Suvaitsevaisuudesta, itseironiasta, intressittömyydestä ja kiinnostumattomuudesta.’

Se tapa on tärkeä asia, millä tavalla ihminen suhtautuu arjessaan muihin ihmisiin. Se liittyy myös monesti omaan minään ja omaan minäkuvaan. Monesti kollektiivin eli lähiryhmän ominaisuudet määrittyvät siitä, millaiset ihmiset nousevat siitä loppujen lopuksi ylös toisia käskemään. Monesti kollektiivin paine voi olla todella suuri ja merkitsevä ja on myös tyypillistä, että tällainen kollektiivi päättää itse kaikki ominaisuudet, joita he itse liittävät omaan lähiryhmäänsä. E

Esimerkiksi, kun siirryin elokuussa 2007 Linnanpellon lukiosta Lyseoon, tuli joku ruma tyttö puhumaan vieressäni istuneelle kaverilleen, kun istuin koulun käytävässä”, ja sanoi: ”muitten lukioiden kokeet ovat helpompia kuin meillä”, mikä oli selkeä epäsuora syrjivä kommentti minua kohtaan. On siis tärkeä pohtia täydellistä asennetta suhtautua toisiin ihmisiin. Suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, ettei yhtäkään ihmistä tai ihmisten ryhmää saa kohdella huonosti ja loukkaavasti. Itseironia tarkoittaa sitä, ettei kaikkea ja sitä missä on mukana, tarvitse ottaa liian vakavasti, vaan voi välillä hullutella ja kääntää asioita päälaelleen.

 Esimerkki ironiasta on se, kun kysytään vaikka, että miten joku ihminen ajaa autoaan. Ironinen perienglantilaisen aatelisherran vastaus olisi, että hän ei aja aivan täydellisesti autoa, kun taas tavallinen suora suomalainen voisi sanoa, että hän on täysin surkea paska ratissa. Intressittömyys tarkoittaa sitä, ettei tällainen ihminen etsi pyyteellistä hyötyä toisista ihmisistä, eli tällaiset sosiaalisesti psykopaattiset ihmiset manipuloivat toisia ihmisiä omien tavoitteidensa takia, ja katsovat. että kaikesta on saatava myöhemmin palkkio eli he eivät ole monesti taipuvaisia kokemaan altruismin tarvetta.

Kiinnostumattomuus taas tarkoittaa sitä, etteivät kaikki aistilliset nautinnot ja itsekkäät tarpeet saa koko ajan tällaista ihmistä pauloihinsa.  Eli kaikki nämä neljä käsitettä tarkoittavat sitä, miten ihmisten tulisi suhtautua toisiin ihmisiin. Pitää olla avarakatseinen, ironinen sen takia että sillä pyritään ymmärtämään hyvin laajakatseisesti koko maailmaa ja ei olla liian päätelmiä tekevästi toisten ihmisten parissa, intressitön ettei käytetä ihmisiä välineenä omiin päämääriin ja pyrkimyksiin. Intressitön katsoo muita ihmisiä ja maailmaa sopivan välimatkan päästä.

Kiinnostumattomuus taas tarkoittaa sitä, että kaikilla, myös miehillä, on joskus oikeus sanoa ettei kiinnosta esimerkiksi sukupuoliseen vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa. En hae parisuhdetta, ja olen pahoittanut joidenkin tyttöjen mielen sillä, kun he ovat keränneet itseensä valtavan ennenkokemattoman rohkeuden lähestyä minua. Siinä ei anneta armoa, jos sanotaan ei. Speed-dating olisi kiva. Saisi pahoitettua monen naisen mielen samalla kerralla.

Olli von Becker

YTM