Takaisin oikeaan!

Kansallinen Kokoomuspuolue ei tänä päivänä ole kansallinen eikä kokoavakaan. Kokoomuksesta on tullut kahden viimeisimmän puheenjohtajansa myötä viihdearvoihin luottava vuokra-asuntovälittäjäpuolue. On selvää, että kesän 2014 puoluekokouksessa puheenjohtajaksi olisi tullut valita Jan Vapaavuori, jonka valinta olisi ollut ratkaiseva Kokoomuksen ja sen arvojen pelastamisessa. Kokoomus on nykyään aivan liikaa vasemmalla, huomioiden sen, miten oikeistolaisia suurin osa eduskuntaryhmästä ja kannattajista ovat. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, ettei hallituspolitiikan vastaisia mielipiteitä saada tai haluta tuoda julkisuuteen, koska hallituksen yhtenäisyys ja Sipilän myötäily koetaan tärkeämmäksi. Mielestäni se, että Kokoomus saataisiin jälleen palautettua oikeistolaiseksi puolueeksi, korvaisi arvossaan mahdollisen yhden oppositiokauden. En näe nykyisestä eduskuntaryhmästä oikeistolaiseksi mahdolliseksi puheenjohtajaksi kuin Antti Häkkäsen, sillä suurin osa muista puolueen oikeistolaisista edustajista myötäilevät nykyisin vuokrakiinteistövälittäjä Orpon keskustavasemmistolaista linjaa. Mielestäni suomalaisen politiikan keskustalinjalla ei ole tarvetta uudelleen täyttämiseen, koska Keskusta ja Perussuomalaiset ja pienpuolueet täyttävät tuon alan, samalla kun oikealla olisi paljon tilaa isänmaalliselle, vapaata markkinataloutta, sosiaalista liberaalisuutta ja kulttuurista konservatiivisuutta edustavalle puolueelle. Etenkin yksilön vapaudet ja oikeudet tulisi Suomen politiikassa varmaan uudelleenkalibroida. Tässä oikeistolaiselle puolueelle olisi tilaa. Sosiaalisen liberaalisuuden edellyttämät vähemmistöjen oikeudet voitaisiin toteuttaa siinä, kun Kokoomus on erkaantunut lihavan kypäräpäisen papin karikatyyristään, ja tullut kannattamaan kirkon eroa valtiosta. Keskustan edustajista monet edustavat raamattuvyöhykkeen arvoja ja sosialistit korostavat kaikkien mahdollisten velkavähemmistöjen oikeuksia, eivätkä havaitse sitä, etteivät kaikki vähemmistöryhmät ole yhtä valmiita ottamaan samanlaisia vapauksia kannettavakseen. Kokoomuksen arvoja ovat mielestäni etenkin vapaa markkinatalous, sivistyksen vaaliminen, omatoimisuus, isänmaallisuus, sotilaallinen liittoutuminen Naton kanssa, vahvempi puolustuslaitos ja yrittäjyyden arvostaminen ja tukeminen. Kokoomuksen ongelmana on siis viime aikoina ollut varsin väritön ja laimea arvojen korostaminen. Kokoomuksesta tulisi siis poistaa tämä vuokra-asuntovälittäjyys ja palata tiettyjen arvojen osalta entiseen, jolloin arvojen korostaminen kuului kokoomuslaiseen politiikkaan. Kokoomuksessa ei siis nykyisin harrasteta riittävässä määrin arvotunnustuksellista politiikkaa, joka yhdistää puolueen edustajat heidän kannattajiensa edustamiin arvoihin. Nykyisellä politiikallaan puolue jättää oikealle laidalle tilaa, jota esimerkiksi Perussuomalaiset ja RKP hyödyntävät. Suomessa ei siis tarvita keskustaoikeistolaista puoluetta, koska tavalliset suomalaiset edustavat keskustalaista keskustapolitiikkaa, joka vie tarpeen siitä, että Kokoomuksen tulisi olla jonkinlainen keskustapuolue. Itse asiassa Keskustan johtajuus korostuu liikaa ja saa asemaa sen myötä, kun kokoomuslaiset latelevat ihmisille samanlaisia arvoja, jotka muistuttavat kepulaisten periaatteita. Suomessa tulisi ottaa käyttöön tasavero ansiotulojen suhteen ja sosialististen ammattijärjestöjen valtaa tulisi täällä hillitä. Niin sanottu hyvinvointivaltio tulisi korvata kapitalistisella markkinataloudella, jota voisi tukea tietyt tuloverotukseen tehdyt muutokset. Kansanedustajien ja puolueen kannattajien välistä keskusteluyhteyttä tulisi pitää yllä esimerkiksi edustajien kotikunnassa järjestettävien keskustelutilaisuuksien avulla. Eli kansanedustajien olisi mielestäni järjestettävä itselleen enemmän aikaa äänestäjiensä ja kannattajiensa kuulemiseen. Myös puolueen sisäisiä vaaleja ja puheenjohtajan kyseenalaistamista tulisi puolueen sisällä harrastaa useammin ja suuremmalla motivaatiolla verrattuna siihen, miten näitä asioita on aikaisemmin hoidettu. Kokoomuksen tulisi edustaa kansakunnan yleistä etua ja samalla Suomen paikkaa Euroopassa. Kun huomioidaan se, että Kokoomuksen tulisi suuntautua enemmän oikealle, niin voidaan käyttää muutamia entisiä Isänmaallisen Kansanliikkeen arvoja siinä mikä suomalaisesta politiikasta puuttuu. Politiikan tulisi olla enemmän sotilaallista ja sotilaallisia arvoja korostavaa, koska joidenkin puolueiden on poikettava emansipoitujen ja aneemisten punaisten kermapersemussukoiden harrastamasta politiikasta, jossa mitään ei otetava vakavasti. Myös isänmaallisuus on asia, jota Kokoomuksen tulisi voida jälleen promotoida, eikä edes ole niin, että Suomen rooli Euroopassa erkaannuttaisi suomalaisia ihmisiä isänmaallisista arvoista, sillä nämä kaksi asiaa voivat hyvin olla samanaikaisesti, eivätkä ne luo ristiriitaa toisiinsa nähden.