Reinhold Octavius – tie ulos Luhangasta
Isoisäni Leon isoisä Reinhold Octavius von Becker syntyi 1844 Luhangassa Nisulan kartanossa. Nisula kuului syrjäisestä sijainnistaan huolimatta alkuperäiseen Luhangan rälssisäteriin. Myöhemmin Nisulassa oleskeli mm. Dahlström-Laaksovirta-suku, jonka tunnetuin jäsen oli Otto- Wille Kuusisen kanssa avioitunut Saima Paulina. Heidän tyttärensä oli Hertta Kuusinen, joka tiettävästi syntyi Nisulan kartanossa. Nykyinen päärakennus ei ole Reinhold Octaviuksen aikainen, vaan sen vanhimmat osat ovat valmistuneet vasta 1870-luvulla.
RO opiskeli Hämeenlinnan Lyseossa, joka oli vielä tuohon aikaan ruotsinkielinen. Luonnollisesti RO ja hänen koko sukunsa olivat tuohon aikaan ruotsinkielisiä. En ole ottanut selvää, miten RO on opinnoistaan suoriutunut, ainakaan hän ei ole jatkanut yliopistoon kuten isänsä Otto Reinhold. On tiedossa, että hän on seurannut Laukaassa käräjiä, ja ilmeisesti jonkinlainen virkamiehen ura hänellä on ollut haussa jo nuoresta iästä alkaen. Sitä taas ei tiedetä, minkä takia hän ei ole hakeutunut upseerin uralle, kuten esimerkiksi hänen vanhempi veljensä majuri Otto Alfred von Becker.
Vuonna 1872 RO nimitettiin lääninhallintoon Kuopioon lääninkanslistiksi. Isotätini Lempi on saanut selville, että RO toimi lääninhallinnossa useaan otteeseen myös lääninsihteerin sijaisena. RO:n sukulainen tämän molemman von Essen-sukuisen isoäidin kautta oli Johan August von Essen, joka oli noihin aikoihin Kuopiossa maaherrana, ja on oletettava, että RO sai virkansa myös varmaan näin nepotistisen relaation takia. Kuitenkin muutaman vuoden päästä RO alkoi Kaavin nimismieheksi Koillis-Savoon. Samassa yhteydessä hän osti pitäjän suurimman maatilan Virrantalon. Virrantalon suuruus käy tilan papereiden ohessa ilmi tuonaikuisista kartoista, joissa Kaavin pitäjästä on merkitty vain yksi erillinen tila – Virrantalo.
RO tunnettiin oikeudenmukaisena ja lempeänä nimismiehenä, joka monesti maksoi köyhimpien kuntalaisten verot omasta pussistaan, jos nämä eivät sattuneet pystymään itse niitä maksamaan. Näin hän varmisti, etteivät köyhimmätkään kuntalaiset joutuneet vaikeuksiin köyhyytensä takia. RO siirtyi paikasta toiseen pitäjässä hevosella ja hän on varmasti ollut uljas näky myös ratsailla, olihan hän tuonaikuisen sukunsa miesten tapaan isokokoinen mies.
RO:n pikkuserkku oli taiteilija Adolf von Becker, joka maalasi eräänä kesänä Virrantalossa oleskellessaan alttaritaulun Kaavin kirkkoon. Kaavin vanha kirkko paloi sittemmin alttaritaulunsa kanssa vuonna 1980. Adolf oli aina tekemisissä myös Luhangan haaran jäsenten kanssa, vaikkei itse sukuhaaraan kuulunutkaan.
Kun sortokausi koetteli suomalaisia, ja suomalaisia nuoria miehiä alettiin keräämään Venäjän armeijaan, ilmoitti RO kruununnimismiehen mandaatillaan, että Kaavilla ei järjestetä kutsuntoja. Tietysti tästä seurasi lopulta maaherran antamat potkut, jonka myötä hän sai vain puolikkaan eläkkeen tavallisesta. Voi sanoa hänen olleen isänmaallinen mies, kuten monet omassa suvussaan. Kaavilla ollessaan hän myös oppi suomen kielen.
Myöhemmät polvet kutsuivat RO:ta Ukko-Pekkeriksi. Monet ovat myös sanoneet, että Ukko-Pekkeri on suvun Kaavin haaran merkittävin jäsen, no, ainakin toistaiseksi. Hieno jälkipolville jäänyt esine häneltä on hänen sukuvaakunalla varustettu kirjeleimasin, jota ukkini minulle monesti näytti. Myös äidilläni oleva sukusormus on ollut ainakin hänellä. Sittemmin isoisäni on näytellyt omaa isoisäänsä paikallisessa kesäteatterissa.
Reinhold Octavius omisti veljensä poismenon jälkeen ¾ osaa Honkalasta. Hän kuoli 1916. Honkala myytiin hänen kuolemansa jälkeen kaukaisemmille sukulaisille, vaikka vanhin sisar Flora Wiktoria von Becker kuoli vasta 1926 Luhangassa.
Olli von Becker
Kirjoittaja on Yhteiskuntatieteiden
maisteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti