Suomalainen antieksentrismi – Mitä Suomi on?

Eksentrisyys tarkoittaa ns. epäkeskisyyttä ja ihmisten parissa etenkin sitä, että eksentriset ihmiset välittävät muita vähemmän siitä, mitä muut ihmiset heistä ajattelevat. Monesti eksentrisillä ihmisillä voi olla vahvoja mielenkiinnonkohteita, joista he tietävät paljon ja monesti ovat oman alansa asiantuntijoita. Tässä mielessä eksentrinen ihminen vertaantuu aspergerin syndroomaiseen ihmiseen. Suomen yhteydessä voidaan kysyä sitä, minkä takia ihmisten huomio kiinnittyy toistuvasti tavallisesta poikkeaviin yksilöihin eikä esimerkiksi omien ominaisuuksiensa autonomiseen havainnointiin ja kehittämiseen. Poikkeaminen voi liittyä esimerkiksi ulkonäköön, pukeutumiseen, ulosantiin tai esimerikiksi mielenkiinnonkohteisiin ja harrastuksiin. Ihmiset siis katsovat monesti, että huomion kiinnittäminen muihin ja muiden kiusaaminen vie muilta pois huomion itsestä, ettei itse tulisi siinä arvioiduksi ja arvostelluksi. Monesti syy piilee siinä, että joillakin ihmisillä on korostunut tarve samanlaisuuteen, koska jotkut ihmiset kokevat sen turvalliseksi. Näin ollen köyhiä ovella käyviä puolalaisopiskelijoita pidetään muukalaisvihaisesti alempiarvoisena ja rikollisena joukkona. Esimerkiksi isöäitini on kertonut että hänen kesäasuntonsa ovelle tuli viime kesänä polkupyörällä köyhä puolalainen opiskelija myymään piirroksia, ja siitä isoäitini sanoi kuulleensa joltain etteivät ne edes aja pyörillään vaan ne kokoavat jossain pyörät autoista ja lähtevät systemaattisesti kiertämään paikkoja. Serkkuni ovella oli käynyt kuuro opiskelija, ja tietysti serkku oli huomannut sen samana päivänä puhumassa toisille kirkonkylässä. Erään mummon luona oli käynyt opiskelija, jonka mummo oli pyytänyt sisään ja kuulemma vielä vienyt viiden euron rahan, joka oli pöydällä. Kuinka moni mummo pitää viiden euron rahaa pöydällä, vai oliko se ns. syötti? Koska tällaisella porukalla on niin vähän oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, on heidän toimiaan myös helppo arvostella virheellisesti ja ksenofobisesti. Isoäitini on paranoidinen siinä mielessä, että hän kuvittelee koko ajan pahaa muista ihmisistä kuin pienestä sukulaistensa piiristä ja kaikki rahanpyytäjät ovat varmasti ”huijareita”. Hän myös tapaa uskoa kaiken, esimerkiksi mummojen kertomat asiat todellisina. Monilla ihmisillä on siis niin parkkiintuneet ja vakiintuneet ajatus- ja toimintatavat, että he jonkin vahvistimen kuten keski-ikäisyyden perusteella perustelevat sen, minkä takia hänen mielipiteensä on toista parempi. Monet arvostavat viisauden määrittämisessä etenkin ikää ja vanhuutta, vaikka on täysin varmaa, että vanhojen ihmisten joukossa on lähes yhtä paljon viisaudettomuutta kuin nuorten ihmisten keskuudessa. On siis käytettävä kehittyneempiä arvostelutapoja. Myös jotkut ihmiset tietävät omasta mielestään niin tarkkaan sen, miten maailma on ja mikä vastaa näiden ihmisten mielestä todellisuutta, niin näissä olosuhteissa poikkeavasti käyttäytyvää tai ajattelevaa ihmistä vain pilkataan. Todellisuudessa tulisi pilkata niitä ennakkoluuloja, joita monet ihmiset, mutta etenkin valtaakäyttävät ihmiset käyttävät päättelyn välineinä. Monet ihmiset ajattelevat, että jollei ole esim. värillisen vähemmistömme edustaja, niin poikkeava käytös ei ole silloin sallittua valkoihoiselta. Lakiin tulisi säätää uusi osa suvaitsevaisuudesta ja ns. eccentric clausesta. Siinä tulisi ajatella niin, että omaperäinen käytös kertoo monasti ylivoimaisesta persoonallisuudesta suhteessa massoihin ja laumoihin. Clausen mukaan tulisi hyväksyä eksentrinen käytös kaikissa yhteyksissä. Ihmiset eivät monesti anna erilaisuudelle tilaa sen takia, koska monilla ihmisillä on valmiit mielipiteet siitä, miten yhteiskunnassa pitää toimia ja mitä siinä saa tehdä tai ajatella. Monesti on kuitenkin niin, etteivät nuo mielipiteet ole liitteissä todellisiin arvoihin, vaan ne ovat enemmänkin reaktiivisia arvoja ja mielipiteitä, jotka syntyvät opportunistisista tarpeista, eivätkä ilmennä minkäänlaista tietyille arvoille kuuluvaa ainutlaatuisuutta. Näillä ihmisillä ns. yleinen mielipide määrittää myös suoranaisesti sen, mikä muodostuu omaksi mielipiteeksi, eikä noilla ihmisillä ole minkäänlaista autonomiaa sen suhteen, että he voisivat erottaa oman mielipiteensä ja toisten ihmisten mielipiteistä. Tällaiset ihmiset ovat tottuneet toimimaan ja ajattelemaan sillä tavalla, jolla vieressä oleva ihminen ajattelee ja toimii. Tuollaiset ihmiset eivät voi myöskään muodostaa suuresti omaperäisiä ajatuksia mistään, koska he ovat vaikutteellisia, vaikutteet siis suoranaisesti määräävät heidän ajattelunsa muodon ja sisällön. On tärkeää ajatella hieman samalla tavalla ja eri tavalla toimimista ja ajattelua. Suurimpia kiusaajia ovat aina ihmiset, jotka kokevat ryhmän painetta. Ryhmän paineen takia ihmiset ottavat yhteisön mielipiteen, jonka he monasti mieltävät omakseen, ja alkavat puskea tätä mielipidettä ihmisille arvokkaampana kuin mitä heidän omat mielipiteensä ovat. Näille ihmisille mielipide on jotain sellaista, jonka toiset ihmiset yksilölle sanelevat. Monesti ihmiset sanovat mielipiteissään hyväksyvänsä erilaisuutta, mutta jotka kuitenkin eivät käytännössä niin toimi. Ja tästä tulee mieleen Pertti Oinosen lausunto homoista: ”Jos joku haluaa olla nais- tai miesparina, niin siittä vaan, mutta minä en sitä hyväksy”. Eikö tässä ole pienoinen ristiriita ja logical fallacy? Miten siis pikkuihmiset muodostavat käsityksiä ja merkityksiä? Tällaiset ihmiset suodattavat kaikki omat mielipiteensä yleisen mielipiteen kautta. Se ei todellisuudessa ole edes mikään ”yleinen” mielipide, vaan se muodostuu siitä, koska ihmisillä on tapana ajatella, että olisi olemassa jonkinlainen yleinen mielipide. Ja kuten alussa kirjoitin puolalaisopiskelijoista, niin myös ennakkoluuloja viljellään laajasti tietynkaltaisten ihmisten ryhmien parissa. Miksi sitten erilainen ihminen pyritään siis aina vulgaarilla käytöksellä nolaamaan ja alentamaan? Sen takia, koska kiusaaja- ja manipuloija-tyypeillä on aina heidän mielestään valmis ja sen takia jo suljettu maailmankatsomus, eli he kuvittelevat tietävänsä toisia paremmin sen, minkälaiset asiat kuuluvat yhteiskuntaan ja mitä siinä saa tehdä tai ajatella. Tällaiset ihmiset ovat rajoitteidensa vankeja, ja ajatuksen vapauden puuttuminen saa heidät ajattelemaan, etteivät muutkaan saa olla vapaita. Yhteiskunnassa siis ilmenee monesti kollektiivista ajattelua ja toimintaa, jonka ovat saaneet yleisimmin aikaan vallanpitäjät ja mielipidevaikuttajat, mutta myös esimerkiksi viihdeteollisuudessa toimivat ihmiset.. Kuitenkin monissa vanhemmissa ja kultivoituneemmissa eurooppalaisissa kulttuureissa on sallittu Suomea pidemmän aikaa erilaisuutta ja eksentrisyyttä, joka ilmenee selkeimmin etenkin Englannissa. Eli Suomi on sen verran nuori kulttuuri, että aiemmin suuresta poikkeamisesta on saattanut mennä jopa henki. On yksi hauska esimerkki tästä: Etenkin Ranskassa ja muissa Keskieuroopan maiden sotaväessä vaaleanpunainen tai pinkki oli yksi yleisimmistä sotilasunivormujen väreistä, samalla kun nykyään Suomessa pinkkiä paitaa tai pinkkejä housuja käyttävää ihmistä luullaan vieläkin homoksi. Kun otetaan vastaan kulttuurisia tuulia Euroopasta, joista joillakin se on suoraan veressä, saavutetaan sellainen yhteiskunta ja kulttuuri, jossa poikkeavasti toimimista ja ajattelua voidaan suvaita, voidaan luoda myös sellainen olosuhde, joka tukee luovuuden ilmenemistä yhteiskunnassa. Samalla kun eksentrisyyttä arvostetaan, voidaan antaa myös muille muiden ominaisuuksien kautta erottuville ihmisille toimintatilaa tässä yhteiskunnassa. Eksentrisyys Englannin kontekstissa kertoo etenkin vapaudesta, sillä vain vapaassa yhteiskunnassa voidaan arvostaa ihmisiä, jotka ovat kiinnostuksenkohteiltaan ja toiminnalta ja ajattelulta vapaita ja aidosti erilaisia. Nuorissa kulttuureissa ihmisten harrastuksetkin ovat usen samantyylisiä, sillä tällaiset ihmiset ajattelevat, että pitää harrastaa samanlaisia asioita kuin muutkin, että voisi jossain mielessä kuulua joukkoon. Uskalla tehdä poikkeus on mottoni ja se tarkoittaa muun muassa pahan ja hyvän kontekstissa sitä, että toisia ihmisiä ei tule alkaa nimittää pahoiksi sen takia, jos itse tekee hyvää. Pahuuden olosuhteet pikemminkin tarkoittavat sitä, etteivät kaikki ihmiset ole vielä alkaneet tietää sitä, mitä on olla hyvä ja missä tilanteissa hyvä toimiminen tai hyvänä toimiminen on tärkeää.