Voltaire ja raakalaiset

Voltaire oli 1700-luvun suurin valistus- ja vapausajattelija. Hän vastusti rahvaan mystisismia, taikauskoisuutta, vanhoillisuutta ja sokeaa uskonnollisuutta. Voltaire kirjoitti mm. näin: ”Tiedän olevani sivistyneiden ihmisten parissa koska sotivat raakalaisen tavoin”. Tässä Voltaire halusi arvostella yksinkertaisten ja tavallisiin nautintoihin sitoutuneiden ihmisten tapaa asettua kriisitilanteessa toisiaan vasten aseiden ja julmien asenteiden kanssa. Tavallisimmat asiat joista ihmiset tulevat ja ovat tulleet riippuvaisiksi ohjailevat ihmisiä niin suuresti, että heidän on käytävä sotaa tällaisen nautinnon poisviejän kanssa.

Voltaire kirjoittaa: ”Ensimmäinen pappi oli ensimmäinen konna, joka kohtasi ensimmäisen hölmön.” Tässä Voltaire kritisoi uskontoa ja sen välittäjiä, pappeja. Voltairen asenne kristinuskoa kohtaan ei ollut täysin kielteinen, vaan hän halusi vastustaa etenkin uskonnon välittäjiä, eli pappeja, kardinaaleja ja paavia. Voltaire kirjoittaa: ”Ihminen tulee sotaan tullessaan maailmaan.” Tällä Voltaire halusi kritisoida äärimmäisyyksiin menevää ihmisten välistä kilpailua ja siten humaanisuutta. Voltaire kirjoittaa: ”Rahan ollessa kysymyksessä kaikki tunnustavat samaa uskontoa.” Tällä Voltaire halusi tuoda esiin sen svyvällisen tosiseikan että kirkotkin ja uskonnonsuunnat taipuvat silloin kun ihmiset kilpailevat rahasta ja käyttävät sitä. Voltaire kirjoitti myös: ”Joka kirjoittaa, käy sotaa.” Voltaire siis korosti etenkin sanan- ja mielipiteen vapauden oikeutusta. Sananvapaus ja ilmaisunvapaus on taattava kaikille ihmisille puolueettomasti, ne on taattava sen takia, koska vain silloin ihmiset voivat olla yleisesti vapaita. Mielipiteiden ilmaisemista ei saa rajoittaa tai säädellä vapaassa yhteiskunnassa. On voitava tuoda maailmaan arvokkaampia ajatustapoja kuin mitä ovat ne, joita massojen idiotismi ja sitä hyödyntävät poliitikot tuottavat maailmaan. Voltaire kirjoittaa: ”En hyväksy mielipiteitäsi mutta teen kaikkeni sen eteen että saat tuoda ne julki”. Tämä on selkein osoitus siitä, mitä Voltaire tarkoittaa suvaitsevaisuudella. Ihmisten on saatava ilmaista mielipiteitä julkisesti vaikka ne olisivatkin ristiriidassa toisten ihmisten erilaisten ajatusten kanssa. Voltairen vastakohtien eli raakalaisten teot osoittavat ettei tämä maailma ole paras mahdollinen, jota esimerkiksi filosofi Gottfried Wilhelm Leibniz oli väittänyt. Voidaan siis sanoa, että suurin osa ihmisyhteisöistä perustuu tyhmyyteen ja niitä kehitetään tyhmyyden ja yksinkertaisuuden näkökulmasta. Tavallisten ihmisten aatteet perustuvat ikiaikaiseen tyhmyyteen ja tekototuuksiin. Voltaire kirjoittaa: ”Jos jumalaa ei olisi, hänet täytyisi keksiä:” Tässä Voltaire tuo esiin sen totuuden, että ihmisillä on tapa ajatella ja toimia siten kuin uskonnollisuus yleensä esittäytyy ja siinä on vain erilaisia modifikaatioita. Ihmisillä on tapa kunnioittaa jotain tahoa siten, kuin siihen sisältyisi pyhyyden uskonnollinen elementti.

Voltaire edusti siis sivistystä ja yksilön näkökulmaa, Voltaire oli myös realisti ja ei ajatellut, että olisi olemassa mahdollisuus tuottaa parhainta maailmaa. Voltaire edusti vapautta, ihmisten oikeuksia, yksilönvapautta ja liberalismia. Kuten aikaisemmin mainittiin, Voltaire tiesi sen, että maailmassa on ristiriitaisuuksia ja sitä ajattelutapaa edustaa esimerkiksi hänen ehkä tunnetuin proosateoksensa Candide, jossa päähenkilö eli Candide edustaa esimerkiksi Leibnizilta tullutta naiivia optimismia.