Suomalainen kulttuuri on tänä päivänä Amerikasta tulevien vaikutteiden ohjattavissa. Tämä näkyy niin pienissä lapsissa kuin myös korkeimman poliittisen seurueen toiminnassa Samalla Donald Trump käy entistä arvaamattomaksi. Kielen hidas kato näkyy esimerkiksi etenkin nuorten ihmisten piirissä esimerkiksi seuraavanlaisen keskustelun ja kommunikaation kautta: ”sikasöpö” ja jopa tässä: ”sikaepävarma fiilis”- Kuvittelevat että sikoja voi repiä vaikka minkälaisiin ilmauksellisiiin yhtymiin: ”sikapaha, sikahyvä”. Kokeeko tämä porukka poikkeavan jotenkin myönteisesti muusta, etenkin nuorten ihmisten populaatiosta Suomessa? Itse en voi jo vanhempana setänä, joka ei myöskään ole aivan äsken Helsingissä asunut, sanoa, etteikö tuollaiset irrationaalisuudet ja epäpuhtaudet olisi omiaan johtamassa etenkin vaikutteellisille ajatuksille. Nämä saavat taipumusta ajaa alttiita nuoria ihmisiä omaksumaan pintapuolisesti amerikkalaisten muotokieltä. ”Oli plotswist” ”awkward soitto tulossa”: Minä en ymmärrä minkä takia amerikanenglantia tulisi sotkea puhekielen kokonaisuuteen. Johtuuko se siitä, että nämä jolpit ja eukot kuvittelevat, että englannin kieli olisi jotenkin parempaa kuin suomen kieli? Pahempaa nimittäin on se, että jos näiden anglismien muoto on vahvempana näissä sälleissä ja heidän aivoissa kuin suomen kielen sanat ja vastineet vaikuttavat muodikkaammailta kuin mitä olisi tässä suomen kielen ilmaisuvoima ja monipuolisuus, myös jonkinlainen monien merkitysten jakaminen on kyseessä.”Tällä tarkoitetaan etenkin sitä, että samalla kun nämä puppelipojat ja teinin tasolla olevat viihdetaiteilijat eivät tiedä enää suomenkielen sanoja ja täyttävät kieltään karkealla ja ennalta arvattavalla jenkinkielellä, niin olisi korostettava etenkin suomenkielen rikkautta ja pyrittävä luovaan kielen oppimiseen ja uudenlaiseen kielelliseen luovuteen oma-aloitteisuutta ja kielen arvostamista. Suomen ja ruotsin kieltä tulisi etenkin opettaa saman opintokokonaisuuden alla. Lisäksi erilaisia muita kieliä tulisi opettaa yhtenäisten ja erillisten kielisukujen ja kulttuurin mukaan määrittyvien kielikokonaisuuksien sisällä. Suomen koulujärjestelmä ei vaadi oppilailta suuria vaivoja. Suomen yhteiskunnassa ei olla vielä tajuttu sitä, että koulujärjestelmän tulisi jakaa lapset ja nuoret erilaisiin ryhmiin heidän älyllisen potentiaalisuuden kautta. Itse koin etenkin alakoulussa, että opettajat tuhlasivat aikaani, koska minä olisin voinut samanlaisella tavalla päästä etenemään aikaisemmin kuin miten on toimittu etenkin anglosaksisissa maissa kuten Britanniassa, (Ranskassa), Saksassa ja Yhdysvalloissa. Reinhold von Becker kirjoitti sen kehityksen, jossa suomalaiset omaksuisivat jonkinlaisen erilaisen dialektin, aksentin tai yleisesti kielen ennen omaa kieltään. Ja kun minä nyt satun olemaan tämän Reinholdin elämänkerran kirjoittanut saman suvun jäsen, niin voin sanoa hänen olleen todella intohimoinen suhteessa yhden suomalaisen kielen valmistelemiseksi ja edelleen sitä hyödyntämällä yhteisen suomalaisen kansan luomisessa Snellman oli Schildtin, Runebergin ja Lönnrotin ohessa hänen oppilaansa ja jatkoi Reinholdin työtä.. Kielen ei tulisi olla pinnallinen muoti-ilmiö, vaikka jotkut voisivat tietysti väittää että Suomessakin kartanoissa ja upseerien parissa puhuttiin myös muuta kuin ruotsia ja suomea: kieli oli ranska. Samalla tavalla silloin, vaikka ranskan kieli on omalla vaativuudeltaan ja hienostuneesti paljon enemmän kuin jenkkien engelska, voidaan kuitenkin sanoa, että 1700-luvulla suomalaiset aateliset puhuivat ranskaa, vaikka eivät olisi kuin muutaman helpomman bon motin kautta kieltä oppineet. Samaa voi sanoa myös näistä teineistä, jotka eivät ymmärrä mitä ovat tekemässä. Heillä ei ole useinkaan syvällistä ja kielen moneuden tunnustavia tapoja. Äidinkieltä tulisi siis Suomessa edistää paljon nykyistä kunnianhimoisemmalla tavalla.
Olli von Becker
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti