Haen tämän kirjeen myötä poliittisen suunnittelijan työtehtävää Kansallisen Kokoomuksen puoluetoimistolla. Olen ollut Kokoomuksen jäsen ensimmäistä kertaa jo vuodesta 2005 tai 2006 alkaen. Olin silloin 17-vuotias. Liityin sittemmin takaisin Kokoomukseen vuonna 2024. En ole ollut minkään toisen puolueen jäsenenä enkä ole koskaan voinut ajatellakaan minkään muun puolueen jäsenyyttä.
Kokoomus on siis mielestäni ainoa oikeistolainen yleispuolue Suomessa. Se on myös paljon humaanimpi ja oikeanlaista valinnan vapautta tukeva puolue esimerkiksi vaikka Perussuomalaisiin nähden. Olen aina pitänyt Perussuomalaisia varsin rahvaanomaisena puolueena. Suomessa ei ole toista tyylikästä oikeistopuoluetta Kokoomuksen lisäksi. Sitä myöten ajattelen, että Kokoomuksessa olisi paljon työstettävää oikeistolaisesti ajattelevalle ihmiselle, - siinä voisi siis jollain tavalla myös kehittää omaa ajatteluaan ja yhteiskuntanäkemystä..
Tuen vapaata markkinataloutta ja yksilön oikeuksien ja vapauksien edistämistä. Siinä mielessä ajatteluni muistuttaa myös Friedrich von Hayekin yhteiskuntafilosofiaa. Olen kuitenkin myös pitänyt joskus esikuvallisena John Rawlsin yhteiskuntanäkemystä kirjassaan ”Oikeudenmukaisuusteoria”. En siis ole täysin piinkova kapitalisti. Peliteoria yhteiskuntatieteisiin sovellettuna on myös ollut pitkään mielenkiintoni kohteena. Koen olevani sosiaalisesti liberaali ja joissain kohdin kulttuurisesti konservatiivinen.
Kuitenkin minulla on myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta edustavia arvoja ja mielipiteitä. Siinä mielessä olenkin joskus myöntänyt, että Vihreiden politiikka luonnon ja yhteiskunnan heikoimpien vähemmistöjen puolesta muistuttaa omaani, ja voin sanoa olevani jonkinlainen sinivihreä. Olen itse yhteiskunnan ehkä heikoimman vähemmistön eli mielenterveyskuntoutujien jäsen. Kuitenkin kaksisuuntainen mielialahäiriö pysyy itselläni kurissa lääkityksen ansiosta.
Koska jotkut väittävät, että jauhan vain koko ajan äitini suvusta, niin voin todella merkityksellisen kuriositeetin mielessä mainita, että äitini suku on sukua Pentti Linkolalle von Essen-sukuisten jaettujen esivanhempien kautta. Linkolan ajattelussa on paljon omaa ajatteluani muistuttavia kohtia. Linkolan ajattelussa olen tunnistanut myös laajemman humanistisen puolen.
Olen suunnitellut väitöskirjaa absoluuttisesta köyhyydestä ja soveltavasta filosofiasta. Siinä olennaisina virikkeiden antajina ovat olleet Peter Singer, Martha Nussbaum ja Amartya Sen. Olen myös lähestynyt näitä pääasiassa Yhdysvalloissa eläviä filosofeja väitöskirjan ohjaamiseen liittyen. Väitöskirjani ”Ajattelun periaatteet: tutkielma soveltavasta filosofiasta” käsittelee yhteiskunnalle mielekästä filosofiaa, jossa voidaan tehdä selkeä ero merkitsevän filosofian ja älyjumppana palvelevan teoreettisen filosofian välille.
Äitini ja isäni suvuissa on ollut paljon etenkin paikallispolitiikassa toimivia ihmisiä. Näille, mutta etenkin äitini suvun jäsenille, olennaista on ollut korostetusti koulutuspolitiikan edistäminen: esimerkiksi edesmennyt äitini isä toimi Kaavilla Koillis-Savossa koululautakunnassa kymmeniä vuosia ja samaten edesmennyt äitini äiti toimi Kaavilla myös kunnanvaltuustossa. Äitini isoisä taas toimi kymmeniä vuosia kunnanvaltuustossa jo aiemmin. Isäni puolella on ollut monia paikallispoliitikkoja, joista suurin osa on ollut kepulaisia. Punakapinan osallistujien mielessä minulla ei ole esivanhemmissani yhden yhtä punikkia. Myös Anu Vehviläinen kuuluu isäni sukuun.
Voin sanoa, että poliittinen osallistuminen on aina ollut lähellä sieluani. Graduni filosofiasta käsitteli etenkin osallistuvaa filosofiaa, joinka yhteydessä luova osallistuminen tarkoittaa innovatiivisia keinoja poliittisen osallistumisen laajennukseksi. Luova osallistuminen on etenkin sellaista osallistumista, jota voidaan harrastaa eri alueilla asuvien ihmisten piirissä. Tässä mielessä toivon saavani tästä työstä esimerkkejä kaikenlaisen osallistumisen edistämiseksi. Micheletti ja McFarland kirjoittavat teoksessaan ”Creative participation” mm. hankkeesta, jossa musliminuoria opetettiin tajuamaan tiettyjen asioiden sekulaarisuus. Addiopizzo-hankkeella taas ihmiset alkoivat Sisiliasssa vastustamaan mafian vaatimia suojelurahoja (Addio = hyvästi, pizzo =suojeluraha.).
Olen myös joskus harkinnut kansanedustajaehdokkaaksi lähtemistä, vaikka nyt olen ajatellut, että puolueen organisaation kautta toimiminen voisi olla minulle luontaisempaa kuin äänten tavoittelu vaaleissa. Yhteisten asioiden hoitaminen ja periaatteet sen suhteen ovat siis itselleni luontaisia asioita ja olen mielestäni kehittänyt omanlaiseni poliittisen ideologian, jonka edustaja Suomessa on etenkin Kansallinen Kokoomus.
.
Olen ollut anglofiili jo nuorelta iältä alkaen, ja olen hakenutkin mm. kuuluisan brittiläisen poliittisen pressure groupin Conservative Monday Clubin jäsenyyttä toissa vuonna. Pian sen jälkeen klubin viimeisin puheenjohtaja Lordi Massereene-Ferrard lakkautti Monday Clubin. Molemmat peräkkäiset puheenjohtajat - Lordi Sudeley ja aiemmin mainittu - ovat kiinnostaneet minua politiikan teon mielessä, ja ajattelinkin heidän listaamista niiden ihmisten joukkoon, joita haluaisin haastatella yhteiskunnallisten mielipiteiden ja arvojen kuuluvuuden edistämisen mielessä, valitettavaa vain, että molemmat ovat nyt jo edesmenneitä.
Olen kirjoittanut useita kirjoja, joissa on ollut myös poliittisia tekstejä – niitä löytyy sadoittain omasta blogistani. Suurimmillaan blogissani on käynyt vuorokaudessa yli viisituhatta kävijää. Kirjoituksia blogissa on tällä hetkellä noin kaksituhatta. Ajattelijan kirjaamo
Olen harjoittanut etenkin käsitteellistä ajattelua ja luonut yhtenäisen maailmankatsomustani edustavan maailmankatsomuksellisen horisontin. Olen myös kasvanut henkisesti etenkin itsenäisen ajattelun kautta. Mielestäni politiikassa toimimiseen tulee olla etenkin arvoja, joita käytännön politiikassa tuodaan esiin. Omat arvot ovat tärkein asia politiikassa. Tässä mielessä esikuvallinen ihminen ja poliitikko on ollut etenkin Enoch Powell Britanniassa. Suomessa olen aina arvostanut Tuure Junnilaa ja Georg C. Ehrnroothia. Kaksi jälkimmäistä pystyivät toimimaan arvoinensa tuon aikuisessa Kekkoslovakiassa. Nykypoliitikoista voin mainita inspiroivaksi ainakin Jan Vapaavuoren. Politiikka on siis lähellä sydäntäni ja toivoisin tässä työssä voivani hyödyntää ja kehittää lahjojani hyvin syvällisessä ja informaatiorikkaassa mielessä. Sivistyksen, valinnan vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen on mielestäni mielekkäintä kokoomuslaisuutta. Pystyn työskentelemään työn kuvauksen mukaisilla tavoilla, ja oikeanlaisten työtoverien kanssa pystyn hyvin toimimaan yhteistoiminnassa paremman Suomen ja paremman Kokoomuksen luomiseksi. Minua on myös kuvattu sosiaaliseksi ja oppimiskykyiseksi.
Tiedän sen, että minussa monet arvostavat asiallisuutta, kohteliaisuutta ja tietotaitoa. Näistä tärkeimmäksi miellän viimeisen. Minusta on sanottu, että muistutan ”vanhan liiton” miestä, enkä sitä ollenkaan kiellä.
Minusta on puhuttu luovuuden viitekehyksessä, ja katson olevani nasakka ja napakka asioiden tiivistäjä ja merkityksellisen materiaalin toiseen muuttamisen hallitsija ja asiantuntija.
Palkkatoiveeni on 4800 euroa kuukaudessa bruttona. Tämä sen takia, koska pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista.
Olli von Becker
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti