Reinhold von Becker, joka syntyi 1788 ja kuoli 1858, oli merkittävällä tavalla vaikuttamassa nykyiseen suomalaiseen yhteiskuntaan etenkin kehittämiensä kielellisten edistysaskeleiden myötä. Sen lisäksi, että hän oli journalisti suomen kielen ja suomalaisen kansanrunouden tutkija, hän oli myös historioitsija ja varhaisemmalla urallaan matematiikan tutkija ja opettaja. Becker oli myös myöhemmällä iällään tunnettu suomalaisen lakikielen kehittäjä, jonka tekemät uudistukset ja uudet sanat löytyvät suomalaisesta lakikielestä vielä tänäkin päivänä.
Becker syntyi Kangasniemellä Etelä-Savossa, alueella jossa entisen Haapaniemen kadettikoulun ansiosta oli paljon upseeriperheitä ja etenkin Mikkelissä myös 1800-luvulla virkamiesperheitä. Jotkut aiemmat tutkijat ovat olettaneet, että vaikka Becker tuli täysin ruotsinkielisestä suvusta, olisi hän oppinut suomen kielen leikkiessään talonpoikien lasten kanssa, joka herätti hänessä voimakkaan kiinnostuksen suomen kieltä ja sen ilmaisuvoimaa kohtaan.
Beckerin suku oli etenkin isän puolelta pääasiassa vielä ennen Reinholdin syntymistä sotilas- ja upseerisuku. Reinholdin veljistä yhdestä tuli upseeri ja kartanonomistaja, toisesta lopulta pappi ja kolmannesta käräjätuomari. Merkittäviä näistä kolmesta olivat etenkin kapteeni Gustaf von Becker, joka taisteltuaan Suomen sodassa, jonka yhteydessä on mainittu, että venäläisten komentaja ruhtinas Dolgoruki kaatui Gustafin tykistä lähteneestä kuulasta, ryhtyi sittemmin maanmittausinsinööriksi; sekä Johan Gideon von Becker, joka toimi alkuun Kuopion triviaalikoulun lehtorina ja rehtorina, jonka jälkeen hänestä tuli kirkkoherra Pälkjärvelle. Johan Gideon tunsi hyvin Snellmanin ja toimi tämän Kuopion aikanaan mm. Saima-lehden sensorina.
Äidin, jonka tyttönimi oli Sundström, suku oli ollut jo jonkin aikaa etenkin pappissuku. Äidin suvusta löytyy mm. Prytz-aatelissuvun edustajia. Beckereitten suku oli tiettävästi tullut Hans Beckerin mukana Suomeen, jonka pojan pojan poika meni avioon rikkaan baltiansaksalaisen vapaaherratar Maria von der Pahlenin kanssa, jonka takia sukuun tuli tiloja etenkin Luhangasta, Sysmästä ja Kangasniemellä, jonka sukuhaaraan Reinhold kuului.
Becker kävi ensin Kuopion triviaalikoulun ja sen jälkeen Porvoon lukion. Reinhold asettui Turkuun suorittamaan opintojaan Turun akatemiassa vuonna 1807. Hän valmistui tohtoriksi 1810, amanuenssiksi 1813 ja historian apulaisprofessoriksi vuonna 1816, jossa tehtävässä hän joutui usein tuuraamaan professori Avellania, joka sairasteli paljon. Reinhold tunsi jo pienestä pitäen kiinnostusta suomalaista kansanrunoutta kohtaan, ja vuonna 1819 hän lähti usean kuukauden pituiselle kansanrunojen keräämismatkalleen, joka suuntautui ensin Pohjanmaan kautta Kainuuseen ja Lappiin ja sieltä Savon kautta takaisin. Näitä matkojen tuloksia julkaistiin sittemmin seuraavan vuoden alussa ilmestymisensä aloittaneessa Turun Viikko-Sanomissa, jonka Reinhold perusti ja joka menestyi etenkin hänen toimittaja-aikanaan vuosina 1820-1822. On mainittava myös, että Becker antoi oppilaalleen Elias Lönnrotille keräämänsä kansanrunot tämän maisteriksi valmistumista varten. Becker julkaisi jo vuonna 1820 lehdessään kuvauksen Väinämöisestä, joka oli Lönnrotin väitöskirjan aihe, ja tuota Beckerin artikkelia nimitetään tänäkin päivänä tutkijoiden keskuudessa Esi-Kalevalaksi.
Becker kirjoitti lehden aloittamista koskevassa hakemuksessaan senaatille, että jokaisen kansan sivistystason mitta on se, kuinka hyvin ihminen osaa maansa valtakieltä, joka ajatus voitaisiin varmasti hyväksyä tänäkin päivänä. Lehti oli vaikuttunut valistusfilosofeista, ja Reinholdia on pidetty myöhemmin etenkin suomalaisen talonpojan sivistäjänä, olihan tilaajista 9/10 talonpoikia. Becker on antanut lehden lukijoille tietoa kansoista, kulttuureista, eläimistä, säätyjärjestelmästä, oikeusjärjestelmästä, suomalaisesta kansanrunoudesta, Suomen historiasta, Suomen kansan muinaishistoriasta, suomalaisten alkuperästä jne. Lisäksi lehti sisälsi käytännön ohjeita, kuten tietoja koskien perkaamisesta, erilaisten ruokien ja suolojen teosta jne. Beckerin lehti on merkittävä, koska se oli ensimmäinen varsinainen suomen kielen promotointiyritys, koska Lizeliuksen Tietosanomat ei jaksanut kauaa, eikä sille tullut heti seuraajia. Becker halusi myös tuoda kirjasuomeen oman maakuntansa Savon kieltä, ja tästä käytiin kamppailua Mnemosyne-lehdessä etenkin Matthias Gottlundin ja Johan Gabriel Linsénin kanssa. Beckerin lehden levikki oli alkuun päälle 2000, joka oli enemmän kuin muiden siihen aikaan julkaistujen lehtien koko yhteislevikki. Kansanrunouden tutkija Martti Haavio on myöhemmin kuvannut Reinholdia ”suomalaisen journalismin varsinaiseksi isäksi.”
Olli von Becker
YTM ja oikeustieteen opiskelija, joka kirjoittaa elämänkertaa sukulaisestaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti