La vie de Boheme
mä siihen aina tohenen,
samalla kun viittä tupakka-askia rohentelen
kirjoitan runoja, kirjoitan proosaa
vailla kaikkea, muuta paskaa
Bravuurini on protagonisti
Herään myöhään, valvon myöhään
juon viinaa, juon koskenkorvaa
kunnes viina aina välillä parantaa
nousen ylös silloin kun kirjoituttaa
kävelen silloin kun haluan lukea
Pena sekä John ovat idoleitani
nostan heille maljan ja kitken
kaiken nostalgian jolle itken
Boheemielämä, boheemielämä!
parempi kuin rahvaan toimet
triviaalit, parokiaaliset, paralleeliset
Eino on aina mukanani
pyylevänä, kiharahiuksisena
kun katsoin häntä,
antoi se aiheen juomiseen
henkeni ei haise hyvältä
en ole omaksunut porvarillisuutta
kuin en myöskään nostalgisuutta
Menneessä kaikki oli huonommin
haisen ja housuissani on jarrutusjälkiä
ne kertovat tarinoita kadonneista kaupungeista
ikään kuin perse saisi vapaasti märkiä
Boheemielämä, boheemielämä!
tuskan elämä, ekstaasin elämä
minä kirjoitan
vaikka laittaisitte lapun luukulle
ja yhä menisin eteenpäin
vaikkei minulla olisi jalkoja
jaamme traagista lehtolapsi-minää
veljen kanssa
samoin kuin elämändemoni
se irvistää meille
sillä on keltaiset hampaat
kuten minulla
Boheemielämä, boheemielämä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti