maanantai 30. tammikuuta 2017

Moraalisesta integriteetistä

”Harva voi pitää filosofista. Melkeinpä yhteiskunnan vihollinen tulee siitä joka ihmisten erilaisten pyyteiden ja asioiden näennäisyyden lomassa sanoo henkilöön ja asiaan katsomatta: ”En pidä sinua muuna kuin olet, en anna sinulle enempää arvoa kuin ansaitset.” Näin jämeriä sanoja lausuvan henkilön ei ole ollenkaan helppoa saada osakseen ystävyyttä ja arvostusta.”
-Chamfort

Ihmiset poikkeavat monessa suhteessa toisistaan, ihminen voi olla rikkaampi ja deterministisessä mielessä myös lihavampi tai pidempi kuin muut. Toisaalta ihminen voi olla erilainen myös ei-deterministisessä mielessä, joka tarkoittaa esimerkiksi ajattelun, mielipiteiden ja ideologioiden keskistä eroavaisuutta. Monesti ihmisten ajattelu perustuu vakaumuksiin, mutta toisaalta se voi olla myös liian laihoista perusteista vaikuttunutta tai vaihtoehtoisesti täysin vapaata ajattelua, joka ei ota ideologioiden valmiiden käsitteiden antamaa tuomiota itselleen. Vapaa-ajattelijoista ei monesti pidetä, koska he eivät tapaa ajatella ensisijaisesti auktoriteetin norsunluutorniin nousseiden ihmisten pokkurointia ja arvostamista. Vapaa-ajattelijat näkevät näiden keinotekoisten muurien taakse ja suhtautuvat ihmiseen tasa-arvoisemmin ja auktoriteettivastaisemmin kuin suurin osa ihmisistä. Koska ihmiselämä perustuu kulisseihin ja niiden tunnustamiseen, on sellainen ihminen, joka ei myönny nöyrentelemään tällaisia asioita, aika nopeasti ellei aivan totaalisesti hylkiön niin ainakin sellaisen ihmisen asemassa, jolla ei ole yhtä paljon oikeuksia ja sananvapautta kuin toisilla. Tällainen ihminen pyritään hiljentämään siinä, että toisin kuin hän itse ajattelee, voidaan hänelle yrittää luoda jonkinlainen pintapuolinen merkitys, joka ilmaisisi koko ajan myös hänen syvällisten ajatustensa muotoa ja sisältöä. Kulisseja tavallisesti ylläpidetään keinotekoisilla välineillä kuten esimerkiksi rahalla, jolla ei ole minkäänlaista arvoa yhteiskunnan käytänteiden ulkopuolella. Kuitenkin monet ihmiset haluavat etenkin rahaa. Mikä on heidän ongelmansa? He katsovat, että heidän on rakennettava itselleen, tai esimerkiksi niin päin että miehen on rakennettava heille turvalliset kulissit, jotta yhteisön sisäinen arvostus kohdistuisi heihin. Tämän takia on sanottava, että sota puhdistaisi ilmapiiriä samalla tavalla kuin kesäkuinen sade puhdistaa ilmaa. Ihmisten kulttuuri muodostuu entistä pienialaisemmaksi ja pintapuolisemmaksi, jos siinä ei hyväksytä aikakautemme kaanonista poikkeavia ajattelijoita ja taiteilijoita. Nimenomaan erilaiset ihmiset, silloin kun erilaisuudella ei tarkoiteta esimerkiksi vaikka ihmisten hengen vaarantavien asioiden harrastamista, ovat todellisen ja elävän kulttuurin perusta. Vaikka koen olevani sosiaalisesti konservatiivinen, niin jos on olemassa kaksi vaihtoehtoa kulttuurin muodon suhteen; se että on vain yhdenlainen kulttuuri, jonka normeja kaikki ihmiset noudattavat toiminnassaan, ja josta normeista puuttumista rankaistaan jollain tavalla; ja se vaihtoehto, että ihmiset saisivat suuremmassa mitassa säilyttää kultturisia ominaisuuksiaan, jos ne ovat heille tulleet sivistynyttä tietä. Kuitenkin on selvää, että alakulttuureidenkin tulee noudattaa tiettyjä Hempelin peittävän mallin lain mukaisella tavalla järjestyvän valtakulttuurin muotoja. Se ei siis voi olla liian paljon valtakulttuuria vastaan, mistä voidaan heti havaita se, että islamin tuominen Eurooppaan ei ole hyvä idea, koska islamin uskonnolliset piirteet ovat jossain mitassa vastakohtaisia verrattuna länsimaiden arvoihin. Sekin on mainittava piirre suomalaisessa yhteiskunnassa, että ihmiset ajattelevat kaikkien toimivan jonkinlaisen suureilla mitattavan hyödyn vuoksi ja kenelläkään ei ihmisten enemmistön mielestä voi olla pyyteetöntä motiivia jonkin asian tekemiseen. Suurin osa ihmisistä ei ajattele itsenäisesti eikä myöskään ilmaise omaperäisiä mielipiteitä. Se ajatteluntapainen mikä on monesti ihmisten enemmistölle tyypillinen, sisältää hierarkkisen tavan hahmottaa maailmaa, nämä ihmiset ajattelevat kaikesta vertailukohdallisten symbolien osoittamalla tavalla, kun jotain verrataan toisiin saa laumaihminen käsityksen siitä, että jotakin asiaa tulee korostaa sen takia, koska se tässä ajatteluntapaisessa vaikuttaa paremmalta kuin muut vaihtoehdot. Tämän arvioinnin järjestäminen on täysin keinotekoista ja oikeissa olosuhteissa hajoavaa hajattelua.  Lauma näkee tavallisesti itsensä naismaisella tavalla ”kohteena”, objektina eikä ajattelevana subjektina. Sen takia tällaiset ihmiset arvostelevat kaikkea joka ylittää heidän käsityskykynsä ja eivät ajattele mitään sellaista mikä voisi tuottaa vaivannäköä. Lauma haluaa kaiken helpolla, ja siihen on nykyajan sosiaaliset mediat ja kaiken suorittamisen helppous – jatkuva yhdessä olo kaikkien tuntemien ihmisten kanssa – syynä siihen, ettei tällaisesta paarialuokasta voi tulla minkäänlaisia merkittävän panoksen länsimaiselle kulttuurille antavia ajattelijoita. Se että ihminen asettaa itsensä objektin asemaan kuin nainen ja alkaa sieltä heitellä koppavia kommentteja kaikista jotka ovat riippumattomampia kuin he, on se kommentaariaatin alku. Kommentaariaattiin tarvitaan olennaisesti feministejä ja naisia, sillä kommentaariaatin tapa hahmottaa maailmaa perustuu olennaisella tavalla juuri naiseen liittyvän ajattelutavan populaaristamiseen, ja siinä maskuliiniset piirteet ajattelussa pyritään totaalisesti kieltämään. Sartre väitti että sama ihminen voi kokea osia sekä subjekti- että objektiminästä, eli katsojan ja katsottavan rooleista. Kuitenkin yhteiskunnan tulisi pyrkiä siihen, että sen julkisella puolella pitäisi kaikessa pyrkiä subjektiaseman korostamiseen ja sen esiinnostamiseen mahdollisimman useissa yhteyksissä. Yksityisissä hommissa kotona nainen voi vetäytyä objektin asemaansa, koska se on kieltämättä hänelle monella tapaa tyypillinen. Kuitenkin tämä subjektina oleminen ei saa tarkoittaa sitä, että ihmisen ajattelutapa kiertyisi merkittävällä tavalla juuri hänen kohdalleen. Ihmisen on siis tajuttava puhtaita ajatuksia ilmaistessaan, että hänen ajatuksiaan voisi samoin ilmaista joku toinen ihminen ja subjekti. Subjektin tehtävä on siis ilmaista ajatuksia mahdollisimman rehellisessä ja konstailemattomassa muodossa. Subjekti ei saa lipsahtaa objektin puolelle, koska siellä elää vaikutteellisuus ja toisten ihmisten ajatusten ja mielipiteiden itselleen imaisu ja sitä myötä pelkistäminen. Julkisen hallinnon ja julkista piiriä hallinnoivien ryhmien taholla tulisi miettiä sitä, miten voitaisiin luoda julkisiin asemiin enemmän henkisiä liitteitä, joiden avulla ehkäistäisiin ihmisten omanvoitonpyyde. Julkinen hallinto tulisi moraaliltaan saada johdettua Ciceron ja antiikin Rooman patriisisukuisten konsulien näyttämälle moraalisen integriteetin tasolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti