Miten mielipiteet kehittyvät psykologisesti ja yhteiskunnallisesti

Mielipide tarkoittaa jonkinlaista käsitystä asioiden tilasta, joka muodostuu käsityskyvyn avulla. Sanottaessa mielipidettä, silloin sanotaan aikatilassa oleva positio jostain kyseessä olevasta aiheesta. Mielipiteet siis pysyvät jossain ajantilallisessa positiossa. Silloin kun mielipiteet kehittyvät, ja nimenomaan paremmin asiantilaa kuvaaviksi, silloin ne alkavat muistuttamaan enemmän vastaavia ilmiöitä. Todellisuus siis kuvaantuu ihmisen aisteille ja silloin sisäisen ja ulkoisen välinen tasapaino voi alkaa muokkamaan ihmistä muuttamaan käsityksiään joko ulkoisen tai sisäisen hyväksi.  Silloin entiset kohdat mielipiteen rakenteessa korvaantuvat, muuttuvat tai täydentyvät. Yleensä muutos parempaan tapahtuu tiedon lisääntymisellä. Kehitys on tarpeellista siksi, koska ympäristöt eivät tule paremmiksi ilman kehitystä. Mielipiteet muuttuessaan tulevat nimenomaisesti toimivammiksi. Silloin ajatukset ovat kirkkaampia ja avautuvat selkeämpinä mielessä. Mielipiteet siis ilmenevät silloin kun annetaan ja jaetaan käsityksiä ihmisten kesken, esimerkiksi puhumalla tai kirjoittamalla. Nämä asiat joista annetaan käsityksiä voivat siis useimmin liittyä esimerkiksi politiikkaan, kulttuuriin, perheeseen ja talouteen. Ne siis käsittävät sellaisia asioita, joista suurin osa vaikuttaa jollain tavalla joko suoranaisesti tai välittömästi näihin ihmisiin. Sen takia mielipiteet voivat joskus saada sellaisia muotoja, joissa niitä ei voida vertailla objektiiviseen todellisuuteen. Kuitenkin mielestäni voidaan löytää kaikille mielipiteille jonkinlainen tasapainopiste, jonka avulla voidaan suhtautua mielipiteisiin myös täysin objektiivisesti ja välittömästi. Mielipiteiden psykologinen kehitys tapahtuu silloin kun ajatusten regulaatio alkaa kehittyä, silloin ajatukset ohjautuvat tarkemmin. Suunnat joiden kautta ajatukset määräytyvät alkavat silloin tulla liukkaammiksi ja nopeammiksi. Tärkeää psykologisessa kehityksessä on myös se, kun aivoissa ja hermostossa alkaa ilmentyä uusia yhtäläisyyspiirejä, jotka tarkentavat ajattelua ja selkeyttävät sen muotoa. Silloin psyyke herkistyy ajattelulle ja ulkoisen ja sisäisen tasapainon kehittyessä ajattelu alkaa muistuttaa enemmän käsityskyvyn äärimmäisillä rajoilla olevia asioita. Ulkoisen ja sisäisen tasapaino tarkoittaa siis sitä, että käsityskyky äärentää itsensä laajimmilleen. Kun psyyke alkaa hahmottaa mielipiteitä äärimmäisellä tavalla silloin ihminen ei jumiudu ajatuksellisten jumiutumien takia älylliseen epärehellisyyteen. Silloin tukkoiset kohdat poistuvat ihmisen ajattelusta ja samalla aikaa jotkin alkukantaisten viettien motivoimat ajatukset samaten samalla aikaa poistuvat. Monesti nämä huonot tottumat ilmenevät jonkinlaisina pysyvyyksinä aivoissa ja ajattelussa, joka voi olla motivoitunut siitä, että ihminen ei ole nähnyt eikä näe vaivaa korjata käsityksiään uudella ajattelulla. Uuteen ajatteluun tulee siis olla motivaatiota ja aina tuon motivaation synnyttäminen ei tapahdu ilman ulkoista apua, joka voi siis tulla esimerkiksi yhteiskunnan taholta.  Mielipiteiden kehittyminen yhteiskunnallisesti tapahtuu etenkin siten, että yhteiskunnasta pyritään tekemään tietoyhteiskunta, jossa tärkeänä tehtävänä nähdään etenkin tiedon jakaminen ja sen välittäminen tietoa tarvitseville ihmisille. Siinä on kehitettävä erilaisia muotoja hankkia tietoa ja samanaikaisesti uusia keinoja käsitellä yhteiskunnallista tietoa ja sen jakamista ihmisille. Mielipiteissä tulee siis aina olla jonkinlainen yhteiskunnallinen ulottuvuus, koska niiden muodostaminen tapahtuu liitteessä yhteiskuntaan. Kuitenkaan niin sanottua puhdasta ajattelua ei yhteiskunnan tulisi rajoittaa tai säädellä. On kuitenkin nähtävä se minkälaiset ajatukset ovat itsellisiä, esimerkiksi jos ne liittyvät kulttuuriin, taiteeseen, tieteeseen tai filosofiaan, ja mitkä ovat pelkästään instrumentaalisia, eli toisin sanoen ne jotka ovat tärkeitä itsessään ja ne jotka ovat tärkeitä jonkin käytännöllisen arvon mukaan. Yhteiskunnallisessa näkökulmassa huomioidaan etenkin käytännön näkökulma ja siinä pyritään avaamaan yhteiskuntaa ajattelulle ja uudenkaltaisille ajatuksille. Mielipiteiden muoto on siis tärkeä asia, koska se määrittää esimerkiksi sitä, missä vaiheessa mielipiteenvapaus muuttuu esimerkiksi täydelliseksi vihapuheeksi, josta yhteiskunnassa rankaistaan. Esimerkiksi koulussa voidaan suhteellistaa ajattelua siihen muotoon, jossa siitä on hyötyä yhteiskunnassa ja miten instrumentaalisilla mielipiteillä voitaisiin parhaimmassa tapauksessa edistää yhteiskunnan kehittymistä ja sen kehittymistä siihen suuntaan, jossa vapaalle ajattelulle on enemmän sijaa. Yhteiskunnallisessa näkökulmassa etenkin ohjataan ihmisiä kouluttautumaan asiantuntijoiksi ja ohjataan ihmisiä saamaan tietoa asiantuntijoilta. Yhteiskunnan siis tulee perustua asiantuntijuuteen. Yhteiskunta voi siis tarjota mahdollisuuden jäsenilleen korjata aiemmin mahdollisesti väärällä tavalla muotoiltuja käsityksiään ja mielipiteitään. Yhteiskunnassa on siis nähtävä tilaa ajattelulle ja siinä tietoyhteiskunnan kehittäminen voi auttaa yhteiskunnan jäseniä.