Koululaitoksen yksityistäminen ja opinaloihin erikoistuminen ovat edessä.

Suomalaisen koulujärjestelmän pärjäämistaso on heikentynyt viime aikoina merkittävästi, ja keskimääräinen yliopiston käyntiaika on pidentynyt. Mielestäni tämä johtuu siitä että sen piirissä tapahtuneita muutoksia ei olla saatu reaalistettua koulunkäynnin muotojen uudistamisessa. On selvää, että ainakin toisen asteen koulut tulisi yksityistää ja vähentää luokassa perse penkillä istuvan opintopotentiaalin hyväksikäyttöä, sekä irrottaa toisen asteen koulut antiikkisesta opetussuunnitelmasta, ja erikoistaa koulut tuottamaan eri alojen ammattilaisia yhteiskuntaan. On varmaankin niin, ettei mitään yleissivistävää opetusta tarvitse olla välttämättömänä esteenä yliopistoon pääsemisessä, koska tavallisesti ihmiset sivistävät itseään ilman ulkopuolelta tulevaa pakottamisen verkkoa. Kaikista kouluaineista, joita lukiossa opetetaan ovat monet sellaisia, että niitä eivät kaikki oppilaat varmasti omakohtaisesti tarvitse, niin tuollaisilla tunneilla ei ole mitään varsinaista hyötyä, koska ei koulussa pärjäämisellä pärjää suorassa suhteessa yhtä hyvin kaikilla muilla kulttuurin ja yhteiskunnan osa-alueilla.

Eli koulujen yksityistäminen pitää saada vauhtiin, vaikka niiden paikallisista keskittymistä ohjaamassa voisi olla joku julkisen tahon osapuoli, vaikka niidenkään ei pitäisi pyrkiä vaikuttamaan opetuksen sisältöön, vaan niiden tehtävä olisi vastata, että esimerkiksi kaikissa lääneissä tulisi olla kokonaismittainen opintokategoria lukio-opintojen tarjoamiseksi alueen nuorille. Aloja voisivat olla etenkin kielet, luonnontieteet, ihmistieteet ja esimerkiksi luovan kirjoittamisen opettelun ala. Kuitenkin mielestäni oppilaillle tulisi antaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia kehittää kielitaitoaan, esimerkiksi siten, että samana päivänä kaikki opetus annettaisiin tietyllä sivistyskielellä. Kielten tehokkain oppiminen voitaisiin mahdollistaa siten, että kaikki kieliopetus annettaisiin samoilla kursseilla, ja mahdollisimman vertailevaa kielitiedettä opettavan ja kielten historian edustaman suunnan kautta, jotenkin Noam Chomskyn universaaligrammatiikkaa tarkastelevalla tavalla.

Tällä uudistamisella voitaisiin mahdollistaa myös se, eteivät oppilaat omaksu oman koulunsa sisäryhmän hyvää tai huonoa itsetuntoa sisältävää perusasennetta. On laitettava anarkokapitalistinen maailmakuva takaisin voimaan.

Olli von Becler

YTM