Kissat ja koirat

Ihmiset pitävät omasta mielipiteestään riippuen enemmän kissoista tai koirista. Monesti nuo näkökulmat jotka erottavat näistä kahdesta eläimestä pitäviä voivat joskus olla varsin fanaattisiakin. Kuitenkin on monessa tutkimuksessa todettu, että ihmiset, jotka pitävät enemmän kissoista ovat myös älykkäämpiä kuin koirista pitävät. Kissa vetoaa vain pieneen osaan ihmisistä koiraan verrattuna, ja voidaankin sanoa, että kissan luonne ei löydä yhtä paljon tukijoita ihmisten keskuudessa. Onhan kissa tietyllä tavalla arvioiden villimpi ja ei yhtä suuresti ihmisten vaikutettavissa kuin koira on.

Minä olen kissaihminen. Kissat vetoavat introverttiin luonteeseeni, ne pitävät rauhallisista ihmisistä ja ovat itsekin tavallisesti hyvin rauhallisia. Kissa on itsenäinen, sitä ei voi opettaa toimimaan minkään toimintamallin mukaisesti, vaikka on kuitenkin selvää, että jotkut kissarodut muistuttavat toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään joitain älykkäimpiä koirarotuja. Kissat ovat salaperäisiä ja kiehtovia, niiden luottamuksen voittaminen vaatii varmasti paljon suurempaa toiminnan integriteettiä kissan silmissä kuin mitä sama on koiralla.

Koirat ovat likaisia, ne haisevat, ne eivät pese itseään ja tekevät paskansa ja kusensa tien penkalle tai sisälle huonekalujen päälle tai lattialle. En ole koskaan voinut ymmärtää koiraihmisiä, he haluavat mielestäni lemmikistään lakeijan, joka palvoo heitä ja ei koskaan aseta heidän toimintaansa kyseenalaiseksi. Koira on jotain sellaisille ihmisille, jotka haluavat ns. ”cheap thrills”. Monille koiraihmisille se on ainoa ”thrills”, jota he voivat saada: haiseva koira läähättämässä päin omistajansa naamaa ja hankaamassa jarrutusjälkiään isäntänsä valkoiseen sohvaan.

Myös koiran aggressiivisuus muita ihmisiä kohtaan, jonka joku voi luulla johtuvan jonkinlaisesta lojaalisuudesta omistajaansa kohtaan, on asia, joka on aina herättänyt minussa ärtymystä. Koirat ovat jotain mitä ihmiset kuljettavat hihnoissaan mukanaan. Kissat ovat jotain jotka kuljettavat omistajaansa näkymättömän hihnan kautta mukanaan. Ensimmäinen kissani kulki aina seinien vieriä pitkin vieraiden ollessa paikalla, mutta tunnisti kissaihmiset vaistollaan ja hakeutui aina heidän seuraansa.

Kissat ovat pienempikokoisia kuin koirat, vaikka niillä on suurempi aivokuori kokoonsa nähden kuin koiralla. Koira vastaa paremmin henkisesti kehittymättömän traditionaalisen maskuliinisuuden tarpeisiin kuin kissa. Sen takia on ehkä niin, että kissoista pitävät ihmiset, mutta etenkin miehet, ovat monesti jotenkin taiteeseen tai kirjallisuuteen suuntautuneita.

Mielestäni kissa on hyvin maskuliininen eläin. Tämä liittyy etenkin siihen, että mielestäni älyllinen ylivoimaisuus ja välinpitämättömyys suhteessa materiaalisuuteen ovat maskuliinisuuteen viittaavia piirteitä. Pitäisikin kannustaa lapsia ottamaan ensimmäiseksi lemmikikseen kissan, koska koiran omistaminen ei mielestäni tarkoita mitään minkään suhteen merkittävämpää jonkun asian suhteen osoittelevaa luonnetta. Se, että mies voi valita koiran sijasta kissan, tarkoittaa sitä, ettei kaikkien tarvitse mukautua yleisimpien mukakategorioiden käsityksiin traditionaalisesta maskuliinisuudesta.