten toimeentulon turvaamiseksi.
Ulkopolitiikkaa kulttuurinmukaistettava
Suomen on pidettävä hyviä yhteyksiä diplomatiassa ja ulkopolitiikassa niin itään, länteen, etelään ja pohjoiseen. Kuitenkin voitaisin tarkempia ja kiinteämpiä yhteyksiä ylläpitää etenkin Ruotsiin, Saksaan, Viroon ja Isoon-Britannniaan. Tämä tulisi tehdä sen takia, koska suomalainen kulttuuri muistuttaa monilta piirteiltään näiden maiden kulttuureita. Myös Yhdysvaltojen epäeettisen johdon ja amerikkalaisen kulttuurin pinnallisuuden ja syvällistä ja historiaan perustuvaa perinteellisyyttä rikkovan olemuksen takia yhteyksiä, kauppaa ja kulttuurivaihtoa tulisi sen kanssa vähentää ja rajoittaa absoluuttiseen minimiin. Suomella tulisi olla hyvät diplomaattisuhteet kaikkiin maailman itsenäisiin kansoihin, mutta samalla tulisi huomioida kulttuurinmukaisuus lähemmissä vaihtosuhteissa.
Yliopistoista ja tieteestä
Yliopistojen tulisi saada rahoitusta valtiolta tasaisesti kaikille tieteen haaroille, vaikka niiden yksityistämisen myötä ne voisivat alkaa ottamaan opiskelijoilta lukukausimaksuja, vaikka kuitenkin samanaikaisesti vähävaraisista talouksista tuleville lahjakkaille opiskelijoille voitaisiin antaa vapaaopiskelijaoikeuksia. Kuitenkin yliopistossa tulisi korostaa etenkin kyseenalaistamista ja vallankumouksellista tiedettä, jossa tehtäisiin uusia löytöjä ja innovaatioita. Voidaan sanoa tällä hetkellä käynnissä olevan koronaviruskriisin takia, että myös lääketieteelle ja biotieteelle tulisi antaa poikkeuksellisen suurta tukea, sekä rahan, mutta myös alojen tunnettavuuden ja tavoitettavuuden lisäämisen kautta. Filosofiaa ja elämänkatsomustietoa tulisi opettaa kaikille yliopisto-opiskelijoille ja siitä tulisi tehdä pakollinen etappi kaikkien opintojen loppuunsaattamiselle. Yliopistoissa tulisi englannin kielen sijasta suosia suomen kieltä lopputöiden kirjoittamisessa ja opettamisessa. Yliopistoissa tulisi myös ottaa osaa politiikasta ja arvoista keskustelemiseen, vaikka sekään ei saa haitata normaalitieteen harjoittamista kaikkein akuuteimmilla ja käytännöllisesti tärkeimmillä aloilla.
Kehitysapuvirkamiehistä
Kehitysapu köyhien maiden kansalaisille tulisi järjestää uudelleen. Kehitysmaihin tulisi Yhdistyneiden kansakuntien tuella saada suomalaisia kehitysapuvirkamiehiä, jotka osallistuisivat noiden maiden lainsäädäntöön ja valvoisivat rahavarojen jakamista erilaisille kohteille sijoitusmaissa. Nämä voisivat myös olla aktiivisia poliitikkoja, jotka voisivat olla paikallisesti kehittämässä kehitysmaiden kulttuuria. Mielestämme kansainvälinen kapitalismi voi tuoda vaurautta kaikkiin, myös kehitysmaihin. Siksi olisi kehitettävä tapoja joiden avulla voisimme kehittää kehitysmaissa kuluttavaa keskiluokkaa. Tätä tulisi lähestyä Amartya Senin ja Martha Nussbaumin kehittämän toimintamahdollisuuksien teorian kautta. Eli ihmisille tulisi vähitellen tuottaa toimintamahdollisuuksia, joka parantaisi heidän elämäänsä ja antaisi mahdollisuuden sille, että kapitalismi voisi kaikkialla kehittyä ja tulla yleiseksi talousjärjestelmäksi.
Perinteiden kunnioittamisesta
Suomalaisilla on perinteitä kuten kaikilla muillakin kulttuurikansoilla. Perinteitä on kaikin keinoin varjeltava siinä mitassa, kunhan se ei haittaa yleistä kulttuurin ja yhteiskunnallisten virtausten kehittymistä. Perinteitä ovat luonnollisesti esimerkiksi tavat, kieli, historian tapahtumat ja perinteiset elinkeinot. Näitä on pyrittävä ylläpitämään ja eljehdyttämään, koska ilman kulttuurista perinnettä mikään kansa ei voi olla yhtenäinen. Kuitenkaan esimerkiksi kielessä tapahtuvia uudistuksia ei tulisi vieroksua, vaan perinteet voivat edetä yhdessä käsin uudistusten kanssa. Kuitenkin esimerkiksi suomalaisen kansanrunouden tuntemusta tulisi kansan keskellä lisätä, esimerkiksi ottamalla näistä kertovia kursseja äidinkielen opetukseen kouluissa. Tulisi rohkaista erilaisia kirjoituskilpailuja ja taidekilpailuja, jotka tapahtuisivat entisen perinteen tai jonkin kulttuurin alan suurmiehen symbolisessa suosiossa.
Kielikysymys
Suomalaisia ei tule erotella heidän kielensä kautta, vaikka maahanmuuttajien ollessa kyseessä on kuitenkin sanottava, että jokaisen heistä tulisi voida myös hallita joko suomen tai ruotsin kieli. Mielestäni perussuomalaisten vihamielisyys ruotsinkieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan on rahvaanomainen ja kulttuuria huomioonottamaton suuntaus, josta tulee kieltäytyä. On selvää, että kansamme historia on monin kerroin kiedottu myös ruotsin kieleen, että jos kieltäydyttäisiin yleisesti oppimasta ja opettamasta ruotsinkieltä kouluissa, poistuisi kansamme henkisestä dna:sta valtava osa, jota perussuomalaiset eivät ymmärrä, koska he edustavat niin henkisesti nuorta ja rahvaanomaista kansamme osaa. On kuitenkin muistettava, että suomenruotsalaiset eivät ole suoranaisessa mielessä ruotsalaisia, kuten Halla-ahon propagandatuubi toitottaa, vaan he ovat suomalaisia ihmisiä, jotka ovat jossain vaiheessa omaksuneet kielekseen ruotsin kielen. Eli ei tulisi tehdä minkäänlaisia rajalinjoja suomalaisten keskeen kieltä perusteena käyttäen.
Vanhuksista ja sairaista
Vanhuksia ja sairaita ihmisiä on tuettava siitä huolimatta, vaikkei Suomessa ylläpidettäisikään nykyisen kaltaista sosiaalihuoltojärjestelmää. Kuitenkin omaishoidon tukea tulisi lisätä, ja mahdollisimman useissa tapauksissa sen sijaan, että vanha ihminen laitettaisiin laitokseen, tulisi korostaa läheisten ja sukulaisten velvoitetta huolehtia tällaisista ihmisistä. Pitäisi siis terveydenhuollon yksityistämisestä huolimatta pitää auki mahdollisuus, että vähävarainen ihminen pääsisi, jos muuta vaihtoehtoa ei ole, maksutta ainakin eritysterveydenhuollon piiriin.
Mielenterveyspalveluista
Mielenterveyskuntoutujat ovat mielestämme kaikkein heikoin vähemmistö tämän yhteiskuntamme sisällä, ja sen takia heidän puolestaan on pyrittävä puhumaan aina silloin kun mainitaan yleisesti terveydenhuollon kysymykset. Ihmisarvoa alentavat psykiatriset suljetut osastot tulisi viimeistä myöden lakkauttaa, ja lisätä avohoidon resursseja valvoa mielenterveyspotilaita. Voitaisiin Britannian mallin mukaan perustaa ministerinpesti, jonka kautta valvottaisiin mielenterveyspotilaiden hoitoa maassamme. Myös psyykenlääkkeistä tulisi tehdä helpommin tavoitettavia apteekkijärjestelmän sisällä. Esimerkiksi masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön tarkoitettavia lääkkeitä tulisi saada ilman reseptiä.
Puoluetukea kaikille
Suomessa ei ole nykyisellään helppoa perustaa puoluetta, ja etenkään saada puoluetta sellaiseen asemaan, jossa se olisi oikeutettu saamaan itselleen puoluetukea. On väärin että vanhat puolueet saavat puoluetukea sen sijasta, että siihen olisivat oikeutettuja kaikki. Mielestämme puolueen rekisteröintiä tulisi helpottaa, ja että kaikkien puoluerekisterissä olevien puolueiden tulisi saada puoluetukea, joka kattaisi ainakin puolet vanhojen puolueiden saamasta puoluetuesta.
Taiteen suojelemisesta
Taide on yksi korkeimmista inhimillisen kulttuurin muodoista. Taiteessa kuten kaikessa muussakin kulttuurissa on perinteitä. Mielestämme taidetta ei tulisi arvostella esimerkiksi sen mukaan miten se vastaa jotain kulttuurimme kehittymisen ajankohtaa, tai minkälaisia merkityksiä se itsessään sisältää. Taiteilijoidenvapauksia tulisi lisätä ja perustulon maksamisella antaa mahdollisuus tämänkaltaisen luovan toiminnan harjoittamiseksi. Kulttuuriministerin toimi tulisi muuttaa nimeltään Taide- ja kulttuuriministeriksi. Taidetta ei tulisi yhteiskunnan toimesta valjastaa minkäänlaisen ulkoisen tarkoitusperän välineeksi, vaan kuten esimerkiksi nonfiguratiivinen taide on muodoltaan, taiteen tulisi olla taidetta itsensä takia.
Kirjastoista ja sivistyksestä
Sivistys on yksi peruskäsitteistä, johon Kansallisliberalistisen Oikeiston aatemaailma ja toiminta perustuu. Sivistys tarkoittaa pitkälle kehittynyttä ja hienostunutta kulttuuria. Esimerkiksi politiikassa sivistyksen tulisi tarkoittaa sitä, ettei turhan takia loukata muita osapuolia tai puhuta heistä rumasti. Kirjastot tarkoittavat paikkaa tai lähdettä, jossa sivistystä on tarjolla kaikille kansalaisille. Kirjastoihin tulisi mahdollisuuksien mukaan hankkia suurin ja tärkein osa kirjallisesta kulttuurista siten, että kirjastot voisivat myös olla tietynlaisia sivistyksen museoita. Vanhoja kirjoja tulisi tallentaa kokoelmiin ja hankkia sellaista uutta kirjallisuutta, joka kelluu sivistyksen aallon korkeimmalla kohdalla.
Puolueiden ja yhdistysten perustamisesta
Puolueiden ja yhdistyksien perustamista tulisi Suomessa helpottaa. Esimerkiksi puoluerekisteriin vaadittavat 5000 kannattajakorttia on täysin epäinhimillinen luku, että jokin yksi mahdollisesti kehittynytkin toimija voisi saada ne itse kokoon. Vaaleihin tulisi voida asettua omasta puolueestaan jo sadalla kannattajakortilla. Myöskin yhdistys tulisi voida perustaa helpommin esimerkiksi vain yhden jäsenen kautta.
Filosofian opetusta lisättävä
Filosofia on tieteiden äiti, josta on hyötyä sekä yhteiskunnalliselle keskustelulle ja poliittisten termien määrittelylle, sekä monelle filosofiasta erkaantuneelle tieteenalalle. Etenkin käsitteiden määrittely ja eksplikointi on tärkeä asia monessa asiassa, ja sen takia filosofiaan liittyvää käsitteellistä ajattelua tulisi opettaa enemmän kouluissa. Alakouluissa tulisi opettaa aiinakin etiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa. Yläkouluissa voitaisiin ottaa ohjelmaan tieteenfilosofia ja logiikkaa voitaisiin opiskelijoille opettaa viimeistään lukiossa. Etiikan opettamisella voitaisiin esimerkiksi ehkäistä kiusaamisen leviämistä ja yleistymistä kouluissamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti