lauantai 28. tammikuuta 2017

Lisää metodia ja tieteen etiikkaa!

Yliopisto-opetus menee humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä väärään suuntaan. Humaniteetteja opetetaan opettamalla opiskelijoille erityisaiheita, historiallisia tapahtumia, tapahtumasarjoja, eri filosofien yksityisiä filosofioita, yksittäisiä kaanoniin nostettuja kirjoja ja epätarkasti kuvattuja sosiologisia, sosiaalipsykologisia ja psykologisia teorioita.

Länsimainen tieteenihanne palasi länsimaihin renessanssin aikana. Antiikissa, mutta etenkin Aristoteleen tieteenteoreettisissa kirjoituksissa luotiin pohja eurooppalaiselle tieteenmetodille ja myös tieteen etiikalle. Keskiaikana kiihkouskovaisuus heikensi tieteen alalla tehtyjen saavutusten esiintuloa. Tänä päivänä Jumalan on korvannut helppous ja sosiaalinen media. Niistä on tullut nykyaikaisen kaanonin tärkeimpiä periaatteita.

Kuitenkin voidaan sanoa, että jonkun kuukausia kestävän luentokurssin sijasta voi lukea muutaman kirjan ja saada sitä kautta yhtä merkittävät tiedot kuin mitä luentokurssi tarjoaa. On kuitenkin selvää, että nuorten ihmisten kyky keskittyä merkittävän tieteellisen tekstin luentaan on tänä päivänä heikentynyt selkeästi verrattuna sellaiseen aikaan, jolloin ei ollut facebookkeja ja twittereitä. Tieteellisen tekstin lukeminen vaatii keskittymistä, jota luentokurssin laiskanpulskea kuunteleminen ei vaadi. Tämä kykyjen heikentyminen, tai paremminkin kykyjen suuntautuminen eri asioihin, on tekemässä yliopistosta peruskoulun jatketta. Jotta voidaan olla yliopistossa ja nauttia akateemisesta vapaudesta, silloin olisi myös voitava käsitellä näitä asioita itsenäisesti ja riippumattomasti.

Tieteen metodi tarkoittaa tapaa, jolla toimitaan tutkimuksissa. Metodin mukainen menettelytapa vaaditaan siihen, että jotain tekstiä voidaan pitää tieteellisenä. On selvää, että metodia tulisi opettaa enemmän yliopistossa laihasti määriteltyjen erityisaiheiden sijaan. Mitä ihminen tekee tiedolla Husserlin fenomenologian vaikutuksesta Sartren varhaistuotantoon, jos hän ei osaa edes päätellä tieteen menetelmien osoittamalla tavalla. Nykyään annettavat metodiopinnot ovat liian vähäisiä, tarvitaan ainakin kymmenkunta kurssia tieteen metodin opettamisessa.

Kun opiskelija hallitsisi metodin, voisi hän itsenäisellä tiedonhankinnalla ja yhdenmukaisilla menetelmillä tehdyillä tutkimuksilla saada saman erityisaiheellisen informaatiomäärän huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin nykyään noin viisi vuotta kestävien yliopisto-opintojen aikana.

Tieteen metodin opettamisen lisäämisen lisäksi tarvitaan painotusta tieteen etiikassa. Myöskin tieteen etiikan nykymuotoinen opetus yliopistoissamme on liian vähäistä. Tieteen metodin opettamisen lisäämisellä saadaan opiskelijoiden mieleen kuva tieteellisen tutkimuksen muodosta, ja tieteen etiikan opettamisella saadaan kuva siitä, miten noita muotoja tulisi tulkita.

Tällä tavalla estäisimme yhteiskunnan ajautumisen skientismiin, joka on mielestäni samansuuntainen ideologia kuin inkvisitorinen uskonnollinen ajattelu. Metodin opettamisella ja erityisaiheiden jättämisellä opiskelijoiden vastuulle, voitaisiin lisätä yhteiskunnassa yhdenmukaisin metodein harrastettavaa itsenäistä toimintaa, jonka pitäisi kuulua jokaisen sellaisen ihmisen toimintaan, joka haluaa nauttia akateemisen vapauden tuomista oikeuksista.

Olli von Becker
,
Kirjoittaja on 28-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on viimeistelemässä seitsemättä kirjaansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti