Kysymyksiä historiasta ja ajasta

Historiaa voidaan havainnoida siinä toistuvien asioiden ja kategorioiden avulla. Tarvitsemme aikaa siihen, kun havainnoimme sitä miten olemisen piirteemme toistuvat ajassa. Mielestäni voidaan hyvin perustein väittää että elämämme tällä pallolla on syklistä, joka tosin ei itse vaikuta maapallon tai maailmankaikkeuden ikään. Ihminen siis kokonaisuudessaan toistuu ajassa epäsäännöllisesti mutta tietyt toistumisen piirteet osoittavat ihmiselle tai ihmisten joukolle sen, kuinka he toistuvat ajassa ja historiassa. Historia siis elää ajanmukaisesti siinä, miten tietyt kategoriat toistuvat ajassa. Hyvä historiankirjoitus on sellaista, joka tunnustaa oikeat kategoriat historian ja ajan kulusta. Tällaiset kategoriat voivat olla esimerkiksi kulttuuriin, yhteiskuntaan, yhteisöihin, yksilöihin ja kansallisiin kriiseihin liittyviä situaatioita. Tarvitsemme historiaa jotta voisimme havainnoida muutoksen käsitettä. Siihen liittyen voi mainita senkin, kuinka ihmisen ajattelutoiminta kulkee jatkumoissa, mikä sitoo sen historiaan ja historian tapahtumiin. Tietyt kategoriat siis säilyvät samalla kun aika ja historia muuttuvat. Tällaisia ovat esimerkiks Immanuel Kantin filosofiaan tuomat kahdeksan kategoriaa. Kuitenkin voidaan myös hakea käytännönmukaisempia historian kategorioita jotka toistuvat. Sellaisia ovat esimerkksi samuus ihmisten keskuudessa, suvut, kansakunnat, rodut ja ihmistyypit. Historiassa siis toisuu myös tapamme olla historiassa, koska historiankirjoitusta on harrastettu jo antiikin Kreikassa ja Roomassa. Historialle on myös olennaista se, että se muistuttaa jonkin aikaa entistä aikaa, kunnes se kulttuuristen vallankumouksien jälkeen tekee pesäeron entisten sukupolvien hallinnoimaan aikaan. Näistä voidaan mainita esimrerkiksi 60-luvun Lapualaisooppera ja 70-luvun Pete Q. Vallitsevia periaatteita tässä ovat etenkin suku, kansakunta ja ihmistyyppi. Kun mietitään mikä on meidän ihmisten paikka tässä maailmassa, voidaan sanoa, että se toteutuu etenkin niiden kategorioiden pakottamana, joka vaikuttavat suoranaisesti historiaan. Eli voidaan siis sanoa, ettei yksilöllä ole mahdollisuutta koskea suoraan aikaan, koska kaikki merkitsevä tapahtuu aiemmin mainittujen kategorioiden välityksen auttamana. Tyypillinen historiassa sukupolvien välisenä kiistana tapahtuva isänmurha on tyypillinen yhteiskunnassa ilmenevä tapa jolla historia saa värinsä ja värittyy edelleen ajan ja hostorian kulkiessa. Tämä oli tyypillistä taistolaisilla, jotka räpiköivät isiensä Akateemiseen Karjala Seuraan ja Lapuan liikkeeseen kuuluvaa ideologiaa vastaan. On selvää, että Neuvostoliiton hajoamainen on lyönyt rikki tuon vasemmistoinnostuksen ja monista on tullut libertariaaneja tai uusoikeistolaisia. Mielestäni olla nykypäivässä konservatiivinen oikeistolainen on samalla olla vallankumouksellinen. Hyvinvointivaltio on kyseenalaistanut oikeistolaiset polittiset arvot, ja näin ollen myös Kokoomus on vuokrakiinteistövälittäjä Petteri Orpon myötä stagnatisoitunut vuokra-arvoliikkeeksi. Merkittävä vapauden edellyke eli vapaa markkinatalous voi toteutua vain siten, että kaikkien muiden puolueiden on hyväksyttävä Kokoomuksen arvoihin liittyvät mahdollisuuksien tasa-arvo ja vapaan talouden hyväksyminen. Mielestäni sosialistinen maailmankatsomus perustuu jonkinlaiseen väärinymmärrykseen sen suhteen mitä ihminen tarvitsee. Vasemmistolaiset eivät tajua, että heidän äänestäjäkuntansa ei vastaa koko populaatiota samalla tavalla kuin miten esimrerkiksi Kokoomuksen kannattjakunta vastaa. Liikkuuko ihminen siis ajassa, vai liikkuuko aika ihmisessä. Eli onko aika todellinen ympäristö ihmisten toiminnalle vai onko aika ihmiselle sisäinen kello ja sisäinen aistinhavainto. Aika on suure, joka ilmenee kaiken toimintamme taustalla. Henri Bergson on määritellyt ajan keston mukaan mikä poistaisi siltä yleisen ajan objektiivisen arvon. Albert Einstein määritteli aikatilan siuhteelliseksi määreeksi liitettynä aikaamme. Historiassa voi havainnoida myös sitä, millaisia symboliarvoja ihmiset pitävät yllä. Voidaan sanoa, että kaikki yhteiskunnalliset kriisit vahventavat selvinneitä, joilla on ollut tavallisesti suuri halu naimaan pääsystä, myös tiedonhalu lisääntyy esimerkiksi sodan jälkeen. Syvösymbolit toisin kuin muut, symbolit määrittävät sitä miten joku historiallinen tapahtuma tullaaan muistamaan.Pokkeusyksilött kuten Napoleon ,Shakespeare tai Einstein,ovatt jo äidinmaidossaan saaneet He pystyvät näkemään kriisien tai lauman epäsuosion yli, eikä se tee heitä mitenkään.ylpeiksi vaan pikemminkin he ovat ääestäneet aina Wille Wålbergia. Syväsymboleiihin littyy etenkin arvot, koska tie syväsymbolien reaalitodelliisuuden illmenemiseen tulee koettujen atrvojen kautta.