Köyhyyden eettisestä tulkinnasta, 14.9.2016
1. Tutkimuksen tausta
1.1 Tausta
Tutkimukseni käsittelee köyhyyden yhteiskunnallista ilmiötä korostaen sitä näkemystä, jonka mukaan köyhyyden mittaamista ei voida suorittaa suoranaisesti pelkästään bruttokansantuotetta ja yksilökohtaisia tuloja tarkastelemalla ja arvioimalla. Tutkimuksen taustana on laaja, etenkin 1970-luvulta alkanut tapa hahmottaa köyhyyttä eri tavoilla ja tuosta tavasta seurannut erilaisten köyhyyden teorioiden kirjo. Tutkimus perustuu etenkin Martha Nussbaumin ja Amartya Senin käsittelemään toimintamahdollisuuksien teoriaan, joka esittelee näiden kahden filosofin lähestymistavan köyhyyteen. Filosofinen viitekehys tutkimukselle on soveltava etiikka ja etenkin sen alalaji bioetiikka, joka käsittelee yhtenä aiheenaan myös köyhyyttä. Tutkimus käsittelee myös Peter Singerin utilitaristista lähestymistapaa köyhyyteen, missä sivujuonne liittyy utilitariismin perustajaan John Stuart Milliin. Köyhyyden tutkimus on varsin uusi ala ja siinä on muutamia varsin tunnettuja teoreetikoita, kuten edellämainitut Nussbaum, Singer ja Sen. Myös klassikot kuten Immanuel Kant ovat tutkimuksissaan määritelleet köyhyyteen liittyviä aiheita, kuten edellämainittu Immanuel Kant teoksessaan Tapojen metafysiikka, jossa hän mainitsi tunnetun maksiiminsa, jonka mukaan ihmistä on aina lähestyttävä päämääränä eikä välineenä jollekin päämäärälle. Köyhyyttä voidaan määritellä ja on määritelty monella tapaa: yksi on perustarpeiden lähestymistapa, jonka mukaan köyhyys on kyvyttömyyttä tyydyttää perustarpeita puutteiden ja mahdollisuuksien vähyyden takia; toinen on mainittujen Senin ja Nussbaumin korostama toimintamahdollisuuksien lähestymistapa, jonka mukaan köyhyys määrittyy siitä, ettei ihminen kykene ohjaamaan omaa toimintaansa - eli hänellä ei ole mahdollisuuksia toimia täysin riippumattomalla tavalla; kolmas on hyvinvointiin perustuva näkökulma, jonka mukaan köyhyys on hyvinvoinnin vastakohta; neljäs on epätasa-arvoisuuteen liittyvä lähestymistapa, jonka mukaan köyhyys on prosessi, jonka myötä ihmisten köyhyys perustuu myös esimerkiksi epätasa-arvoisuuteen ja sosiaaliseen eristämiseen; viides on ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa, jonka mukaan köyhyys on perustavimpien vapauksien ja perusoikeuksien riistämistä (Wiman, 2012). Bioetiikan lähestymistapa on tänä päivänä monissa paikoin kansainvälinen ja globaali ja siinä otetaan huomioon köyhyyden ihmisoikeuksiin liittyvät modifikaatiot (Teays, 2014). Myöskin aiheeseen liittyvät distribuution teoreetikot, jotka väittävät, että köyhyyteen liittyviä ongelmia voidaan ratkaista jakamalla uudelleen varallisuutta. Tähän monet ovat kuitenkin ilmaisseet tyytymättömyyttä.
1.2 Aikaisempi tutkimus ja löydökset
Aikaisempi köyhyyteen liittyvä tutkimus on keskittynyt määrittelemään sitä, mitä köyhyys on ja kuinka siihen voitaisiin puuttua erilaisin välinein. Se on määritellyt köyhyyttä erilaisten näkökulmien kautta, joita voidaan löytää ainakin viisi erilaista. Monet teoreetikot kuten Amartya Sen, ovat huomanneet, että köyhyyden määritteleminen keskimääräisen bruttokansantuotteen tason kautta ei riitä määrittelemään köyhyyteen liittyviä osailmiöitä. Sen takia on löydettävä toisenlaisia lähestymistapoja, jotka ottaisivat huomioon myös ne olosuhteet, joissa köyhät ihmiset elävät ja miten ne voivat lisätä köyhyyden uudelleenilmenemistä. Tästä sukupolvelta toiseen siirtyvästä köyhyydestä on kirjoittanut esimerkiksi Ronald WIman artikkelissaan "What poverty is". Aikaisempi tutkimus on siis todennut sen, että monesti köyhyyden olemassaolon olosuhteet uusivat köyhyyttä ja se on yleistä etenkin kehitysmaissa absoluuttisen köyhyyden tapauksessa.
1.3 Mitä uutta aiheesta voidaan löytää
Tässä pyritään selvittämään sitä, voidaanko mahdollisesti löytää jonkinlainen keskimallin määritelmä siihen, miten köyhyyttä voitaisiin määritellä jatkossa, ja mikä tapa on kaikkein perustelluin, selkein ja totuutta kuvaavin. Tässä voidaan pyrkiä määrittelemään sitä, miten erilaisia lähestymistapoja yhdistämällä voitaisiin löytää sopivin köyhyyden määrittelemisen tapa ilman, että jatkettaisiin koulukuntajakoa asian ympärillä, koska se ei itse asiassa silloin etene kohti köyhyyden ongelman määrittelyä. Olisi siis pyrittävä löytämään sopivia puolia kaikista kunnollisesti perustelluista lähestymistavoista. Aion myös käsitellä köyhyyden olosuhteita siten, että pyrin löytämään ratkaisuja köyhyyden ongelman määrittelemiseen köyhyydestä itsestään käsin, eikä muualta käsin, koska tuo virhe näyttää olevan olleen aiemmin oikeanlaisten lähestymistapojen löytämisen esteenä. Hypoteesini mukaan köyhyyden ratkaisut voidaan löytää köyhyydestä itsestään, ja etenkään aiemmin ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että jotkut ihmiset voivat esimerkiksi suhtautua omaan köyhyyteensä eri tavalla kuin toiset. Tähän liittyen aion käsitellä myös esimerkiksi munkkien harjoittamaa vapaaehtoista köyhyyttä ja sen alkuperää. Sitä tärkeää asiaa voidaan myös kysyä toimintamahdollisuuksien teorian viitekehyksessä, voidaanko ihmisille tarjota toimintamahdollisuuksia myös ennen sitä kuin varsinainen köyhyyden ongelma on poistettu lähiyhteisöstä.
2. Tutkimuksen tavoitteet
2.1 Hypoteesit
Hypoteesini on, että köyhyyden määrittelemisessä ei voida käyttää kankeata bruttokansantuotteeseen ja yksilön tuloihin liittyvää määritelmää. Hypoteesini mukaan voidaan löytää parempia keinoja köyhyyden määrittelemiseen, mikä liittyy etenkin köyhyyden saamiin käytännön muotoihin, eikä johonkin mittarilla määriteltyyn hyvinvoinnin ja toimeentulon määrään tai varallisuuden uudelleen jakamiseen. Ei siis voida arvioida niin, että köyhyys voitaisiin poistaa kun lisätään yhteisössä jonkinlaisia utiliteetin kautta määriteltäviä hyvinvoinnin mittareita. Pareto-optimaalisuus, Singerin utilitarismi ja Nashin peliteoria ovat niitä vastateorioita joita tarkastelen tutkimuksessa ja koettelen niitä vastaan esimerkiksi Senin ja Nussbaumin edustamaa toimintamahdollisuuksien teoriaa. Tutkimuksessa tulen myös käsittelemään esimerkiksi Rawlsin edustamaa perustarpeiden teoriaa köyhyyteen sekä ihmisoikeuksien, arvokkuuden ja tunnustamisen näkökulmia.
2.2 Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on käsitellä kaikkia muita köyhyyden tunnistamiseen ja poistamiseen tarkoitettuja näkemystapoja kuin bruttokansantuotteeseen perustuvaa lähestymistapaa. Tutkimuksessa on tarkoitus pyrkiä etsimään parasta mahdollista lähestymistapaa köyhyyden määrittelemiseen ja sen poistamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä löytämään sopivin synteesi aiemmin määritellyistä köyhyyteen liittyvistä lähestymistavoista ja käsitellä siinä samalla myös aiheeseen aiemmin annettuja lähestymistapoja. Tutkimuksen pääasiallisin tavoite on muodostaa synteesi köyhyyden määritelmistä ja siihen annetuista ratkaisuvaihtoehdoista. Tämä onnistuu etenkin vertailemalla aiempia lähestymistapoja köyhyyteen. Niiden pohjalta voidaan muotoilla uusia lähestymistapoja köyhyyteen, jotka voivat olla aiemmin annettuja parempia. Samalla on tarkoitus tutkia niitä etenkin Amartya Senilta tulevia kantoja, jonka mukaan köyhyyttä voitaisiin jollakin mahdollisella menetelmällä mitata ja formuloida.
3. Aineisto ja menetelmät
3.1 Tutkimusmenetelmät ja aineistot
Tutkimusmenetelmänäni on etenkin erilaisten köyhyyteen liittyvien lähestymistapojen vertaileva tutkimus käsittelemällä niiden sisältämiä todellisia asioita käsitteiden takana. Tarkoitus on siis katsoa mitkä käsitteet voi niin sanotusti katsoa läpi ja mitkä sisältävät jotain todella merkittävää, jonka voisi ottaa hyötyyn parasta määritelmää ja köyhyyden ongelmaan liittyvien ratkaisujen löytämisessä. Käytän apuna kaikkia akateemisen filosofian sisältämiä kirjoja ja artikkeleja, jotka vaikuttavat kiinnostavimmilta köyhyyden ongelman selvittämisen suhteen. Tutkimusaineistoa on paljon, joten on tärkeää myös rajata aineisto tarkasti, mikä tietysti vaatii sitä ennen siihen perehtymistä. Tärkeimpiä teoreetikoita ovat etenkin SInger, Nussbaum, Sen, Wolff, Rawls ja Mill.
3.2 Aineiston käsittely ja käyttösuunnitelma
Kiinnitän aineiston käsittelyssä huomiota etenkin köyhyyden määrittelyssä käytettyihin käsitteisiin. Pyrin myös lähentämään teoreettisia näkökulmia sekä asioiden todellista käytännöllistä tilaa. Kirjoitan lähdekirjallisuuden perusteella tiivistelmiä ja asioiden yhdistelyn jälkeen kokonaisia lukuja väitöskirjaan. Kun konkluusio on saatu kasaan aineiston käsittelyn jälkeen, on mahdollisesti tarpeellista palata vielä tekstirunkoon ja tarvittaessa uusia sitä. Koko työn on tarkoitus valmistua puolentoista vuoden sisällä.
3.3 Työsuunnitelma ja osatöiden suunnitelma
Aion käsitellä tutkimukseen liittyviä aiheita lähdekirjallisuuteen perehtymällä ja aloitan sen perustavimmista aiheen klassikoista kuten Senistä, Nussbaumista ja Singeristä. Sen jälkeen siirryn vähemmän tunnettuihin aiheen teoreetikoihin ja kirjoitan vähitellen lukuja väitöskirjaan keskittyen etenkin osallisesti erilaisiin köyhyyden lähestymistapoihin. Klassikoiden ja lähestymistapojen yksittäinen käsittely vie osiinsa jaettuina noin kuukauden per aihe.
4. Aikataulu ja rahoitus
4.1 Vaiheiden aikataulu
Aion saada väitöskirjan valmiiksi noin yhdessä-puolessatoista vuodessa. Viiden perustavimman köyhyyteen liittyvän lähestymistavan käsittely vie noin puoli vuotta ja klassikoiden käsittely yhtä kauan. Konkluusioiden muodostamiseen tulee menemään yhdestä kahteen kuukautta, joten voisi ajatella, että väitöskirja voisi olla valmis syksyllä 2017 tai vuoden 2018 alussa.
4.2 Rahoitussuunnitelma ja rahoituksen lähteet
En ole vielä keskustellut tästä aiheesta ohjaajan kanssa, mutta mahdollisia rahoituksen saamisen paikkoja on paljon. Tutkimuksen aihe on yhteiskuntapoliittisesti ja filosofisesti tärkeä ja sen takia uskon saavani tälle tutkimukselleni rahoitusta. Rahoituksen käyttötarkoitukset liittyvät etenkin lähdemateriaalin hankkimiseen ja tutkimukseen liittyvään liikkumiseen kotimaassa ja ulkomailla.
5. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökulmat
Köyhyys on vieläkin monessa eri suhteessa tabu ja sen takia tutkimukseen liittyy merkittävä eettinen näkökulma, joka liittyy etenkin siihen, miten ihmiset voivat myöntää olevansa köyhiä. Monet ihmisistä elävät edelleen etenkin länsimaissa suhteellisesti toisia köyhempinä, mutta jotkut tyytyvät rooliinsa valittamatta. Sen takia pitäisi määritellä enemmän niitä olosuhteita, jotka johtavat köyhyyden olemassaoloon ja esimerkiksi keskimääräisen eliniän laskemiseen ja muihin kansanterveydellisiin vaikutuksiin. Eettiset kysymykset liittyvät etenkin siihen, ketkä ihmiset haluavat tulla määritellyiksi köyhiksi ja ovatko sellaiset ihmiset jotka voidaan tunnistaa köyhiksi ja jotka eivät itsekään köyhyyttään kiellä jotenkin moraalisesti vajavaisempia ihmisiä. Köyhyyden olosuhteiden alla ihmiset tulevat monesti sosiaalisesti kehitysvammaisiksi määritellyksi. Sen takia on oltava tarkka siinä, ettei tuomitse ihmisiä vajavaisista mahdollisuuksistaan tai köyhyyden olemassaolon olosuhteista.
6. Julkaisusuunnitelma
Tutkimus on tarkoitus julkaista kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön filosofian tohtoriohjelmassa.
7. Tutkimustulosten hyödyntäminen
Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää siinä, kun pyritään määrittelemään parasta mahdollista lähestymistapaa köyhyyden ongelmiin. Tästä on hyötyä etenkin poliittisen filosofian, sosiaalipolitiikan, yhteiskuntapolitiikan, sosiaalityön, teologian ja sosiologian viitekehyksissä. Tutkimuksella on tarkoitus yhdentää ja lähentää noita tieteenaloja tämän merkittävän köyhyyteen liittyvän aihenipun käsittelemisessä. Lähtökohtainen asenne tutkimukseen on siis monitieteellinen, vaikka käsittelytapa onkin etenkin filosofinen ja eettinen.
7.1 Arvio hyödystä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä
Köyhyyteen liittyvä tutkimus on nykypäivänä kansainvälisen vastuun tai solidaarisuuden takia kovassa huudossa. Köyhyyttä on pyöritelty ilmiönä, muttei vieläkään ole saatu määriteltyä sitä, miten köyhyys ja keinot sen poistamiseen tulisi todellisesti nimetä. Köyhyyden ongelma on yksi suurimmista ihmisten elämänlaatua määrittelevistä kysymyksistä ja sen takia siihen liittyvällä tutkimuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Oikeimman lähestymistavan löytämisellä köyhyyden ongelmaan voidaan tietysti myös vaikuttaa ongelman poistamiseen, ja mikä voisikaan olla tärkeämpi ja yleisesti merkityksellisempi ongelma maailmassa?
8. Tutkimuksen alustava rakenne (tämä täydentyy ja muuttaa muotoaan tietysti tutkimuksen edetessä)
1. Johdanto
2. Mitä köyhyys on?
2.1 Miten köyhyys vaikuttaa
2.1.1 Köyhyyden kansanterveydellinen vaikutus
2.2 Köyhyyden psykologia
2.2.1 Karsiutuvuuden psykologia
2.3 Köyhyyden tulkinnasta
2.3.1 Eettinen tulkinta yleisesti klassikoiden mukaan
2.4 YK:n tulkinta köyhyydestä
2.5 Vapaaehtoinen köyhyys ja sen motiivit
2.5.1 Munkkien ja varhaiskristittyjen etiikka
2.5.2 Köyhyyden puolustus
3. Soveltava etiikka ja sen tarjoamat ratkaisut
3.1 Bioetiikan kohde
3.1.1 Globaali köyhyys ja globaali bioetiikka
4. Köyhyyden määrittelytavat
4.1 Perustarpeiden lähestymistapa
4.2 Toimintamahdollisuuksien lähestymistapa
4.3 Hyvinvoinnin lähestymistapa
4.4 Epätasa-arvoisuuden lähestymistapa
4.5 Ihmisoikeuksien lähestymistapa
5. Amartya Sen ja toimintamahdollisuudet
5.1 Köyhyyden mittaaminen
5.2 Pareto-optimaalisuus ja Senin vastaus
5.3 Peliteorian välittämä tieto ihmisen motiiveista ja sen suhde köyhyyden poistamiseen
6. Martha Nussbaum ja toimintamahdollisuudet
6.1 Utilitarismin kritiikki
6.2 Vammaisten ja muiden vähemmistöjen toimintamahdollisuudet
7. Peter Singer ja utilitaristinen tapa köyhyyden suhteen
7.1 Miten Singer on vastannut Nussbaumin kritiikkiin
7.1.1 Preferenssiutilitarismi
7.1.2 Adaptiivinen utilitarismi
7.1.3 Tekoutilitarismi
7.2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ja Kansojen Oikeus
7.2.3 Robert Nozickin vastaus Rawlsille
7.2.4 Rawlsin ja Nozickin vertailua
7.3 John Stuart Millin utilitarismista
7.3.1 Velvollisuuseetikot kuten Kant ja ihmisen päämääränä pitäminen
7.4.1 Hyve-eetikot
8. Tavanomainen BKT-lähestymistapa köyhyyteen
8.1 Miksi sitä on kritisoitu
8.2 Onko sen kritisoinnille todellista syytä
8.3 Mikä on sen vastaus köyhyyteen ja sen poistamiseen
8.4 Distribuution näkökulma
9. Mikä voi olla paras tapa suhtautua köyhyyteen
9.1 Miksi se on paras tapa
9.2 Minkä takia sen vaihtoehdot ovat huonompia
10. Konkluusiot: Mitä köyhyys on ja miten se poistetaan
11. Lähteet
9. Kirjallisuusluettelo
(Tämä lista täydentyy vielä tutkimuksen valmistelun edetessä.)
Fabre, C.; Miller, D.: Justice and culture: Rawls, Sen, Nussbaum and O'Neill, Political Studies Review, 2003
Fitzpatrick: Applied ethics and social problems
Graf, G.; Schweiger, G.: The philosophical evaluation of poverty, 2013, Universität Salzburg
Holland: Philosophical Introduction to Bioethics
Häyry, M.; Häyry, H.: Rakasta, kärsi ja unhoita
Kant, I.: Die Metaphysik der Sitten
Mill, J,S.: Utilitarianism, 1863
Mullainathan, S.: The psychology of Poverty, 2010
Myllykangas, M.; Räsänen, P.: Mitä maksaa ihmishenki
Nozick, R.: Anarchy, state and utopia, Basic Books, 2013
Nussbaum, M.: The capabilities of people with cognitive disabilities, Metaphilosophy LLC, 2009
Nussbaum, M.: Creating capabilities - The human development approach, 2011, The Belknap Press of Harvard University Press
Nussbaum, M.: The frontiers of justice, Harvard University Press, 2007
Ord, T.: Global poverty and the demands of morality, Cambridge, 2014
Pietarinen, J.; Poutanen, S.: Etiikan teorioita, Gaudeamus, 1998
Rawls, J.: Theory of Justice, Harvard University Press, 1972
Räikkä, j.: Moraalin kanssa, 2004
Sarshar, M.: Amartya Sen's theory of poverty, National Law University Delhi
Sen, A.: Development as capability expansion
Sen, A.: Human Rights and Capabilities, Journal of Human Development, 2005
Sen, A.: Issues in the measurement of poverty, Nuffield College, Oxford, 1979
Singer, P.: Is Act-Utilitarianism Self-Defeating?, The Philosophical Review, 1972
Singer, P.: A Bit Rich, 2004, The Age
Singer, P.: A Response to Martha Nussbaum, 2002, The Tanner Lectures on Human Values
Singer, P.: Famine, Affluence and Morality, 1972, Philosophy and Public Affairs
Singer, P.: Happiness, Money and Giving it Away, 2006a, Project Syndicate
Singer, P.: Practical Ethics, 2011, Cambridge University Press
Singer, P.: Share the Wealth, 2001, The Daily Princetonian
Singer, P.: The Right to Be Rich or Poor, 1975, The New York Review of Books
Singer, P.: What Should Billionaire Give - and What Should You, 2006b, The New York Times Magazine
Singer, P.: Why Pay More for Fairness, 2006c, Project Syndicate
Teays, W.; Gordon, J-S.; Dundes Renteln, A.: Global bioethics and human rights, 2014, Rowman and Littlefield
Wiman, R.: What poverty is, 2012
10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet
Tekijä: Olli von Becker, YTM
Ohjaajat: Filosofian professori VTT Matti Häyry, Aalto-Yliopisto
Yksikkö: Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti