Terästehtaan (Azovstal) miehille

Häviö ei ole häviö sittenkään II jos ei hävitä suurin millekään II Ettekä te hävinneet vaikka hävisitte II ryssiä paljon laulukuoroon lähetitte II mitä nyt näemmekään edessämme II sen minkä kohtalonviiva näyttää käsissämme II miehet, nuoret, raajattomat – vaivaiset II monen mielessä ehkä mietteet taivaiset II on joukossa monta nuorta raajarikkoa II ja arvostaako Venäjän irvikuvallista joukkoa II vielä se ajetaan pois suojatusta pesästään II ja sen jälkeen sen naamaa pampulla läiskitään! II Haavoittuneita jäi tietysti paljon taakse II heitä ympäröi nyt soturitaivaan laakso II mutta se joka kaikesta tästä säästyi II tiesi että jokin suuri tästä samalla kääntyi II Toverionni vahvistuu paikoissa ikävissä II ei kysytä enää vaikka kuin mikä missä II kannoitte ylpeästi hyvän takia itsenne II eivät unohda teitä omat ja muiden lapsenne II kotona teitä odottavat tyttöystävät ja vaimot II ei hävitä heitä teiltä vain pahan ryssän vainot II Azovin voitto teitä nostaa kaikesta huolimatta II ei kukaan voi nyt enää olla sitä uskomatta II Azov on komea nimi ja se tullaan muistamaan II Ja vielä ryssän paha ukko pois palliltaan suistamaan II Te taistelitte läpi kaupungin ryssä selässänne II vaikka ei se kuitenkaan pysynyt perässänne II lähetitte monta vanjaa aikaistettuun hautaan II lopulta jouduitte vain tukeutumaan rautaan II Terästehtaan seinät olivat viimeinen linnake II ei oleillut siellä edes Mamajevin kurgaanin harjanne II Te taistelitte kauan, urheasti ja jaksoitte II uskoa hyvän voittavaan voimaan tahdoitte II Hyvät ihmiset ja muut kuin ryssät II muistavat taistelussanne myös muuta kuin pyssyt II Ukrainan voitto on kaiken huolen saava II ja vielä teille avautuu Asovanmeren laaja II vaikka ei kautta voittajan eikä pelastajan II teidän muistonne kantaa läpi ajan!