Kolumni

Kiusaaminen jatkuu monesti aikuisiällä Jos ajatellaan pieniä lapsia, ei heillä monestikaan ole sellaista ominaisuutta, joka aiheuttaisi kiusausta yhtä tai useampaa lasta kohtaan. Tähän tulee ero silloin, kun lapsen ja varhaisnuoren murrosikä alkaa. Murrosikä tuo esiin tietyn kaltaisissa yksilöissä selkeästi epäsosiaalista ja affektiivista nytkähtelyä, jossa on selkeä epäsosiaalisen käytännön leima. Monesti luokkiensa suurimmat kiusaajat ovat fyysisesti suurikokoisia, ja samalla kun kehon muutokset pakottavat kyseisen kaltaista ihmistä suuntautumaan nimen omaisesti vain sosiaalisesta dominanssista eikä oppiaineiden arvosanoista. Monesti ihmisen laumakäyttäytyminen alkaa jo viimeistään murroiästä, jossa monet ainakin heikkolahjaisimmat yksilöt etenkin miessukupuolessa alkavat myötäilemään öykkärikiusaajaa ja antamaan hänelle eniten sanan- ja toiminnamvaltaa. Niin, voi kysyä, mikseivät vanhempani laittaneet minua kouluun jollain Siilinjärven Toivalaa suuremmalla paikkakunnalla. Koulussa vallitsi merkittävä urheilun painottaminen, ja nuo jääkääkän pelaajat olivat aina muiden toimilta oikeutettuja hallitsemaan suurempaa sananvaltaa ja arvosteluvaltaa muiden oppilaiden suhteen. Minä karmin vieläkin niitä varhaisia aamuja tammi-helmikuussa, kun piti vääntäytyä muiden kanssa huoltokoppiin vaihtamaan varsin jaloille epämukavia luistimia jalkaan ja koska en harrastanut aktiivisesti mitään lajia, olivat nuo kokemukset järkyttäviä ja traumallisia. Suomalaisessa yhteiskulttuurissa vallitsee Average-Joen näennäinen valta, joka korostaa etenkin kaikenlaisia kilpailulajeja, joissa on pyrkimys ainoastaan toisen osapuolen nujertamiseen. Ja voi olla varma, että samankaltainen asenne vallitsee nykypäivänä myös Suomessa yleensä. Tuon voittamisen ihannoinnin takia ihmiset arvostavat kaikenlaisia leijonia ja Iivo Niskasta enemmän kuin Georg Henrik von Wrightia tai Kari Enqvistiä. Minua kuvattiin monesti kiltiksi koulussa ja tietysti samanaikaisesti älykkääksi. Mielestäni kouluissamme tulisi oepettaa arvojen, asenteiden ja arvostelukyvyn kritiikkiä, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös etiikkaan, jota lähimpänä nykyisten aineiden joukossa on etenkin elämänkatsomustiedon oppiaine. Nykypäivän merkityksettömässä sosiaalisessa kulttuurissa, ei arvosteta syvällisempiä ihmissuhteita ainakaan useimpien ihmisten joukossa. Tämä johtuu mielestäni siitä, että suomalainen kulttuuri on helppousteknologian tuottamisella ja muilla sopeuttavilla käytännöillä, jotka vähentävät ihmisen kapasiteettia tavata toinen ihminen ja saada jotain hänen kasvoistaan. Nimenomaan sellaisissa ammateissa työskentelevät, jossa he ovat tekemisissä samanlaisen sosiaalisen ryhmän kanssa koko ajan, muuttavat näiden ihmisten käsitystä ihmisestä ja inhimillisyydestä. Kun sanotaan, että vitsailun ja kiusaamisen aihe siirtyy, tarkoittaa se silloin sitä, että lähes koko elämänsä kiusaajia olleet ihmiset keksivät jatkuvasti uusia kiusaamisen aiheita, jotta he voisivat mustamaalata ihmisten ryhmää tai yksilöä itsessään. Kiusaaminen on nimenomaan toisten heikkouksiin tarttumista, ja kyvyttömyyttä suhtautua toisiin ihmisiin kuin itseensä. Olli von Becker YTM ja oikeustieteen opiskelija