Haaveilla vain vähän valtaa
Toivoisin joskus olevani joku muu
kaikki poikkeavuudesta koettu kärsimys
pilkat, haukku, vaino
tuskat ja menetetyt rakkaudet
joista sinä olit suurin
se hymy kuin helminauhasta
ne hymähdykset pehmeät ja lämpöiset
halusi kaitsea muita omassa rauhassasi
ystävällisyytesi oli suurinta kaikesta
minä en ole tarkoitettu tähän maailmaan
enkä yhteenkään niistä
joissa sinä soit rauhasi minulle
autoit, seurasit, kannoit
johdatit, nostit, rakastit
voimmeko vielä olla toisillemme
edes yhden häviävän hetken
joka voisi haaveista halvoista nousta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti