Onko kulttuuri teeskentelyä?

Kulttuuri ainakin silloin, kun siihen pyritään liittämään epiteetti ”korkea” on ainakin jossain mielessä keinotekoista, mutta myös voidaan sen takia kysyä, onko se aitoa teeskentelyä ja vieläpä sellaista teeskentelyä, jossa kaikki sitä todistavat ihmiset pitäisivät sitä teeskentelynä? Naisia on kuvattu englannin kielen termillä ”vain”, joka tarkoittaa vapaasti suomennettuna teeskentelemistä ja oman minuuden keinotekoista korostamista. Myös kulttuuriharrasteita harrastavat ihmiset ovat useimmissa tapauksissa naisia.

Kuitenkin korkeakulttuurin tuottajat ovat suuremmalta osin miehiä. Voidaan esimerkkinä pitää Oscar Wilden näytelmää ”The Importance of Being Earnest”, eli totuudellisena pysymisen tärkeys. Wilde edusti dekadentismia, joka katsoi kaiken teeskennellyn ja koristellun olevan parempaa kuin naturalistinen luonto ja sen yleinen luonnollisuus. Voidaankin sanoa, että korkein kulttuuri on monesti keinotekoista, mutta onko se myös teeskentelyä?

Kulttuuri siis voidaan ymmärtää erääksi harrasteeksi, jota ihmiset kansalaisyhteiskunnassa harrastavat. Kulttuuri on sellaisia aistein tai kauneudentajun kautta havaittavia piirteitä, joita voidaan kehittää tietyistä alkukohdista, jotka voivat olla mieltymyksiä tai taitoja jonkin tekemiseen. Erottelu korkean ja matalan kulttuurin välillä liittyy varmaan monen mielestä etenkin siihen, miten vaikeata jotain kulttuurin muotoa on tehdä.

Kulttuurin artifisiaaliset tai tietyin keinoin luodut piirteet liittyvät varmasti kehittäjiensä mielestä siihen, miten luontoa voidaan keinotekoisesti hienontaa. Monella on myös varmaan jonkinlainen tietoisuus siitä, että se todella on keinotekoista. Se, onko kulttuuri teeskentelyä voidaan varmasti vahventaa sillä kohdin, kun huomataan, että sitä useimmin harrastavat naiset. Luonnollisia asioita pidetään joissain piireissä rahvaanomaisina ja ilmikuvallisina. Kulttuurista täytyy opetella pitämään tai ainakin sen sisäisiä piirteitä pitää oppia ymmärtämään. Korkeakulttuurin arvostus tulee siis ihmiselle vain koulutuksen ja kasvatuksen myötä. Joku voisi myös sanoa, että kulttuuri on harraste, jota harjoitetaan vain ajan täyttämisen ja käyttämisen takia.

Mitä aitous sitten tarkoittaisi? Siinä pyritään ilmaisemaan jonkinlaisia ilmityyppejä eli ihmisten tekojen ilmentämistä, joka on monilla kulttuurin ja taiteen alalla säilynyt tradition ja kaanonin opettamisen takia samanlaisena kauan. Siihen ohjaamista voidaan siis ohjailla ja sen periaatteet täytyy opetella, johon kannustus tulee monesti yksilön omien halujen ulkopuolelta. Aitouden kannalta taiteen ja kulttuurin tulisi olla muutakin kuin vain ajanvietettä.

Sitten nousee kysymys siitä, voiko keinotekoisuus olla hyvää tai hienoa? Varmaankin siinä voidaan havaita se, että keinotekoisuus edustaa hienorakenteista pintaa, jonka luokse ihmiset ohjataan. Vaihtoehtokulttuureista on sanottava se, että ne ilmeisesti voivat kehittää aitoutta, koska ne monesti määrittyvät yksilökohtaisesti valinnan kautta.