Kategorioista ja suvaitsemattomuudesta

Perussuomalaisten puolue perustuu mielestäni täydellisesti savijalalle. He ajattelevat, että kaikkien ihmisten Suomessa olisi mahduttava johonkin tietynlaiseen muottiin, jonka he itse haluavat määritellä. Esimerkiksi yksi tuon puolueen kansanedustaja sanoi äskettäin, että hänen puolestaan lesbot ja homot voivat olla keskenään, mutta kuitenkaan hän ei sitä hyväksy. Eikö tuossa jo ole pienoinen ristiriita? Saisivatkohan seksuaalivähemmistöt olla keskenään, jos Perussuomalaiset nousisi jossain vaiheessa selkeästi suurimmaksi puolueeksi?                                                                                                                                           

Kuitenkin suvaitsemattomuutta löytyy kaikista piireistä. Tietyt poliittiset piirit ovat ehkä vaan lanseeranneet sen kaikkein selkeimmin. Kulttuurikin perustuu valintaan eikä minkäänlaiseen syntymässä annettuun pysyvään määritelmään. Monesti sivistystason nousu antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä valintoja kulttuurin suhteen, mitä taas suvaitsemattomat eivät hyväksy. Heidän mielestään kaikki mikä ei ole saman muotin mukaista on turhaa ja joutaa roskakoriin. Minulla oli vielä äskettäin facebook-kaveri, joka on perussuomalaisten kansanedustaja. Hänessä on hyvä puoli se, että hän on pystynyt analysoimaan merkittävällä tavalla islaminuskon epäsopivuutta eurooppalaiseen kulttuuriin. Kuitenkaan kaikki ihmiset eivät pysty analysoimaan suvaitsemattomuudelta näyttävän mielipidekokoelman syitä. Se että ei anneta perusteita omille mielipiteilleen on aina väärin. Se että se lukee raamatussa ei ole hyvä perustelu.                                                

 Kategoria tarkoittaa ryhmää, jonka erottaa muista ryhmistä ryhmän jäsenten ominaisuuksien perusteella. Alkukantaiset politiikassa toimivat ryhmittymät pyrkivät hyödyntämään kategoria-ajattelua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Ihmisen tulee sen mukaan olla aina jotain tiettyä. Katsotaan että ”koti, uskonto ja isänmaa” on kaikille aina samoin, vaikka ihmisten kokemistapa ei näyttäisikään noita kategorioita samassa merkityksessä. Tietysti on selvää, että segregaatiota tulee ehkäistä kaikkialta tulevien maahanmuuttajien tapauksessa, mutta samalla kuitenkin jotkut eivät hyväksy edes Euroopan sisältä tulevien tulokkaiden yhteyttä samaan eurooppalaiseen perintöön.                                                                                      

Suomalainen kulttuuri ei ole mikään yksiselitteinen juttu, elleivät jotkut haluamalla halua palata aikaan, jolloin maalattiin metsoja ja sekoitettiin jauhoihin puolet petäjäistä. Suomalaisella kulttuurilla on siteensä niin ruotsalaiseen sekä saksalaiseen kulttuuriin. Sivistyssuvut Suomessa ovat monesti olleet esimerkiksi baltiansaksalaisperäisiä tai ruotsalaisperäisiä. Se, että Suomi ei ole Venäjällä asuvien suomensukuisten löyhissä yhteenliittymisessä elävien heimojen yhteiskunnallisen koheesion  tasolla on kiiteltävä asia, ja sen takia Perussuomalaiset ovat poistamassa ajattelussaan sitä tosiasiaa, että meitä edeltävien monelta suunnalta tulleiden ihmisten luoma kulttuuri ei ole ollut perussuomalaista heidän määrittelemässään merkityksessä.                                                                          

 Ilahduttavia esimerkkejä kategoriattomuudesta ovat esimerkiksi Pertti Kurikan Nimipäivien kehitysvammaiset euroviisuedustajat sekä luterilaisen kirkon suvaitsemattomuutta koetellut kirkkoherra Marja-Sisko Aalto, joka vaihtoi sukupuoltaan.