Nykyaikainen kulttuuri suosii helposti tehtäviä valintoja ja ratkaisuja. Nykyaikainen teknologia on edistynyt palvellen etenkin sellaisia tavoitteita, joissa ihmisten tiedon saaminen on tehty todella helpoksi. Kuitenkin helppoilu on johtanut siihen, että julki annetaan vain yksittäisiä tulkintoja. Nämä tulkinnat antavat asioiden voimatasapainosta liian keveän ja yksipuolisen näkökulman. Asioissa voidaan nähdä erilaisia syitä, seurauksia ja motiiveja, joista annetaan esimerkiksi, vaikka helppoilun apoteoosin Wikipedian yhteydessä liian kapoinen näkökulma. Yleensä asioissa on monia erilaisia näkökulmia ja piirteitä. Yleensä valtavirtakulttuurin propagandatuuteissa asiat kuvataan vain yhdellä tavalla. Voidaan esimerkiksi kertoa erilaisista asioista samalla tavalla, kun erilaiset asiat tulisi myös kuvata erilaisilla tavoilla. Kuitenkin ihmiset, jotka päivittävät tietoa populaareihin lähteisiin toistavat tavallisesti vain luonteenomaista tapaansa tulkita asioita.
Lisäksi se tieto, mikä aiemmin haettiin kirjoista ja kirjallisista lähteistä on tänä päivänä saatavilla tiivistetyssä muodossa, mihin tukeutuminen on varmasti laiskaa ja saamatonta. Wikipediasta löytyy kaikki! Onhan sen oltava sen takia täysin luotettava tiedonlähde, no ainakin laiskoille ja saamattomille ihmisille. Myös kirjoittaminen ja kirjallisen tuotoksen kokoon saaminen on nykyään liiankin helppoa tekstinkäsittelyohjelmilla. Onneksi tämän helppouden ansiosta voi tuoda tämänkin kaltaista totuutta ihmisten luettavaksi helpolla ja nopealla tavalla. Tällaisen kolumnin kirjoittamiseenhan kuluukin tavallisesti vain korkeintaan viisitoista minuuttia.
Ihmiset eivät enää lue kirjoja ja se on osoitus velttoudesta ja tottumisesta vain nykyaikaisen maailmantilanteemme mahdollistamaan helppousteknologiaan, jonka päällä keikistellen voi antaa kaiken vaikeuden ja ponnistelun tulla helppoudeksi ja helppoiluksi. Kirja on aina ollut etenkin eurooppalaisen sivistyksen perusosa ja ydinosa. Samalla kun siitä luovutaan ja ihmiset eivät enää osta kirjoja, tulee ihminen kaikenlaisten Fahrenheitien ja Vuonna 1984-kirjojen tilanteeseen, jossa kirjat on poltettu ja unohdettu. Ainoa poikkeus tässä on se, että tätä muutosta ovat ohjanneet itse pienet ihmiset, eikä mikään keskusvalta.
Ei kukaan pakota uskomaan näitä nykyteknologian airueita, vaan se mihin ihminen haluaa käyttää aikaansa ja nähdä vaivaa kertoo siitä, miten teknologia, kulttuuri ja sivistys asettuvat arvoasteikkoon ihmisten keskellä. Näissä dystopioissa ihmiset ovat tulleet narutetuksi keskusvallan toimesta, mutta todellisuudessa nykypäivänä tavalliset ihmiset ovat valinnoillaan ja omalla herkällä vaikutteellisuusalttiudellaan saaneet aikaan tilanteen, joka sopisi varmasti kaikille sellaisille ihmisille, jotka haluavat valtaa ja jotka haluavat päästä vaikuttamaan ihmisiin. Tällainen teknologia verrattuna kirjoihin on paljon herkempi instrumentti, jos mietitään sitä, mikä vaikuttaa välillisesti ja huomaamatta ihmisiin. Teknologia on syntynyt helppouden tarpeesta, kun taas kirjan lukeminen, saati kirjoittaminen vaatii vaivaa.
Olli von Becker
YTM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti