Kommentoivat luuserit, jotka käyttävät toisten ihmisten antamaa tietoa mistä hyvänsä johonkin vapaaseen yksilöön liittyvästä asiasta hyväkseen, ovat kuin matkivia pikkulapsia tai apinoita, jotka haluavat kommentoida ja nauraa porukassa omien pienten piiriensä yhteisille tyhmille vitseille tai muille mauttomille ja asiattomille asioille – toisin sanoen: toistaa kaikki se paha tai jossain mielessä huonolta näyttävä asia tällaiselle yksilölle. He eivät tiedä syytä, minkä takia joku asia on tapahtunut mutta joka tapauksessa he haluavat muistuttaa tällaista ihmistä tällaisista aiemmin tapahtuneista asioista, josta he haluavat jollakin tavalla hyötyä tai ainakin saada itselleen paremman olon johonkin toiseen liittyvän huonon tai pahan asian avulla. Kaikki toisen käden tieto on mielestäni jotain sellaista, mitä ei pitäisi ihmisten välisissä suhteissa hyödyntää ja muistaa. Tällaiset ihmiset eivät tiedä mistään ihmisyydestä tai humanismista mitään, koska he arvostavat ihmisyksilöön suuntautuessaan pelkästään toisten ihmisten toisen käden tietoa, jota he pitävät arvokkaampana kuin mitä tällainen yksilö heille sanoo. He ovat rajoittuneita sekä ihmisten kohtaamisen kyvyltään että myös älyllisiltä kyvyiltään. Tällaiset ihmiset eivät ole yksilöitä ollenkaan, koska he asettavat yksilön ja hänen oman ajatustoimintansa edelle yleisen mielipiteen ja kaikkien muiden misssä hyvänsä tilassa tästä yksilöstä kertomat asiat. Tällaiset ihmiset nauttivat nuuskimisesta ja kommentoinnista, mikä on heille tärkeää, koska he asettavat itsensä samaan merkityksettömään massaan kaikkien samanlaisten epäyksilöiden kanssa. On kyseenalaista ymmärtävätkö tällaiset ”ihmiset” mitään mistään yksilöydestä tai vapaasta ajattelusta. He eivät koskaan yritäkään seistä vapaina ihmisinä yksilöllisten ajatuksiensa takana, koska heistä ei ole minkäänlaisten yksilöllisten ajatusten tuottajiksi. Suuri osa ihmisistä on tätä ajattelematonta ja alkulimasta eriytymätöntä Pöbeliä. He ovat jääneet henkisesti sen siemennesteen henkiselle tasolle, jonka heidän isänsä on onnettoman äitinsä vaginaan tyrkännyt. On aina masentavaa ja ihmiskunnan huonosta tilasta muistuttavaa kun joutuu esimerkiksi vaikka puhelimen välityksellä olemaan tällaisen ihmisen kanssa tekemisissä. Sen kuulee ilman että mitään todella kuuluisi – nimittäin se, miten tällaisten ihmisten selkärankaan on laitettu ajatustapa, jonka mukaan yksilöllä ei ole minkäänlaista väliä, vaan konsensus ja ”yleinen mielipide” määräävät sen, millainen joku yksilö on ja millaisena hänet tullaan myöhemmin muistamaan. Olen tavannut elämässäni muutaman älykkään ihmisen, vaikka olenkin lukenut yliopistossa pääaineena filosofiaa. Suurin osa tästäkin rahvaasta muistaa vain filosofien nimet, teoriat ja käsitteet eikä heillä ole minkäänlaista käsitystä mistään omasta ajattelusta. Kuitenkin tätä rahvasta on yhtä paljon sekä filosofiaa lukevien että vaikkapa sähkömiesten keskuudesssa. He muistavat vain sen, mitä toiset ihmiset ovat sanoneet tai tehneet, ja tämän arvostelun he tekevät yleisen mielipiteen diktatuurin sääntöjen mukaan. Tällaiset ihmiset eivät halua tuoda maailmaan minkäänlaista uutta, koska siihen he ovat liian vaillinnaisia. Heille on merkitystä vain sillä mikä on yleinen mielipide ja mitä ihmiset tavallisesti tekevät ja mitä ihmisille on tavallisesti ja tavallisten asioiden perusteella tapahtunut. He välittävät vain kakaroistaan, kaupan tarjouksista, tavallisimmista ja pintapuolisimmista ajan vietteistä sekä miehistään tai naisistaan. En muista kuka se oli joka joskus totesi että anna minulle ihminen, Täällä pohjantähden alla-romaanissa se taisi olla Laurilan Anttoo, mutta itse en tarkoita tätä ihmistä aivan samassa mielessä. Olen kohdannut paljon tätä Pöbeliä, jotka ajattelevat enemmän muiden mielipiteitä ja pintapuolisesti todettuja sanomisia. Mielestäni jo jonkinlaisen yksilön käsitteen takia ihmisten tulisi toista ihmistä arvioidessa keskittyä sen arvostelemiseen miltä tämä ihminen näyttää (verrannollisessa mielessä) ja millä tavalla hän osaa maailmaa hahmottaa. Myös siinä on mielestäni tärkeä asia, kun kysytään, mitä ihminen arvostaa ja minkälaisia asioita hän sanoo arvostavansa. Eräs pintapuolinen jonnejolppi totesi minulle kerran, kun kysyin häneltä mielestäni ensimmäisenä kysyttävää asiaa, mitä hän arvostaa, että hän sanoo arvostavansa ”Helsingissä asumista”. Todennäköisesti tällainen maalainen on maalta ja kuvittelee kaikkien haluavan ”asumaan Helsingissä”. Hän mahdollisesti luuli että tuollaisella viisastelulla saisi tuotettua minulle ikävän ja kateellisen olon. Voi kuitenkin arvioida yleensä tuollaisen kommentin sanovan ihmisen henkistä tilaa, jos hän tuollaisen perustavan kysymyksen pohjalta alkaa ilkeilemään ja kuvittelee aiheuttavansa minulle tuollaisen maalaisen kruunun kuten ”Helsingissä asumisen” kautta epämukavan olotilan. Yksilöstä tehtävä arviointi tulisi jättää hänen oman järkevyytensä, sanojensa ja maailmanhahmottamistapansa sisäiseksi asiaksi, ja kaikki mitä yksilö ei mainitse, on yksityisasia, jonka toki vain parhaimmisto hahmottaa. Tällaisilla nuuskivilla ihmisillä on aina mielessä jokin asia joka ei heille kuulu. Jonkinlainen character-judgment liittyy etenkin yksilön ominaisuuksiin, eikä siihen miltä jokin niiden puoli jostain näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti