Vapaa markkinatalous tarkoittaa yksilöille ja yhteisöille suurimman vapauden antavaa talousjärjestelmää. Siinä yksityiset yritykset tuovat markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja kilpailevat siinä muiden palveluiden tuottajien kanssa. Tämä vaatii yksilöllisyyden hyväksyvän kulttuurin merkkejä. Myös menestys tulee tällaisessa yhteiskunnassa hyväksyä joillekin, mutta mahdollisimman monelle ihmiselle. Toisin kuin jotkut yksinkertaiset sosialidemokratian kuristamat ihmiset ajattelevat, kaikki vapaata markkinataloutta kannattavat ihmiset eivät ole erittäin rikkaita, vaan esimerkiksi vaikka pienen ruokakaupan pitäjä voi tyytyä siihen rahavirtaan, joka häntä kohtaan suuntautuu, vaikkei hän liiketoiminnallaan saavuttaisikaan suurta rikkautta ja ylellisyyttä.
Tässä voidaan havaita se, että osa ihmisistä suhtautuu vapaaseen markkinatalouteen elämäntapana ja jotkut ihmiset lähestyvät sitä hyötymistarkoituksessa. Mielestäni suurimmissa sivistysmaissa kuten Isossa Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa suurin osa ihmisistä ei tavoittele vapaalla markkinataloudella suurta omaa hyötyä, vaan suurin osa ihmisistä ovat tyytyväisiä siihen, että he saavat antaa kontribuution ympäröivälle kulttuurille ja toisille ihmisille. Monet ihmiset myös saavat oman yrityksen toiminnan ja toisille ihmisille palveluita tarjoavan asenteen perusteella suurta nautintoa siitä, että he voivat olla osa yhteiskunnan toimivaa ydintä.
Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että siinä tarjotaan ihmisille vapauksia valita omille ratkaisuilleen sopivat päämäärät ja kehittää niitä suhteessa moniin muihin ihmisiin ja heidän päämääriinsä. Suomi on varmaan vielä niin kehittymätön kulttuuri, ettei täällä nähdä niitä asioita, joiden tulisi olla ohjaamassa ihmisiä ratkaisuihin ja valintoihin esimerkiksi niiden palveluiden yhteydessä, joita he etsivät esimerkiksi yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tämä johtuu siitä, että suomalaisessa kulttuurissa ei ole ollut suurten sivistyskulttuurien tapaisesti eriytymistarvetta. Ihmiset eivät siis ole päässeet sinuiksi omien mieltymystensä ja niiden toteuttamisen kanssa.
Esimerkiksi britit osaavat vaatia oikeanlaista palvelua. Suomessa tuo ei ole samalla tavalla, koska ihmiset ovat niin vaatimattomia ja sisäänpäinkääntyneitä että uutta ei tahdota etsiä tai vaatia koska ollaan jo niin kauan tyydytty samantekevyydestä motivoituneeseen palveluntyydytykseen ja tasapäistävään sosialidemokratiakulttuuriin. On myös totta, että monet ihmisistä tekevät palvelujen ostamiseen liittyvät arvovalintansa suoranaisesti esimerkiksi hinnan perusteella ajattelematta sitä, missä muodossa tuo halpa kauppa tarjotaan.
Tuohan siis tukee sitä, että suuryritykset saavat matalilla hinnoillaan hallita markkinoita. Tuo ei ole hyvä asia, ja sen takia ihmisten tulisi enemmän kuunnella itseään ja tutkia itseään sen suhteen mitä he todellisesti haluavat. Myös palveluntarjoajia tulisi tiedottaa enemmän siitä, millaisia palveluita ihmiset tarvitsevat. Kun tarpeet eriytyvät, syntyy siitä myös onnellinen yhteiskunta, jossa erikoistuminen ja eriytyminen muodostavat pohjan onnelliselle vapaalle markkinatalousyhteisölle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti