Koulu-uudistus

Mielestäni suomalaisia kouluja tulisi asteittain yksityistää siten, että oppilaat tai/ja heidän vanhempansa maksaisivat tietynkokoisen summan opiskelustaan/lastensa opiskelusta. Tietysti sivistysmaiden tapaan voitaisiin palkita erinomaisia oppilaita stipendeillä lukioon ja yliopistoon. Myös voitaisiin ottaa vuosittain mukaan ns. vapaaoppilaita, joiden kohdalla opiskelusta maksettava korvaus ei olisi niin suuri, esimerkiksi heidän perheidensä heikomman taloudellisen tilanteen vuoksi. Lukiot on siis yksityistettävä. Siinä pitäisi korostaa vapautta ja itsenäisyyttä opinnoissa sekä varhaiskypsää tietämystä siitä, mille uralle oppilas pyrkii. Lukiot pitäisi eriyttää niin eri aloihin, että oppilas voisi hakeutua tuon kaltaiseen kouluun omien kiinnostuksenkohteidensa takia, ja näin ollen kuten sanottua lukioiden tulisi keskittyä aina yhteen tai useampaan erilaiseen alaan, jonka ansiosta oppilaat olisivat jo lukion loppuessa oman alansa tietäjiä. Oppitunteja voitaisin korvata nettiluennoilla ja -oppitunneilla, sekä kirjallisuuteen perehtymisellä ja tenttiakvaariossa suoritettuina kirjatentteinä. Yleensäkin lukion ei tulisi olettaa niin että oppilaiden pitäisi olla samaan aikaan joka päivänä paikalla koulussa. Koska näin päästäisiin eroon lukion sitovuudesta, voitaisiin antaa oppilaille mahdollisuus tehdä työtä ja harrastaa enemmän vapaina aikoina. Lukion tulisi olla tiukemmin yhteydessä elinkeinoelämän kanssa siinä suhteessa, että ne voisivat keskenään hankkia oppilaille työkokemusta sillä alalla joka heitä kiinnostaa. Näin ollen oppilaat voisivat koulun ohessa rahoittaa työstään saamalla palkalla omia opintojaan. Lukion paikalla suoritettavien velvotteiden vähetessä valtio ja kunnat säästäisivät rahaa, koska opettajia ei tarvittaisi niin paljon, ja irtisanotut opettajat voisivat esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan kouluttautua tietyn tieteenalan tai kulttuuripiirin asiantuntijaksi, koska tällaisia ihmisiä tarvitaan asiantuntijoiksi kansalaisyhteiskunnan ja lukion välisen yhteistyön lisääntyessä. Nämä asiantuntijat siis voisivat järjestää lukion yhteyteen erilaisia ajatuspajoja, joissa voitaisi esimerkiksi opettaa arvojen asenteiden ja arvostelukyvyn kritiikkiä. Sitten voidaan kysyä, miksi tällaista uudistusta tarvitaan. Se tarvitaan sen takia, koska antiikkinen tapa opiskella opetussuunnitelman mukaisesti on varmasti aikansa elänyt. Voidaan sanoa myös että uudistuksen avulla yhteiskunta toimii paremmin ja säästää rahaa. Uuden koulu-uudistuksen tulisi sisältää tuloksenaan itsenäistä työskentelyä käytännön ja teoriaan perehtymisen myötä. Opetussuunitelman vastaisesti voitaisiin sisältyä tässäkin paikalliseen sopimiseen ja siihen, että kaikki oppilaitokset olisivat ylemmän paikallisen koulutusyksikön alaisena autonomisia oppilaitoksia. Uusi menettelytapa korostaisi siis etenkin yksilöllistä opiskelua ja erikoistumista. Oppilaiden ja opettajien keskuudessa tulisi siis aina korostaa etenkin yksityistä tiedonhakua. Lisäksi oppilaat tulisi viedä viikoittain paikalliseen kirjastoon lukemaan ja opettelemaan lähteiden etsimistä. Lukioissa tulisi pyrkiä siihen, että oppilaiden pitäisi suorittaa paljon nykyiseen nähden suurempia kirjoitus- ja esseetehtäviä, jossa pitäisi käsitellä omaan alaan liittyviä asioita. Yksityisissä lukioissa tulisi korostaa minuuden rakentamista ja siitä syntyvää itseisoppimista. Uskonto ja elämänkatsomustieto tulisi lukiossa yhdistää yhden oppiaineen sisälle ja siinä uskonnon oppimista tulisi suunnata nykyisestä vakaumuksellisesta oppimisesta uskontojen tutkimuksen ja uskonnollisen maailmankatsomuksen suuntaan, jolloin elämänkatsomustietokin hyötyisi uskontojen opettamisesta, koska ne kuuluvat osittain elämänkatsomustiedon alaan. Pakollisina oppiaineina lukioissa tulisi opettaa muutamia tärkeitä aloja, samalla kun ne voisivat kuitenkin muodostaa itsenäisesti omat paikalliset opetussuunnitelmansa. Äidinkieltä tulisi opettaa enemmän kuin nykyään, koska esimerkiksi poikien kyky kirjoittaa omalla äidinkielellään ei ole vielä lukiossakaan keskimäärin kovin korkealla tasolla, voitaisiin esimerkiksi opettaa pojille äidinkieltä ja tytöille matematiikkaa ja fysiikkaa. Toinen tärkeä parantamisen aihe olisi kielten opetuksessa ja oppimisessa, voitaisiin esimerkiksi koulussa järjestää sellaisia päiviä, joina kaikki päivän aikana tapahtuva opetus annettaisiin yhdellä sivistyskielellä, kuten saksalla, ranskalla, englannilla, ruotsilla ja latinalla. Kolmantena lukiossa tulisi opettaa kaikille filosofiaa, mutta senkin opetus tulisi aloittaa mieluiten jo viimeistään yläkoulussa. Filosofian opetuksen tarkoitus olisi se, että fakki-idioitumisen sijaan saataisiin mieleen käsitys kaikkien tieteenalojen keskinäisestä synteesistä. Neljänneksi ja viimeiseksi myös taideaineiden ja taidehistorian opetusta tulisi lisätä, sehän on pakollista lukiotasolla ainakin Englannissa. Tulisi korostaa ja rohkaista koulusssa sitä, että oppilaat pyrkisivät omaksumaan jonkinlaisen taiteellisen aktiviteetin kuten esimerkiksi soittamisen tai maalaamisen.