Massojen tunteellisuudesta, tunteettomuudesta, järjettömyydestä ja naturalismista

Massoilla tarkoitamme tavallisesti keskivertoihmisiä, joiden arjet ja elämät eivät suuresti poikkea toisistaan, vaan heidän elämäntapahtumansa toteutuvat säännöllisesti paralleelisella tavalla, jossa samat toiminnot toistuvat mutta vain eri paikoissa. Massalla eli tavallisella keskiluokalla ei tavallisesti ole minkäänlaisia käytöstapoja eikä eettistä tietoisuutta, vaan he toimivat karkealla ja runnovalla tavalla, jossa oman toiminnan voi oikeuttaa jonkun toisen ihmisen samanlaisella arveluttavalla toiminnalla Eli massat pyrkivät hyväksyttämään ja oikeuttamaan toimintansa sillä perusteella koska "kaikki muutkin tekevät niin", jossa he eivät ota huomioon etenkään sitä, miten etiikka rekisteröi jonkin toiminnan. Eli esimerkkinä voidaan pitää etenkin kiusaajia mutta etenkin näiden kiusaajien seuraajia ja vasalleja. Mielessäni on syvästi painuneena sellainen ylimielisen ilahtunut virnistys, joka kiusaajien ja kovien poikien seuraajilla oli, kun he koulun ruokalassa päättivät mennä toisten ohi jonossa. Ja tällaiset kiusaajien hierarkiat pitää vielä varmasti nykypäivänäkin hyväksyä lähes kaikissa julkisen puolen yläkouluissa ja mahdollisesti jopa lukioissa. Massojen tunteettomuus tarkoittaa etenkin sitä, että herkät ja vähemmistöihin kuuluvat ihmiset jäävät aina sen kanssa kilpaillessaan alakanttiin. Massat eivät ota huomioon kuin johtajansa ja oman välinpitämättömyytensä. Massat siis runnovat kaikki herkempien ryhmien edustajat voimallaan maan tasalle. Tämä tarkoittaa aina massojen puolelta jatkuvaa simpanssimaisella tavalla toteutuvaa toisten matkimista, ja oma eettinen vakaumus selittyy jo sillä ja hyväksytys toiminnalle saadaan, jos joku toinen on toiminut samalla tavalla. Massat edustavat etenkin välinpitämättömyyttä ja banaalin eli tavanomaisen pahan hyväksymistä eri tilanteissa. Massat eivät ole tietoisia itsestään ja sen takia tätä ryhmittymää tuleekin määritellä ja seurata ulkoa käsin, ettei sen voima kasva liian suureksi. Massat eivät myöskään tavallisesti hyväksy sellaisia ihmisiä, jotka poikkeavat sen keskivertoihmiselle antamastaan mallista tai sellaisia, jotka eivät ollenkaan edes havaitse näitä normisia mitoituksia. Tällainen ihminen häpäistään ja alennetaan. Massojen tunteellisuus tarkoittaa sitä, että se ottaa suuremmin huomioon ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, jonka senkin se perustaa epätasa-arvoiselle jalustalle, eikä esimerkiksi arvosta minkäänlaista rationaalisuutta arvojen ja tosiasioiden arvottamisessa. Koska suurin osa ihmisistä ja lähes kaikki massojen jäsenet ovat lähempänä keskivertoihmistä kuin korkeampiin vähemmistöihin kuuluvat, muistuttavat he myös silloin keskivertoihmistä, joka tekee lähes kaikki päätöksensä viettien, vaistojen ja tunteiden varassa. Massaa ei voi rationaalistaa kuin vähän kerrallaan, koska sen keskeiset kapot perustavat massan koossapitämisen tunteisiin, koska niitä on helpompaa manipuloida kuin esimerkiksi rationaalista päättelyä. Massojen olemassaolo perustuu manipulointiin, joka tarkoittaa ensisijaisesti vaikuttumista. Eli vaikutteellisuuden kautta kommentaariaatti pyrkii tarttumaan ihmisten sielunelämään siten, että he alkavat arvostamaan jotakin näennäisen kunnioituksen impulssin alla olevaa ihmistä, ihmisten ryhmää tai instituutiota. Eli vaikka ihminen voisikin joskus arvostaa selkeästi ja reilusti jotakin asiaa tai ihmistä, niin hänen ei kuitenkaan tulisi villiintyä näistä asioista. Monesti se että arvostetaan jotain, mihin impulssiin voi monesti liittyä pelko, kateus ja viha arvostuksen lisäksi, tarkoittaa se sitä, että silloin tällaisella ihmisellä ei monestikaan ole selkeää käsitystä itsestään eikä riittävän hyvää itsetuntoa. Olisi oltava sinut itsensä ja maailman kanssa, ja siihen ei kuulu minkäänlainen henkilön palvonta, sillä jotkut ihmiset arvottavat ihmisiä epätasa-arvoisesti, jonka mukaan jokin toinen voi olla esimerkiksi olemuksensa kautta arvokkaampi kuin toiset, esimerkiksi vaikka pidempi, kauniimpi, rikkaampi, paremmista oloista tuleva, jossa rikotaan siis esimerkiksi eksistentialistien ajatusta siitä, että olemisen tulisi edeltää olemusta. Ja tässä yhteydessä se tarkoittaa sitä, että ihmisen tulisi tehdä vaikutus toisiin ihmisiin etenkin ajattelullaan, toiminnallaan ja tavallaan suhtautua toisiin ihmisiin joviaalisesti ja tasa-arvoisesti. Mutta massapa antaa toisille enemmän valtaa kuin toisille, ja he perustavat sen täysin olemukseen ja naturaalisiin ominaisuuksiiin. Joillekin ulkoisesti kaunis ihminen on erikoistapaus, jolle pitää antaa paljon enemmän oikeuksia kuin esimerkiksi sellaiselle ihmiselle, joka ei ole samoissa mitoin yhtä kaunis ulkoisesti, vaikka jälkimmäinen esimerkki voisi olla esimerkiksi henkisesti paljon kehittyneempi ja sisäisesti herttaisempi tapaus. Massa perustaa oman päättelynsä etenkin ulkoiseen, pinnalliseen vaikutelmaan eli ensivaikutelmaan, jonka perusteella esimerkiksi Sinkkuilllallinen-ohjelmassa ihmiset sanovat aina kun ovat nähneet toisen, että "ei ole minun tyyppiäni". Massa katsoo että ihmiset määrittyvät jonkin tai joidenkin ominaisuuksiensa kautta, jonka kautta se pyrkii nimittämään ihmisiä aivan kuin he määrittyisivät pelkästään jonkin ominaisuutensa kautta. Massat eivät siis ymmärrä mitään minkäänlaisista monifaktorimalleista, koska ihmisen ja yksilön kokonaisuuden tavoittaminen on sille liian suuri pala purtavaksi. Massat eivät siis ymmärrä mitään yksilöstä ja vapaudesta, koska sen olemassaolo ei perustu näille kahdelle pohjalle. Voidaan sanoa, että eniten tunteellisia, tunteettomia ja epäjärjellisiä massojen keskuudessa ovat etenkin sellaisten ideologioiden edustajat,  jotka toitottavat yhtä totuutta ja ehdottomuuksia toisille ihmisille. Eli sosiaalisuutta ja sosialismeja tukevat ihmiset sopivat hyvin massaan, koska he ovat perusolemukseltaan massaa ja laumaa. Massat tukevat etenkin sosiaalisuutta ja sitä kautta empatiaa ja bodilangvitseja, eli he ovat muutamaa pykälää matalemmalla tasolla evoluutiossa, koska he eivät hyväksy toisten ihmisten radikaaleja ajatuksia, vaan ovat määräämässä siitä, miten kaikkien sen piiriin kuuluvien ihmisten tulisi ajatella. Massat siis hallinnoivat piirissään olevia ajatuksia, joiden pitää aina perustua jonkinlaisiin sosialismeihin ja sosiaalisuuteen. Mielestäni massoihin kuuluvat ihmiset voitaisiin lähettää vaikkapa Madagaskarille ja pysyttää siellä. Suomeen voisivat jäädä vain sellaiset ihmiset, jotka ajattelevat ja jotka sitä myötä hyväksyvät myös toisten ihmisten yhtä lailla vapaan ajattelun. Massat suhtautuvat esimerkiksi politiikkaan vaan tunteellisella tavalla, jossa he eivät hyväksy sellaisten ihmisten ajattelua, jotka eivät koko ajan väitä kuuluvansa rahvaaseen, esimerkiksi lämmin hernekeittokupponen tai grillimakkara voi monella ratkaista äänestyspäätöksen. Ihmiset eivät siis äänestä ajattelun tai etenkään ajattelun kehittyneisyyden perusteella, vaan he rekisteröivät ehdokkaat etenkin näkyvyyden kautta. Jos joku ehdokas ilmenee mediassa ja julkisilla paikoilla riittävästi on se monelle perusta äänestää tällaista pälliäistä, sillä tällaisesta ihmisestä tulee näille ihmisille omasta mielestään kuin jonkinlainen tuttava.  Massat eivät siis ajattele vaan he tuntevat, myös esimerkiksi vaaleissa äänestäessään. Massojen tunteettomuus taas ilmenee siinä, miten he voivat iskeä ostrakismoksen leimakirveen kuvan sellaiseen yksilöön, joka ei vaikuta sopeutuvan massojen vähä-älyiseen joukkoon. Massat ovat etenkin kiusaajia, ja he varmasti tekevät joistain yksilöistä oman epätasa-arvoisen kohtelunsa kohteita. Massojen järjettömyys ilmenee siinä, miten se ei voi edistää tyhmien jäsentensä yksilöllistymistä ja itsenäistämistä. Aina kun on massaa, on myös järjettömiä ihmisiä. Massojen naturalismi ilmenee siinä, miten se ei arvosta luovuutta vaan ainoastaan oikeita vastauksia ja ratkaisuja, jotka sen mielestä vain massojen aidoimmat ihanneihmiset voivat massojen keskuuteen tuoda.