torstai 15. helmikuuta 2018
Koulu-uudistus
Mielestäni suomalaisia kouluja tulisi
asteittain yksityistää siten, että oppilaat tai/ja heidän
vanhempansa maksaisivat tietynkokoisen summan opiskelustaan/lastensa
opiskelusta. Tietysti sivistysmaiden tapaan voitaisiin palkita
erinomaisia oppilaita stipendeillä lukioon ja yliopistoon. Myös
voitaisiin ottaa vuosittain mukaan ns. vapaaoppilaita, joiden
kohdalla opiskelusta maksettava korvaus ei olisi niin suuri,
esimerkiksi heidän perheidensä heikomman taloudellisen tilanteen
vuoksi. Lukiot on siis yksityistettävä. Siinä pitäisi korostaa
vapautta ja itsenäisyyttä opinnoissa sekä varhaiskypsää
tietämystä siitä, mille uralle oppilas pyrkii. Lukiot pitäisi
eriyttää niin eri aloihin, että oppilas voisi hakeutua tuon
kaltaiseen kouluun omien kiinnostuksenkohteidensa takia, ja näin
ollen kuten sanottua lukioiden tulisi keskittyä aina yhteen tai
useampaan erilaiseen alaan, jonka ansiosta oppilaat olisivat jo
lukion loppuessa oman alansa tietäjiä. Oppitunteja voitaisin
korvata nettiluennoilla ja -oppitunneilla, sekä kirjallisuuteen
perehtymisellä ja tenttiakvaariossa suoritettuina kirjatentteinä.
Yleensäkin lukion ei tulisi olettaa niin että oppilaiden pitäisi
olla samaan aikaan joka päivänä paikalla koulussa. Koska näin
päästäisiin eroon lukion sitovuudesta, voitaisiin antaa oppilaille
mahdollisuus tehdä työtä ja harrastaa enemmän vapaina aikoina.
Lukion tulisi olla tiukemmin yhteydessä elinkeinoelämän kanssa
siinä suhteessa, että ne voisivat keskenään hankkia oppilaille
työkokemusta sillä alalla joka heitä kiinnostaa. Näin ollen
oppilaat voisivat koulun ohessa rahoittaa työstään saamalla
palkalla omia opintojaan. Lukion paikalla suoritettavien velvotteiden
vähetessä valtio ja kunnat säästäisivät rahaa, koska opettajia
ei tarvittaisi niin paljon, ja irtisanotut opettajat voisivat
esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan kouluttautua tietyn tieteenalan
tai kulttuuripiirin asiantuntijaksi, koska tällaisia ihmisiä
tarvitaan asiantuntijoiksi kansalaisyhteiskunnan ja lukion välisen
yhteistyön lisääntyessä. Nämä asiantuntijat siis voisivat
järjestää lukion yhteyteen erilaisia ajatuspajoja, joissa voitaisi
esimerkiksi opettaa arvojen asenteiden ja arvostelukyvyn kritiikkiä.
Sitten voidaan kysyä, miksi tällaista uudistusta tarvitaan. Se
tarvitaan sen takia, koska antiikkinen tapa opiskella
opetussuunnitelman mukaisesti on varmasti aikansa elänyt. Voidaan
sanoa myös että uudistuksen avulla yhteiskunta toimii paremmin ja
säästää rahaa. Uuden koulu-uudistuksen tulisi sisältää
tuloksenaan itsenäistä työskentelyä käytännön ja teoriaan
perehtymisen myötä. Opetussuunitelman vastaisesti voitaisiin
sisältyä tässäkin paikalliseen sopimiseen ja siihen, että kaikki
oppilaitokset olisivat ylemmän paikallisen koulutusyksikön alaisena
autonomisia oppilaitoksia. Uusi menettelytapa korostaisi siis etenkin
yksilöllistä opiskelua ja erikoistumista. Oppilaiden ja opettajien
keskuudessa tulisi siis aina korostaa etenkin yksityistä
tiedonhakua. Lisäksi oppilaat tulisi viedä viikoittain paikalliseen
kirjastoon lukemaan ja opettelemaan lähteiden etsimistä. Lukioissa
tulisi pyrkiä siihen, että oppilaiden pitäisi suorittaa paljon
nykyiseen nähden suurempia kirjoitus- ja esseetehtäviä, jossa
pitäisi käsitellä omaan alaan liittyviä asioita. Yksityisissä
lukioissa tulisi korostaa minuuden rakentamista ja siitä syntyvää
itseisoppimista. Uskonto ja elämänkatsomustieto tulisi lukiossa yhdistää
yhden oppiaineen sisälle ja siinä uskonnon oppimista tulisi
suunnata nykyisestä vakaumuksellisesta oppimisesta uskontojen
tutkimuksen ja uskonnollisen maailmankatsomuksen suuntaan, jolloin
elämänkatsomustietokin hyötyisi uskontojen opettamisesta, koska ne
kuuluvat osittain elämänkatsomustiedon alaan. Pakollisina
oppiaineina lukioissa tulisi opettaa muutamia tärkeitä aloja,
samalla kun ne voisivat kuitenkin muodostaa itsenäisesti omat
paikalliset opetussuunnitelmansa. Äidinkieltä tulisi opettaa
enemmän kuin nykyään, koska esimerkiksi poikien kyky kirjoittaa
omalla äidinkielellään ei ole vielä lukiossakaan keskimäärin kovin
korkealla tasolla, voitaisiin esimerkiksi opettaa pojille äidinkieltä
ja tytöille matematiikkaa ja fysiikkaa. Toinen tärkeä parantamisen
aihe olisi kielten opetuksessa ja oppimisessa, voitaisiin esimerkiksi
koulussa järjestää sellaisia päiviä, joina kaikki päivän
aikana tapahtuva opetus annettaisiin yhdellä sivistyskielellä,
kuten saksalla, ranskalla, englannilla, ruotsilla ja latinalla.
Kolmantena lukiossa tulisi opettaa kaikille filosofiaa, mutta senkin
opetus tulisi aloittaa mieluiten jo viimeistään yläkoulussa.
Filosofian opetuksen tarkoitus olisi se, että fakki-idioitumisen
sijaan saataisiin mieleen käsitys kaikkien tieteenalojen
keskinäisestä synteesistä. Neljänneksi ja viimeiseksi myös
taideaineiden ja taidehistorian opetusta tulisi lisätä, sehän on
pakollista lukiotasolla ainakin Englannissa. Tulisi korostaa ja
rohkaista koulusssa sitä, että oppilaat pyrkisivät omaksumaan
jonkinlaisen taiteellisen aktiviteetin kuten esimerkiksi soittamisen
tai maalaamisen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti