Tiivistelmä artikkelista: Valaskivi ym.: Sisältösekaannuksen selviytymisopas

Internetissä mediankäyttäjään pyritään tänä päivänä vaikuttamaan monella tavalla. Tässä oppaassa esitellään yleisiä vaikuttamisen, manipuloinnin, harhaanjohtamisen ja väärän informaation välittämisen tapoja sekä annetaan vinkkejä niiden tunnistamiseksi.

Tutkimus Informaatiokaaos ja luottamus perinteiseen journalismiin

Näennäistiede nostaa kokemukset ohi asiantuntijatiedon

Näennäistieteessä nostetaan esiin käyttäjäkokemuksia.

Tiedettä tuotetaan tiettyjen menetelmien ja sääntöjen puitteissa. Tieteelliselle tutkimukselle on ominaista että tarvittaessa toinen tutkija voi toistaa tutkimuksen ja verrata tuloksia alkuperäiseen. Tästä syystä tutkimuksessa käytetyt lähteet menetelmät ja aineistot tulee raportoida selkeästi. Internetistä löytyy kuitenkin paljon tutkimuksia jotka eivät täytä näitä kriteerejä. Tällaista tutkimusta kutsutaan näennäistieteeksi.

Nopeasti katsoen näennäistiede saattaa näyttää tieteelliseltä tiedolta sillä se pyrkii vakuuttamaan lukijansa esimerkiksi pitkällä lähdeluettelolla tai tuomalla esiin tutkimuksen tekijän akateemisen tittelin tai auktoriteettiaseman. Kun näennäistiedettä tarkastelee lähemmin, huomaa ettei tuloksia ole altistettu kritiikille.

Näennäistieteessä halutaan usein hakea tieteellisiä todisteita tietylle ideologialle tai maailmankuvalle. Esimerkkejä näennäistieteestä ovat uskomuslääkintä, ufologia tai astrologia.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen tupakkateollisuus on rahoittanut massiivisen määrän tutkimusta, joka on väittänyt tupakoinnin olevan vaaratonta. Öljyteollisuuden edustajat ovat rahoittaneet ilmastonmuutoksen kiistäviä tuloksia. Taloudelliset pyrkimykset.

Tieteen ja näennäistieteen välinen rajanveto ei aina ole ongelmatonta. Koska tiede on itseään korjaavaa ja tieteellisesti vahvistetut tulokset ovat muuttuneet ajan saatossa, näennäistieteessä tuodaan mielellään esiin, että vaihtoehtoisissa tuloksissa olisi kyse vain tieteen sisäisistä kiistoista tai jopa tieteellisestä vallankumouksesta. Näennäistiede esitetään tieteellisen tiedon korjaajana, täydentäjänä tai haastajana.

Maallikon voi joskus olla vaikeaa erottaaa luotettavaa tieteellistä tutkimusta näennäistieteestä Seuraavien kohtien pohtiminen voi auttaa tieteellisenä esiintyvän tiedon arvioinnissa.

ks. sivu 3

Tieteelliseltä näyttävän tiedon tuottaja

Julkaisualusta

Alkuperäinen lähde

Tiedon tuottajan tausta ja koulutus

Käyttäjäkokemukset

Suuret paljastukset

Uskotko tieteellistä tutkimusta vai oma elämänsä asiantuntijaa

Tieteellisestä tiedosta näennäistieteen erottaa sem että keskeiselle sijalle nostetaan usein yksittäisten ihmisten kokemukset.

Oikean ihmisen kasvot saava parannuskertomus vetoaa tunteisiin tehokkaammin kuin kuivakkaasti esitetyt terveyssuositukset. Jos jollekin tämä hoito on tepsinyt miksei minullekin. Tässä tiede ja näennäistiede kuitenkin eroavat voimakkaasti. Tieteessä yksittäiset tapaukset eivät riitä – suosituksia annetaan vasta kun tulokset ovat selviä laajan tutkimusotoksen parissa.

Näennäistieteen leviämistä edistää se, että huuhaata voi markkinoida vapaasti ja lennokkaasti Esimerkiksi hyvinvoinnista ja terveydestä kirjoittavat bloggaajat voivat kuvailla kokemiaan tuotteita aivan kuten haluavat.

Myös bloggaaja tuo esiin persoonansa ja henkilökohtainen näkökulma vetoaa lukijaan enemmän kuin tieteen persoonaton tyyli.

Hopeaveden terveysvaikutukset sivu 4

Näennäistieteen suosiota selittää myös asiantuntijuuden kriisi. Perinteisesti väylä tietyn alan asiantuntijaksi on auennut korkeakoulutuksen kautta. Nykyään asiantuntijuuden käsite on monenkirjava ja spesialistiksi voi päätyä ilman koulutusta – hankittuaan kannuksia työelämässä, harrastuksissa tai vaikkapa vain nettiyhteisössä.

Uutismediassa nostetaan ylös myös itseoppineita ja kokemusasiantuntijoita. Erilaisten asiantuntijoina esiintyvien tahojen joukosta voi olla vaikeaa valita sitä, johon uskoa. Asiantuntijuuden kriisiä lisää vielä meidän yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta korostava aikamme. Auktoriteettiusko sopii huonosti individualismin ja yksilön valinnanvapauden ihanteisiin. Ihmiset haluavat itse tehdä omaa elämäänsä koskevat valinnat – ovatpa asiantuntijat tai tieteentekijät mitä mieltä hyvänsä.

Näennäistiede voi olla harmitonta huuhaata tai hengenvaarallista

Säännöllisin väliajoin niin netissä kuin journalismissa nousee pinnalle joku tuote raaka-aine tai ohje jonka sanotaan parantavan hyvinvointia tai terveyttä.

Vaaralliseksi näennäistiede muuttuu viimeistään silloin kun käyttäjä etsii sen parista vastauksia vakaviin sairauksiin. Usein näennäistieteeseen turvaudutaan silloin kun ympäröivä todellisuus näyttää syystä tai toisesta kestämättömältä.

Internetin periaatteessa rajattomassa sisältövirrassa työpajoihin osallistuneet turvasivat mielellään tunnettuihin brändeihin ja tuttuihin organisaatioihin. He hakeutuivat THL:N nettisivuille etsiäkseen luotettavaa ravitsemukseen liittyvää tietoa.. Sieltä löytyvän sisällön uskottiin olevan luotettavaa kolmesta syystä. Tieto on tieteellisesti perusteltua se on vapaata kaupallisista tarkoitusperistä ja hyväntajtoista sikäli että tiedon tarkoitus ei ole vahingoittaa ketään. Jotkut tosin epäilivät että THL saattaisi ajaaa suomalaisten ruoantuottajien etuja korostaessaan maidon ja viljojen hyötyjä suomalaisille.

Vaikka työpajatilanteessa osallistujat etsivät luotettavaa tietoa THL:n nettisivuilta se ei tarkoita että he arjessaan tyytyisivät vain virallisiin ohjeistuksiin. Tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat tieto liikkuu usein abstraktilla ja yleisellä tasolla, mistä johtuen se ei välttämättä tarjoa nopeaa ja konkreettista apua yksittäisen ihmisen arjen pulmiin. Jotkut työpajalaiset arvioivat THLN tarjoamaan tietoa tylsäksi. Monet kilpailevat tiedontarjoajat tuntuivat houkuttelevilta sillä ne tarjosivat uusia vaihtoehtoja.

Kokeilunhalu ja kokemukset näyttivät työpajoissakin ohittavan helposti viralliset asiantuntijamielipiteet. Jos oma tai läheisen kokemus asettuu ristiriitaan lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa, kokemus näyttää hyvin usein voittavan. Läheisen ihmisen tai omaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvan vertaisen kertomusta ei useinkaan punnita vasten tieteellistä tietoa tai pohdita analyyttisesti tulisiko tästä yksittäistapauksesta tehdä yleistyksiä.

Rachel Botsman puhuu tästä ilmiöstä kirjassaan Who can you trust (2017) että luottamus yhteiskunnassa on alkanut muodostua uudellla tavalla jaettuna luottamuksena (distributed trust).

Lääkärit eivät kerro totuuttta – eli miten vaihtoehtoista syöpäuutisointia tuotetaan?

Magneettimedian sivustolla julkaistujen artikkeleiden on tarkoitus herätellä lukijoiden epäluuloa vallitsevaa terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan.

Magneettimedia artikkeleiden argumentaatiossa keskeistä on epäilyksen herättäminen. Tämä tapahtuu tarkasti valikoiduilla uutisilla ja oikeanlaisella kehystämisellä.

Magneettimedian jutuissa käytettiin lähteinä sekä akateemisia tutkimuksia että journalistisen median tekemiä uutisia sekä Suomesta että ulkomailta.

Synnyttämään epäilyjä valtavirran lääketiedettä kohtaan.

Lukija johdatetaan keskelle epäilysten maailmaa, jossa perinteistä lääketiedettä kritisoivat väitteet toistuvat

Ei esitetä perinteisestä lääketieteestä myönteisiä asioita vaan ainoastaan niitä joissa tuotiin esiin epäkohtia epäonnistumisia tai kerrottiin esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksista.

Jutussa ollaan tavallisen ihmisen asialla. Lääkärit esitetään eliittinä ja potilaat tavallisena kansana mikä on tyypillistä myös monille tieteellisille salaliittoteorioille.

Artikkelin kirjoittaja tekee itsestään lääkäreiden joukosta ponnistavan sankarin joka puhuu kansan kieltä ja paljastaa salatun totuuden. Magneettimedia tuottaa terveysviestintää jossa potilas ei olisi enää vain passiivinen lääkäreiden ohjeiden seuraaja. Lehti ei kritisoi julkaisemaansa hoito-ohjetta.

Vaihtoehtoisissa terveysteksteissä ei välttämättä ole kyse terveydenhuollosta vaan perinteisten auktoriteettien ja asiantuntijoiden vastustamisesta johon joillakin toimijoilla on kaupallisia intressejä.

Magneettimedian tekstit rakentuivat ajatukselle jossa kirjoittajat ja oletetut lukijat ovat me ja ympäröivän maailman ja sen viralliset järjestelmät muut.

Tämä vastakkainasettelu toistuu niin lehden juutalaisvastaisissa salaliittoteorioissa kuin terveysuutisissakin. Voimakas vastakkainasettelu meihin ja muihin on tyypillinen populismissa ja propagandassa käytetty viestintäkeino.

Yleistyneestä rokotevastaisuudesta kuitenkin osoittavat että näennäistieteellisten uutisten vaikutukset ovat laajenneet jo internet-kuplan ulkopuolelle. Magneettimedian julkaisemat terveydenhoito-ohjeet ovat pahimmillaan vaarallisia sekä yksilöille että terveydenhuoltojärjestelmälle.

Näennäistieteen asemaa journalismissa vahvistaa se, että tutkijan tai asiantuntijan vastinparina haastatellaan mieluusti toista näkökulmaa edustavaa ihmistä jolla on käytännön kokemusta aiheesta. Tämä asetelma synnyttää helposti kuvan kahdesta tasavahvasta näkemyksestä vaikka toisen taustalla olisi mittava tieteellinen tutkimus ja toinen perustuisi vain yksittäisen ihmisen kokemukseen. Journalismia onkin kritisoitu tasapuolisuusharhan synnyttämisestä tieteellisen tiedon ja kokemustiedon välille. Tasapuolisuusharha on osaltaan vähentänyt ihmisten uskoa asiantuntijoihin.

Tämä ei tarkoita etteikö journalismissa voitaisi huomioida myös kokemustietoa. Tärkeää kuitenkin olisi että erilaisten väitteiden painoarvo suhteutettaisiin toisinsa oikein.

Yksittäisen ihmisen arkikokemuksesta tai mielipiteestä ponnistava skeptisyys ei ole tasavertainen argumentti kun kiistellään tieteellisten tutkimustulosten pätevyydestä.

Jos poikkeukselliseen toimintaan yhdistyy julkisuudesta ennestään tunnettu henkilö, journalismin uutiskynnys ylittyy melko varmasti.

Sisältösekaannus rapauttaa luottamusta koko yhteiskunnassa

Kun uutinen ja satiiri sekoittuvat propaganda pukeutuu meemiksi ja paskanpuhujat saavat väitteilleen kosolti mediatilaa, tavallinen mediankäyttäjä on ymmällään.

Sisältösekaannus voi rapauttaa vähitellen kansalaisten luottamusta kaikenlaisiin mediasisältöihin myös niihin joita tehdään journalismin pelisääntöjä ja etiikkaa noudattaen.

Tutkimuksissa on todettu että journalismiin luottamuksensa menettäneet luottavat keskimääräistä vähemmän myös poliittiseen järjestelmään ja muihin yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin. Kyse on siis laajemmin koko demokraattisen yhteiskunnan toimivuudesta. Luottamus on niin kahdenvälisiä ihmissuhteita kuin kokonaisia talousjärjestelmiä tai valtioita kooossapitävä liima.

Valtioneuvoston entinen viestintäjohtaja sanoo, että jos ihmisten luottamus viranomaistoiminnan puolueettomuuteen ja oikeusvaltioon romahtasi voisivat seuraukset olla yhtä vakavat kuin että valtiota vastaan hyökättäisiin ulkoapäin aseellisesti. EI siis ihme ettö nimenomaan kansalaisten luottamuksen horjuttaminen . Sisältösekaannuksen synnyttäminen ja yleisen hämmennyksen tuottaminen on myös yksi propangandan ja informaatiovaikuttamisen päämääristä.

E2-ajatuspajan selvityksessä peräti 47 prosenttia vastaajista ajatteli taas median tuottavan yksipuolista tietoa ja 57 prosenttia puolestaan uskoi journalismin kärjistävän yhteiskunnallista vastakkainasettelua tahallaan.

Esimerkiksi klikkejä tavoitteleva kaupallisuus näennäistieteestä tehdyt uutisotsikot tai propagandan alustaksi eksyminen aiheuttavat perustellusti epäilyjä journalismin luotettavuudesta.

On kuitenkin eri asia kritisoida journalismia sen suoritusten perusteella ja kiinnittää huomiota virheisiin tai epäkohtiin kuin suhtautua skeptisesti kaikkeen journalistiseen sisältöön tai viestintävälineiden toimintaan kokonaisuudessaan. Mediatutkija Mark Andrejevic kutsuu kokonaisvaltaista epäilevyyttä ja skeptisyyttä nokkelaksi vainoharhaisuudeksi. Hänen mukaansa mediankäyttäjistä tulee verkkoympäristössä helposti skeptisiä sillä tietoa on tarjolla loputtomasti ja kaikkeen tarjolla olevaan tietoon löytyy myös tiedon kiistäviä lähteitä ja näkökulmia.

Nokkelalle vainoharhaisuudelle on tyypillistä monien medialähteiden seuraaminen virallisen informaation kyseenalaistaminen ja kaikenlaisten tiedontarjoajien motiivien ja tuotosten epäily.

Hän luottaa ensisijaisesti itseensä tiedon totuudellisuuden ja merkittävyyden arvioijana.

Veltosti välinpitämätön asenne kuitenkin altistaa harhaanjohtavan tiedon vastaanottamisille ja erilaisille vaikutuspyrkimyksille. ks. sivu 12

Välinpitämättömyys ohjaa sekin lopulta demokraattisen yhteiskunnan ulkoreunalle ja jättämään omaan elämään vaikuttavan päätöksenteon toisten harteille.

Viisas kriittisys kysyy turnauskestävyyttä, tunteiden hallintaa ja kykyä arvioida myös itseään.

Löytyy välinpitämättömyyden ja vainoharhaisuuden väliltä . Viisas kriittiisyys on asenteista vaikein sillä se pyrkii suhtautumaan asioihin rationaalisesti välttämään tunnekuohuja yleistyksiä ja ylilyöntejä mediaympäristössä joka kiistamatta provosoi voimakkaisiin tunteisiin ja reaktioihin.

Arkipuheessa kriittisyys ymmärretään usein kielteisyydeksi. Sitä sillä ei kuitenkaan tarkoiteta Kriittisyys merkitsee uteliaisuutta kyseenalaistavuutta ja yhteiskunnallisuutta. Kriittisen medialukutaidon omaksunut tarkasteleee mediatekstejä monista eri näkökulmista ja tunnistaa myös omat kykynsä ja puutteensa. Esittelemme mietittävää mediakasvattajille-sivulla näkökulmaa ja kysymyksiä joiden avulla mediatekstien luotettavuutta ja vaikutuspyrkimyksiä voi pohtia.