”Harva voi pitää filosofista.
Melkeinpä yhteiskunnan vihollinen tulee siitä joka ihmisten
erilaisten pyyteiden ja asioiden näennäisyyden lomassa sanoo
henkilöön ja asiaan katsomatta: ”En pidä sinua muuna kuin olet,
en anna sinulle enempää arvoa kuin ansaitset.” Näin jämeriä
sanoja lausuvan henkilön ei ole ollenkaan helppoa saada osakseen
ystävyyttä ja arvostusta.”
-Chamfort
Ihmiset poikkeavat monessa suhteessa
toisistaan, ihminen voi olla rikkaampi ja deterministisessä mielessä
myös lihavampi tai pidempi kuin muut. Toisaalta ihminen voi olla
erilainen myös ei-deterministisessä mielessä, joka tarkoittaa
esimerkiksi ajattelun, mielipiteiden ja ideologioiden keskistä
eroavaisuutta. Monesti ihmisten ajattelu perustuu vakaumuksiin, mutta
toisaalta se voi olla myös liian laihoista perusteista vaikuttunutta
tai vaihtoehtoisesti täysin vapaata ajattelua, joka ei ota
ideologioiden valmiiden käsitteiden antamaa tuomiota itselleen.
Vapaa-ajattelijoista ei monesti pidetä, koska he eivät tapaa
ajatella ensisijaisesti auktoriteetin norsunluutorniin nousseiden
ihmisten pokkurointia ja arvostamista. Vapaa-ajattelijat näkevät
näiden keinotekoisten muurien taakse ja suhtautuvat ihmiseen
tasa-arvoisemmin ja auktoriteettivastaisemmin kuin suurin osa
ihmisistä. Koska ihmiselämä perustuu kulisseihin ja niiden
tunnustamiseen, on sellainen ihminen, joka ei myönny nöyrentelemään
tällaisia asioita, aika nopeasti ellei aivan totaalisesti hylkiön niin
ainakin sellaisen ihmisen asemassa, jolla ei ole yhtä paljon
oikeuksia ja sananvapautta kuin toisilla. Tällainen ihminen pyritään
hiljentämään siinä, että toisin kuin hän itse ajattelee,
voidaan hänelle yrittää luoda jonkinlainen pintapuolinen merkitys,
joka ilmaisisi koko ajan myös hänen syvällisten ajatustensa muotoa
ja sisältöä. Kulisseja tavallisesti ylläpidetään
keinotekoisilla välineillä kuten esimerkiksi rahalla, jolla ei ole
minkäänlaista arvoa yhteiskunnan käytänteiden ulkopuolella.
Kuitenkin monet ihmiset haluavat etenkin rahaa. Mikä on heidän
ongelmansa? He katsovat, että heidän on rakennettava itselleen, tai
esimerkiksi niin päin että miehen on rakennettava heille
turvalliset kulissit, jotta yhteisön sisäinen arvostus kohdistuisi
heihin. Tämän takia on sanottava, että sota puhdistaisi ilmapiiriä
samalla tavalla kuin kesäkuinen sade puhdistaa ilmaa. Ihmisten
kulttuuri muodostuu entistä pienialaisemmaksi ja
pintapuolisemmaksi, jos siinä ei hyväksytä aikakautemme kaanonista
poikkeavia ajattelijoita ja taiteilijoita. Nimenomaan erilaiset
ihmiset, silloin kun erilaisuudella ei tarkoiteta esimerkiksi vaikka
ihmisten hengen vaarantavien asioiden harrastamista, ovat todellisen
ja elävän kulttuurin perusta. Vaikka koen olevani sosiaalisesti
konservatiivinen, niin jos on olemassa kaksi vaihtoehtoa kulttuurin
muodon suhteen; se että on vain yhdenlainen kulttuuri, jonka normeja
kaikki ihmiset noudattavat toiminnassaan, ja josta normeista
puuttumista rankaistaan jollain tavalla; ja se vaihtoehto, että
ihmiset saisivat suuremmassa mitassa säilyttää kultturisia
ominaisuuksiaan, jos ne ovat heille tulleet sivistynyttä tietä.
Kuitenkin on selvää, että alakulttuureidenkin tulee noudattaa
tiettyjä Hempelin peittävän mallin lain mukaisella tavalla
järjestyvän valtakulttuurin muotoja. Se ei siis voi olla liian
paljon valtakulttuuria vastaan, mistä voidaan heti havaita se, että
islamin tuominen Eurooppaan ei ole hyvä idea, koska islamin
uskonnolliset piirteet ovat jossain mitassa vastakohtaisia verrattuna
länsimaiden arvoihin. Sekin on mainittava piirre suomalaisessa
yhteiskunnassa, että ihmiset ajattelevat kaikkien toimivan
jonkinlaisen suureilla mitattavan hyödyn vuoksi ja kenelläkään ei
ihmisten enemmistön mielestä voi olla pyyteetöntä motiivia jonkin
asian tekemiseen. Suurin osa ihmisistä ei ajattele itsenäisesti
eikä myöskään ilmaise omaperäisiä mielipiteitä. Se
ajatteluntapainen mikä on monesti ihmisten enemmistölle
tyypillinen, sisältää hierarkkisen tavan hahmottaa maailmaa, nämä
ihmiset ajattelevat kaikesta vertailukohdallisten symbolien
osoittamalla tavalla, kun jotain verrataan toisiin saa laumaihminen
käsityksen siitä, että jotakin asiaa tulee korostaa sen takia,
koska se tässä ajatteluntapaisessa vaikuttaa paremmalta kuin muut
vaihtoehdot. Tämän arvioinnin järjestäminen on täysin
keinotekoista ja oikeissa olosuhteissa hajoavaa hajattelua. Lauma näkee
tavallisesti itsensä naismaisella tavalla ”kohteena”, objektina
eikä ajattelevana subjektina. Sen takia tällaiset ihmiset
arvostelevat kaikkea joka ylittää heidän käsityskykynsä ja eivät
ajattele mitään sellaista mikä voisi tuottaa vaivannäköä. Lauma
haluaa kaiken helpolla, ja siihen on nykyajan sosiaaliset mediat ja
kaiken suorittamisen helppous – jatkuva yhdessä olo kaikkien
tuntemien ihmisten kanssa – syynä siihen, ettei tällaisesta
paarialuokasta voi tulla minkäänlaisia merkittävän panoksen
länsimaiselle kulttuurille antavia ajattelijoita. Se että ihminen
asettaa itsensä objektin asemaan kuin nainen ja alkaa sieltä
heitellä koppavia kommentteja kaikista jotka ovat riippumattomampia
kuin he, on se kommentaariaatin alku. Kommentaariaattiin tarvitaan
olennaisesti feministejä ja naisia, sillä kommentaariaatin tapa
hahmottaa maailmaa perustuu olennaisella tavalla juuri naiseen
liittyvän ajattelutavan populaaristamiseen, ja siinä maskuliiniset
piirteet ajattelussa pyritään totaalisesti kieltämään. Sartre
väitti että sama ihminen voi kokea osia sekä subjekti- että
objektiminästä, eli katsojan ja katsottavan rooleista. Kuitenkin
yhteiskunnan tulisi pyrkiä siihen, että sen julkisella puolella
pitäisi kaikessa pyrkiä subjektiaseman korostamiseen ja sen
esiinnostamiseen mahdollisimman useissa yhteyksissä. Yksityisissä
hommissa kotona nainen voi vetäytyä objektin asemaansa, koska se on
kieltämättä hänelle monella tapaa tyypillinen. Kuitenkin tämä
subjektina oleminen ei saa tarkoittaa sitä, että ihmisen
ajattelutapa kiertyisi merkittävällä tavalla juuri hänen
kohdalleen. Ihmisen on siis tajuttava puhtaita ajatuksia
ilmaistessaan, että hänen ajatuksiaan voisi samoin ilmaista joku
toinen ihminen ja subjekti. Subjektin tehtävä on siis ilmaista
ajatuksia mahdollisimman rehellisessä ja konstailemattomassa
muodossa. Subjekti ei saa lipsahtaa objektin puolelle, koska siellä
elää vaikutteellisuus ja toisten ihmisten ajatusten ja
mielipiteiden itselleen imaisu ja sitä myötä pelkistäminen.
Julkisen hallinnon ja julkista piiriä hallinnoivien ryhmien taholla
tulisi miettiä sitä, miten voitaisiin luoda julkisiin asemiin
enemmän henkisiä liitteitä, joiden avulla ehkäistäisiin ihmisten
omanvoitonpyyde. Julkinen hallinto tulisi moraaliltaan saada
johdettua Ciceron ja antiikin Rooman patriisisukuisten konsulien
näyttämälle moraalisen integriteetin tasolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti