Itsenäisyyspäivässä ei muuten kuin historiallisesti ole suurempaa merkitystä kuin kaikilla muilla vuoden 364 päivällä. Kansakunnan henkisestä tilasta on sanottava se, että sosialistit, jotka ovat johtajansa Sanna Marinin mukaisesti nykyään nuoria samppanjasosialisteja, ovat saaneet valtakunnan parlamentissa ja hallituksessa johtoaseman, vaikka heidän määränsä parlamentin jäsenistä ei sitä itse voisi perustella, koska he eivät muodosta minkäänlaista enemmistöä siellä. Suomi on taas ajautumassa velkaan, ja sellaisten sosialististen haihattelijoiden ajatuksiin, jotka tosiaan luulevat tukevansa ajatusta siitä, että esimerkiksi työpäivästä tulisi tehdä kuusituntinen tai että kaikki yhteiskunnassa on muutettava sukupuolineutraaliksi. Tämä naurettava jaaritteleminen siitäkin, että vessat tulisi muuttaa yhteiskunnassa sukupuolineutraaleiksi, mielestäni on herrasmiehyyden vastaista, jos vessareissulla tulisi vastaan naisia, tai että menisi vessaan naisen oltua siellä, ja kaikki, jotka näkevät arvokkaan sukupuolieron olevan olemassa varmasti myöntyvät tähän ajatukseeni. Sosialistit ovat saaneet ajettua hallituksessa ollessaan läpi myös peruskoulu-uudistuksen, joka tekee peruskoulusta opetusta antavan instituution sijasta laitoksen, jota tutkitaan sosialistien kliinisyysharjoituksilla. Mielestäni sääty-yhteiskunnan aikaisessa koulujärjestelmässä ei ollut mitään vikaa, tavallisestihan köyhempienkin perheiden lapset pääsivät kouluun, jos olivat riittävän yritteliäitä ja lahjakkaita, ja muunlaisia oppilaita ei mielestäni kouluissa tarvitsisi ollakaan ja tämä asia, että kaikki oppilaat pakotetaan ikäänsä vedoten olemaan samoissa kouluissa aiheuttaa sen, että lahjakkaimmat joutuvat kärsimään rettelöitsijöiden ja tyhmien häirinnästä ja masentamisesta. Luotan Kalevi Wiikin teoriaan suomalaisten alkuperästä, vaikka onkin luultava, että Suomen alueella on voinut olla aiemmin joitain sellaisten kansanryhmien edustajia, jotka eivät ole alkuperältään samaa ryhmää kuin suomalaiset. Esimerkki tällaisesta ryhmästä ovat esimerkiksi saamelaiset. Meidän on siis muistettava se, että monessa tapauksessa etenkin itäisen Euroopan alueella kansakuntien hallitsemat maa-alueet eivät ole aina pysyneet samoina, ja siten on muistettava kaikki interkonnektiot, jotka ovat tulleet säädellyiksi historiassa sotien ja politiikan välityksellä. Onhan esimerkiksi saamelaisiakin pitkään syrjitty ja heidän asuttamiaan alueita on Suomenkin sisällä rajoitettu ulkopuolelta käsin. On muistettava, ettei aina voida sanoa, että jokin kohta kansakunnan historiassa olisi jotenkin merkittävämpi kuin toinen aika. On mielestäni sanomattoman tyhmää, miten ihmisiltä kysellään itsenäisyyspäivän kymmenen uutisissa sitä, mitä itsenäisyys ”heille merkitsee”. Sen on monessa mielessä tautologia, eli wittgensteiniläisittäin ilmaisten joka asiantilassa pätevä looginen totuus, koska on selvää esimerkiksi, että nykyaikana sota Suomen ja Venäjän välillä, joka voisi olla potentiaalisesti uhkaamassa itsenäisyyttä, on aseiden kehittymisen ja sen, ettei kehittyneimpiä aseita haluta useasti käyttää sotatilassa, takia suuresti aiheetonta ja vaikeasti perusteltua. Kuitenkin mielestäni Suomen tulisi etenkin länteen identifioitumisen takia liittyä Natoon, ja nimenomaisesti juuri sen takia, että voitaisiin liittoutua näkyvästi lännen kanssa, eikä sen takia, että sota Venäjän kanssa uhkaisi. On kirjoitettava myös siitä, miten suvaitsemattomuus lisääntyy yhteiskunnassamme sen myötä, kun ihmiset ja heidän yhteisönsä differentialisoituvat. On selvää, että jotkin poliittiset tahot haluavat lietsoa muukalaisvihamielisyyttä, koska sen alalla herätettävät ennakkoluulot ovat monesti aiheuttamassa sitä, että ihmisiä saatetaan ohjata kuin karjaa tietyn poliittisen liikkeen kannattajiksi ja jäseniksi. Esimerkiksi tämä puhe niin sanottujen etnonationalistien aatteista: on surullista, että ihmiset ja tässä tapauksissa monesti nuoret ihmiset eivät saa kehitettyä itselleen parempaa tekemistä kuin jonkinlaisen ”aidon” suomalaisuuden puiminen ja sen tuominen esiin IKL- ja jussipaidoilla. On todellista, että esimerkiksi suomalaiset sivistyneistösuvut ovat esimerkiksi avioonmenokäytännöissään olleet aina paljon suvaitsevaisempia ja kauaskatsoisempia kuin tavallinen rahvas, impivaaralaiset saarijärven Paavot. Myös on sanottava, että tälle kansakunnalle eniten jotain merkittävää tuoneet ihmiset ovat olleet muiden eurooppalaisten kansojen ihmisten jälkeläisiä ainakin osaksi. On selvää, että suomalaisten kansakunnan nuoruuden takia, täällä ei voida umpioitua tuijottamaan mitä suomalaisuus merkitsee irrallaan kaikesta muusta, ja historian interkonnektioiden tuottamien muutosten ulkopuolella. Onhan esimerkiksi sanottava, että Leninin ei olisi tarvinnut tunnustaa Suomea itsenäiseksi, mutta hän halusi tehdä sen, koska hän kuvitteli Suomen pian liittyvän Neuvosto-Venäjään yhtenä sen osana. Suomi ei voi umpeutua katsomaan vain jotain pienen kulttuurisen ja henkisen pääoman sanelemaa aitoa suomalaisuutta, vaan kaikessa on muistettava yhteydet, historia, sodat ja politiikka. Kuitenkin on sanottava myös etenkin näiden aiemmin mainittujen sukupuolineutralistien yhteydessä, että toinen binaarinen äärimmäisyyspuoli, eli nämä kukkahattutädit, jotka ovat selkeä kansallisuuskiihkoilijoiden negaatio, ei myöskään ole toivottava suuntaus, koska on selvää, ainakin jonkinlaisessa non-traditionalistisessa merkityksessä, että kansakunnan elämä vaatii jonkinlaisia periaatteita ja perinteitä, joista ei poliittisen kaiken tuhoamiseen keskittyvän eliitin määräyksellä voida itsessään luopua. On selvää, että kansakunnan parlamentti ei suoranaisessa merkityksessä edusta eikä voi edustaa varsinaisen kansan todellisia mielipiteitä, koska poliitikot tavallisesti muuttuvat parlamenttiin tullessaan ja parlamentissa ollessaan. He alkavat samaistua toisiinsa, ja monesti unohtavat omat äänestäjänsä, ne äänestystelttojen mummot ja papat, jotka ovat halunneet antaa heille ainoan oman äänensä. Mielestäni tervein asenne suhtautua kukkahattutäteihin ja heitä tasapainottaviin nationalisteihin on ihmettelystä kieltäytyminen, niin uuden ja erikoisen, kuin toisten suvaitsemattomuuden ja karkeuden ihmettelystä kieltäytyminen. Olisi mielestäni nykypäivässä tervettä, jos omaksuttaisiin jonkinlainen live and let live-periaate, jossa asioihin voitaisiin suhtautua ironialla, eikä negaatioilla ja reaktiivisuudella. On annettava ihmisten olla sellaisia, jonkalaisia he ovat, vaikka ei hyväksyisikään heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään, ja sen takia ihmettelystä kieltäytyminen on humanistisen ja suvaitsevaisen maailmankatsomuksen perustava totuus. Sanna Marin olisi hyvin voinut jäädä kotiäidiksi ja ukkonsa elätettäväksi hoitamaan lastaan. Hän on liian nuori tytönheitukka siihen, että hän voisi olla pääministerinä, mihin tehtävään vaaditaan vanhempaa ja harkitsevaa miestä. Aamiaiset, kovan mehun juhlat ja bailaaminen koronariskinä Helsingin yössä ovat asioita, jotka ovat vähentäneet hänen poliittista kredibiliteettiään. Ja samalla myös Suomen ensimmäinen instagram-pääministeri, jonka lennokas elämäntapa täytyy saada kaiken ideologisen nautinnon mukaisesti mahdollisimman monen sadan tuhannen suomalaisen tietoisuuteen. Tietynlainen tilanneobligaatio on tärkeä asia politiikassa, ja Marin on särkenyt tätä periaatetta vastaan jo riittävän paljon. Hän on jossain vaiheessa ollut kuuleman mukaan jopa suosittu, mutta tässäkin mielialat tulevat ihmisiltä, jotka eivät tajua sattuman merkitystä siinä, kun jotkin ihmiset, joille ei monesti olla paljoa annettu, arvostelevat kansakunnan johtoon kuuluvia tällaisessa kriisitilanteessa, jonka korona on aiheuttanut. Myös suomalainen urheiluinto on selittämätön tekijä. Nykypäivänä päivittäisteknologian edistyessä ja kirjoihin suuntautuvan huomion vähentyessä, tulisi kiinnittää huomio henkiseen viitseliäisyyteen, jota pitäisi etenkin kouluissa ja korkeakouluissa viljellä.
Olli von Becker
33-vuotias Suomen kansalainen ja yksityishenkilö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti