lauantai 7. syyskuuta 2019

On taisteltava epäoikeudenmukaisuutta vastaan!


Monesti epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelevat leimataan lapsellisiksi tai kehittymättömiksi. Kuitenkin on tarpeen hieman miettiä, mitä epäoikeudenmukaisuus voi tarkoittaa. Se tarkoittaa oikeudenmukaisuuden puuttumista tai sen haavoittumista useimmiten sen kaltaisissa tilanteissa, joka koskettaa usein monia ihmisiä mutta myös yksilöitä erikseen. Epäoikeudenmukaisuutta on se, kun jonkun tai joidenkin ihmisten ääni jää kuulumatta, ja jotkut ihmiset jyrätään esimerkiksi päätöksenteossa heidän ääntään vastaan. On esimerkiksi epäoikeudenmukaista, jos jossain yhteisössä jokin yksittäinen taho saa päättää kaikista asioista huomioimatta toisten ihmisten mielipiteitä ja arvoja. On esimerkiksi epäoikeudenmukaista, miten nykyinen Antti Rinteen muodostama hallitus muodostettiin. Vasemmistolaiset ovat oikeutetusti vähemmistössä eduskunnassa, mutta siitäkin huolimatta he ovat hallituksessa enemmistönä. En muista milloin niin suuren rökäletappion vaaleissa saanut entinen suuri puolue olisi otettu hallitukseen Kepun tavalla tänä vuonna. Kuitenkin samalla kun eduskunnassa on porvarienemmistö, on heidän äänensä vaiennettu puoluepelin ja likaisten temppujen myötä. Kansan ääni ei ole toteutunut tämän nykyisen pseudohallituksen kokoonpanossa ja sen johdossa. On nähty muistakin maista esimerkkejä, ettei niukka ykköspaikka parlamentin vaaleissa tarkoita suorassa suhteessa pääministeriyttä tuon puolueen puheenjohtajalle. Kepu petti oman porvarispuolueensa imagon heittäytymällä mukaan vähemmistöasemaan vasemmistolaishallituksen sisällä. Eli vasemmistohallitus on epäoikeudenmukaisuutta ja kansalaisten sumuttamista ja heidän äänensä huomioimatta jättämistä.

                          On huomioitava demokratian periaatteet muuallakin kuin vain eduskuntavaaleissa. Rinne ei edusta enemmistön johtajaa tämän nykyisen hallituksen päämiehenä. Kuitenkin on myös epäoikeudenmukaista, etteivät tietyt liberaaliin poliittiseen ajatteluun ja suurimpien kulttuurimaiden perusperiaatteet toteudu Suomessa. Pekka Haavisto muotoili tämän ajatuksen hyvin, sanomalla, että Suomi on kiusaajien yhteiskunta, jossa arvollinen itsenäisyys ja itsemääräytyneisyys ei saa osakseen huomioonottavuutta ja vakavaa pohdintaa, vaan täällä sille irvaillaan ja nauretaan. Yksityisyydensuoja ei toteudu Suomessa, koska täällä on niin paljon uteliasta rahvasta, joilla ei ole parempaakaan aihetta käyttää ihmiselämän lyhyttä aikaa muuhun kuin juoruamiseen ja epäaitojen auktoriteettien palvontaan.  

                          Kaikilla ihmisillä on yksityiselämä, jota tulisi kunnioittaa, eikä uteliaasti kiinnittää huomionsa seikkoihin, jotka kuuluvat yksityiselämään, eivätkä toisten kanssa jaettuun sosiaaliseen elämään. On yrittäjyyden ja yksityisen uutteruuden vastaista, että yhteiskunnassa nostetaan jatkuvasti suuri, usein aiheeton, mekkala tuloeroista, jotka voidaan laskea samoin kuin telaketjufeministien tasa-arvouutteruudessa, aivan omalla laskuopilla, joka voi näyttää asian aivan mullin mallin. Kovasta työstä on annettava palkkio, ja sen takia olisi ihmisten kannalta oikeudenmukaista, jos epäoikeudenmukaiset ”hyvinvointiyhteiskunnan” periaatteet jatkuvat huomioonottamatta markkinatalouden roolia siinä, miten yhteiskunta ei valahda suuren pseudoideologian, sosialismin, epäoikeudenmukaisiin ”periaatteisiin”.

Olli von Becker

YTM

Arvollisista ristiriidoista


Onko tullut joskus mieleen, että voisitkin olla väärässä? Joskus impulsiivinen tapa tehdä havaintoja ja päätelmiä voi johtaa varsinaiseen subjektiiviseen mielivaltaan, jossa ihminen ei ota huomioon sitä, että toinen ihminen voikin olla varsin erilaisella tasolla ajattelunsa ja päätelmiensä suhteen. Monesti on tapana niin, että ihmiset eivät erota itsellään olevia mielipiteitä ja arvoja toisistaan. Eli voidaan sanoa, että jotkut ihmiset tulkitsevat toisiaan omien subjektiivisten mielipiteidensä kautta, joissa kepin päähän nostetaan alimmat ennakkoluulot ja ajatelmat. Esimerkkinä tällaisesta mainosajattelusta on esimerkiksi sunnuntaina alkaneen Selviytyjät-ohjelman mainostaminen, jossa ”julkkikset” kilpailevat ”tuntemattomia” vastaan, ja tuollainen ajattelutapa yleistetään tuossa ohjelmassa koskemaan kaikkea ja kaikkia. Minä en ainakaan tunnistanut yhtään noista tod. näk. viihdetaiteilijoista, joten olen poikkeava ja minut voidaan siksi leimata populaarikulttuuria tuntemattomaksi, vaikkei ole missään kuulutettu, että kaikkien tulisi voida tunnistaa nämä ”julkkikset” ”tuntemattomista”.

                          Tyypillistä ihmisille on siis se, että he monesti eivät erota yleispäteviä arvoja ja mielipiteitä toisistaan, vaan tekevät havaintoja oman kehittymättömän arvotustoimintansa perusteella, joka ei ota huomioon ihmisten eroavaisuutta arvoista pääteltäessä. Monesti jumittuneet tapanormit ja kunniallisuuden ajatukset aiheuttavat sen, että ihminen tulkitsee kaikkia ihmisiä samalla tavalla, vaikka monet yksilöt voisivat poiketa toisistaan merkittävälläkin tavalla. Juuri tämä yksilöitä kohtaan suunnattu ajattelemattomuus aiheuttaa monesti sen, että jotkut yksilöt tulevat jäämään huomiotta oman ajattelunsa kautta. Voidaan esimerkiksi joidenkin sosiaalitanttojen puheista kuvitella, että kaikki kannattavat jatkuvaa tuloerojen tarkkailua tai ajatusta siitä, että skandinaavinen ”hyvinvointiyhteiskunta” on parempi järjestelmä kuin markkinatalous, vaikka ihmiset ovat tulleet entistä enemmän liberaaleiksi taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Olli von Becker

YTM

perjantai 6. syyskuuta 2019

Filosofian ja henkisen maskuliinisuuden välisestä yhteydestä


Henkinen tarkoittaa etenkin ajattelua ja tietoisuutta, joka on ominaista etenkin ihmisten parissa. Maskuliinisuus tarkoittaa etenkin tyypillisintä miesten aivoille sopivaa ajattelua, mutta kun se lisättiin henkisyyteen, tuli siitä androgyyninen ja aseksuaalinen yksilöpiirre. Filosofia tarkoittaa viisauden rakastamista. Se ei kuitenkaan aina ole ollut kovin kummoinen viisauden lisääjä, kun huomioidaan, miten lukeneita viime vuosisadan tyrannit ja diktaattorit ovat olleet filosofian alalla. Nykyaikana se tarkoittaa etenkin käsitteiden avaamista ja uusien tarpeellisten ja ajattelua tukevien käsitteiden muodostamista ja formulointia. Filosofiassa on pyrkimys päästä syvälle todellisuuteen ja sen käsitteisiin, eli voidaan sanoa, että filosofia ainakin vaikuttaa syvälliseltä ja on sitä mahdollisesti todellisuudessakin. Hempelin peittävän lain mallia voidaan käyttää hyvin kuvatessa lakien alaisia ilmiöitä ja kun etsitään jakamattomaan perimmäistä lakia, jolla todellisuutta voitaisiin syvällisesti kuvata. Henkinen maskuliinisuus tarkoittaa maskuliinisuutta henkisen elämän alalla. Henkisesti maskuliiniset miehet ovat etenkin voimakastahtoisia, rohkeita, nöyriä, aikaansaavia, syvällisiä ajattelijoita ja kirjailijoita, ja mielestäni henkinen maskuliinisuus tulee esiin etenkin tieteiden taiteiden ja kirjallisuuden alalla, sillä käytännön töitä ja ruumiillisia töitä suosivien ihmisten keskuudessa käsitykset maskuliinisuudesta eivät ole aivan henkiseen maskuliinisuuteen yltävien ihmisten ajattelun tasolla. Henkisesti maskuliiniset miehet ovat samanaikaisesti introvertteja ja ekstroverttejä ja senkin takia kaksisuuntainen mielialahäiriö on todella yleinen näiden voimakastahtoisten ja luovien ihmisten parissa. Henkinen maskuliinisuus eroaa karkeasta maskuliinisuudesta etenkin sen kautta, että nämä ihmiset ovat monesti kielellisesti lahjakkaita, ja heillä on pyrkimys jatkuvaan keskusteluun ja kommunikointiin tärkeistä asioista, koska henkinen maskuliinisuus liitetään yleisesti Aspergerin syndroomaan, josta nauttivat ihmiset ovat tavallisesti todella lahjakkaita ja monissa tapauksissa kielellisesti lahjakkaita. Henkisesti maskuliiniset miehet ovat myös usein herkempiä toisten ihmisten suhteen, ja hei eivät lietso ennakkoluuloja eivätkä kilpaile toisten ihmisten kanssa jatkuvasti karkean maskuliinisuuden näyttämällä tavalla. Henkiseen maskuliinisuuteen kuuluu aitous ja syvällisyys ja sen takia tutkimustyöskentely on hyvin luonteenomaista henkisesti maskuliinisille miehille. Kun mietitään millaisia piirteitä miehissä tavallisessa tapauksessa on, niin voidaan sanoa, että luovat ihmiset, joiden luovuus syntyy ei-seksiriippuvaisesta maskuliinisuudesta. On selvää, että historian suurimmat nerot ovat olleet henkistä maskuliinisuutta edustavia ja monesti myös aspergoideja. Tämä sen takia, koska nämä ihmiset ovat aina olleet keskittymiskykyisiä, kovasti työskenteleviä, kärsimättömiä ja karismaattisia piirteitä omaavia tyyppejä. Keskittymiskyky tarkoittaa pitkäjännitteistä tapaa keskittyä opiskeluun tai työhön, lukemiseen, kirjoittamiseen, soittamiseen tai maalaamiseen. Kova työskentely tarkoittaa sellaista työskentelyä, jossa työskentelyn tehokkuus lisääntyy puolalla pisteellä joka mittauksella. Kärsimättömyys tai kulmikkuus on ominaisuus, joka liittyy etenkin korkeaan älykkyyteen ja etenkin siinä, jos tällainen älykäs ihminen joutuu olemaan tekemisissä itseään tyhmempien kanssa. Karismaattisuus tarkoittaa piirrettä tai piirteiden kokoelmaa, jotka tekevät vaikutuksen tällaisen ihmisen ympäristöllä oleviin ihmisiin. Henkinen feminiinisyys on ominaisuus, jossa tällaiset ihmiset ovat enemmän ihmis- kuin asiakeskeisiä ja sen takia he ovat äärettömän puheliaita, ja juorut vaan raikuvat ja kaikuvat, kun tällaiset ihmiset kokoontuvat yhteen, minkä he toki tekevät monta kertaa, koska tällainen ihminen ei voi elää erossa kavereistaan. Henkisellä maskuliinisuudella ei ole mitään tekemistä nussimisen kanssa. Olen huomannut, että minusta kiinnostuneet naiset ovat aina tulkinneet henkisen aggressiivisuuteni liitteeseen seksuaalisesta aggressiivisuudesta. Seksi on niin sotkuista toimintaa, ettei minulla ole enää pitkään aikaan ollut tavoitetta harrastaa tuota aikuisten ihmisten seurustelutapaa. En ole tavannut yhden yhtä karismaattista henkilöä tähänastisen elämäni aikana.  Se on varmaan tässä naisten säätelemässä maassa vain tyypillistä – karismaattisia ihmisiä ei arvosteta, koska voimakasta itsetuntoa ja itseluottamusta ei hyväksytä kaikissa ihmisissä. Tämä liittyy naisten tapaan arvottaa heistä käsin sen, kenellä on oikeutta hyvään itsetuntoon ja terävää kritiikkiin. Eli naiset kiinnittävät huomiota ihmiseen, eikä asiaan jota tällainen ihminen esittää. Miehet taas ovat loogillisempia ja anteeksi antavampia, mikä johtuu siitä, että miehet joutuvat elämässään kohtaamaan paljon vaikeampia asioita kuten sosiaalisesti loukatuksi tulon kuin naiset koskaan, joiden täytyy vain levittää haaransa oikealla hetkellä.

Yhteisö, oikeudet, oikeudenmukaisuus ja moraalinen tuomitseminen


Käytän mieluummin yhteisön käsitettä korvaamaan huonommin sopivan yhteiskunnan käsitteen. Yhteisö tarkoittaa ihmisten muodostamaa joukkoa, joka on paralleelisessa ja vertikaalisessa kommunikaatiossa keskenään. Yhteiskunnan käsite ei sovi sen takia, koska siinä ei juuri ollut riittävän vedenpitävää konsistenssia, jonka perusteella sitä voitaisiin nimittää erilaisten ihmisyhteisöjen korkeampana metafyysisenä tasona. On siis myös varmaan niin, että kommentaariaatti pyrkii manipuloimaan ihmisiä yhteiskunnallisten instituutioiden kautta. Mielestäni yhteisön käsitteen päälle ei tulisi rakentaa ylimääräisiä tasoja, koska kommentaariaatin puuttuminen aiheuttaa sen, että manipulatiivisen kompetenssin taso nousee ja pian kansalaiset syövät yhteiskunnan ja sen instituutioiden kädestä. Yhteiskunnan käsite lisäksi viittaa liian paljon skandinaavistyyliseen hyvinvointiyhteiskuntaan, minkä takia oikeistolaisten vapaaseen markkinatalouteen luottavien ihmisten ei tulisi käsitettä käyttää. Vapaa markkinatalous on ristiriidassa yhteiskunnan käsitteen kanssa, ja ihmisten tulisi tehdä valinta siitä suunnataanko vapaaseen, yksilöyden hyväksyvään, ei-pakottavaan, sosiaalisesti liberaaliin ja kulttuurisesti konservatiiviseen oikeistolaiseen yhteiskuntaan sen sijasta, että pysyttäisiin tämän hyvinvointi- jne. käsitteen parissa yhteiskunnassa, jossa sosialistit hallitsevat, sillä tämä tietäisi pakottamista, sääntelyä, samaistamista, lahjakkuudesta rankaisua, sidottua, säädeltyä epävapaata kontrolliyhteiskuntaa. Oikeus tarkoittaa jotain sellaista lakia tai säännöstä, joka annetaan kaikkien käyttöön positiivisen vapauden osoittamalla tavalla, eli siis näiden lakien ja säännösten kautta ihmisillä on vapaus tehdä jotain. Lain ja säännösten rikkomisesta rangaistaan. Kuitenkin oikeuksia voidaan lähestyä myös negatiivisen vapauden, eli vapauden jostain, kautta. Oikeus on samalla aikaa vapautta johonkin ja vapautta jostain. Lainsäätäjät vastaavat lakien säätämisesti, eli he antavat ihmisille mahdollisuuksia käyttää vapautta Ja samalla toisaalta heidän on vähentää puuttumista ihmisten elämään. Eli keskitettyä vallankäyttöä ei tulisi hyväksyä, koska tällaiset instituutiot ovat liian suuria, eduskunnassakin voisi mielestäni olla maan koon huomioiden esimerkiksi sata kansanedustajaa, ja mielestäni osallistumisen kautta voitaisiin lainsäädäntötyötä siirtää pienempiin yksikköihin, ja eduskunnan tulisi toimia pelkästään lain leimaamisen kautta. Kansanedustajien tulisi mielestäni puhua useammin äänestäjiensä kanssa, koska lainsäädännön tulisi alkaa kansalaisten kuuntelemisesta, vaikka jotain karkeuksia voitaisiinkin korkeammalla taholla muuttaa suorempaan muotoon. Oikeuksista tärkeimmät ovat oikeus yksityisyydensuojaan, oikeus olla kokematta kaltoin kohtelua, oikeus vapaan talouden harrastamiseen ja yrittäjyyteen, oikeus olla tulematta kohtaamaan minkäänlaista väkivaltaa, niin henkistä kuin fyysistäkään, oikeus osallistua päätöksentekoon ja oikeus pienyhteisöjen perustamiseen. joka tarkoittaa etenkin sellaisia yhteisöjä, joissa voitaisiin ylläpitää markkinataloutta ja vapautta, joka voi olla esimerkiksi henkistä vapautta, fyysistä vapautta, olemisen vapautta ja seksuaalista vapautta. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sellaista toiminnan muotoa, jossa otetaan huomioon kaikkien osapuolten oikeudet. Oikeudenmukaisuus on siis eettisyyttä ja kuuluu sen takia moraalifilosofian alaan. Oikeudenmukaisuuden tutkimuksessa tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, että saadaanko oikeudenmukaisuus esimerkiksi kasvatuksen ja kouluasteiden myötä, vai onko se sisäsyntyisenä ihmisessä. Missä olosuhteissa oikeudenmukaisuus voi kärsiä tai tulla kokonaan tuhotuksi, ja tämän takia YK:n kriisihallinnalla on tärkeä osuutensa rauhan pidosta maailmalla.  Toisaalta myös Nato on sellainen instituutio, jonka avulla maailmanrauha voitaisiin perustavalla tavalla taata. Toisaalta on kyseenalaista, voidaanko maailmanrauha ja oikeudenmukaisuus säilyttää aseiden avulla, koska on selvää, että jotkut primitiiviset kansat eivät ymmärrä muuta kuin aseen piippua. Oikeudenmukaisuuden säilyttämisessä tulisi esimerkiksi kouluissamme opettaa enemmän etiikkaa ja miettiä ja leikkiä eettisyyteen pohjautuvaa peliä, jossa lapset vaihtaisivat roolia toistensa kanssa, jonka kautta se oikeudenmukaisuus ja kaikille hyvänä näyttäytyminen ja oleminen voisivat tulla esiin ja alkaa kehittyä nopeasti jo lapsen nuoremmalla iällä. Moraalinen tuomitseminen on yleistä yhteisöissä, jotka ovat sulkeutuneita, epävapaita, vanhanaikaisia ja menneeseen jumittuneita. Tuomitseminen tarkoittaa ylemmältä hierarkiatasolta annettua määräystä siitä, että joku toinen on tehnyt väärin. Samalla voidaan antaa jonkinlainen rankaisu tapahtumasta. Moraalinen tuomitseminen siis liittyy sellaiseen tuomitsemiseen, jossa annetaan olettaa, että joku ihminen on tehnyt väärin ja siinä tapauksessa häntä täytyy uudelleen kouluttaa ja tuomita. Tällainen tuomitsemisen aihe on ollut kautta vuosituhansien liiallinen alkoholinkäyttö, mutta etenkin silloin, jos alkoholi on alkanut vaikuttamaan nähdyn kielteisellä tavalla tällaiseen ihmiseen ja tehnyt hänestä moraalittoman. Toinen asia etenkin raamattuvyöhykkeellä on ennen avioliittoa harrastettu seksi, jota ei vieläkään kaikkialla hyväksytä. Moraalisen tuomitsemisen perusperiaatteet liittyvät vanhanaikaiseen uskonnolliseen instituutioon, jossa kaikkien kirkkojen tavalla katsotaan mustavalkoisesti, että jokin on hyvää ja joku jopa ehdottoman pahaa.

Androgyynisyydestä, aseksuaalisuudesta ja sukupuolesta


Androgyynisyys tarkoittaa sellaista piirteiden kokoelmaa, johon sisältyy ominaisuuksia molemmista sukupuolista. Voi siis sanoa, että usein androgyynit miehet eivät ole varsinaisesti homoja, he eivät vain ota huomioon sukupuolisuutta ja siihen liittyviä tabuja, joita banaalin pahan edistäjät kaikenlaiset pikkuporvarit yrittävät korostaa yhteiskunnassa, vain oman vallanhalunsa takia. Tällaiset ihmiset pyrkivät siihen, että kaikki muut ihmiset pysyisivät ruodussa, josta he saavat perinteisen arvototeutumisen kautta mielihyvää, ja etenkin se on suurta silloin, jos toista ihmistä voidaan uhata jonkinlaisella aseella sen takia, että hän tulisi takaisin ruotuun. Homous on miesten hommaa, jossa palvotaan täydellistä miehen vartaloa, ja kaikki keskittyy siinä falloksen ympärille, vaikka onkin sanottava, että jotkut voivat olla sosiaalisesti homoja, jolloin kaikki ei keskity miesten välisen seksin ympärille, vaan monesti sosiaalisiksi homoiksi lasketaan sellaiset ihmiset, jotka jonkun tietyn seikan tai piirteen takia ei ole valmis mukautumaan sosiaalisten psykopaattien ylläpitämään ruotuun. Sukupuolisuus korostuu nykyaikaisessa yhteiskunnassamme liian paljon, ja kaikista sellaisista jotka eivät halua harrastaa tätä aikuisten ihmisten harrastemuotoa tulee näiden ihmisen leimaamisen perusteella homoja, lesboja tai kehitysvammaisia. Minä olen aina jo lapsuudesta asti ollut tyytyväinen siihen, jos olen voinut olla jossain, missä minua ei koko ajan tarkkailla – haluan siis, että minut jätettäisiin rauhaan, sillä en ole koskaan halunnut aiheuttaa teoillani tai tekemättä jättämisilläni kenellekään niin fyysistä kuin henkistäkään pahoinvointia ja loukkaantumista. Aseksuaalisuus on läheinen käsite androgyynisyyden kanssa. Se tarkoittaa sellaista ihmistä, jolla ei ole luontaisia seksuaalisia haluja, vaan kohtaamiset tässä mielessä eivät tuo tällaisille ihmisille minkäänlaista mielihyvän tunnetta, pikemminkin ne enemmänkin aiheuttavat kuvotuksen ja katumuksen tunteita. Etenkin aseksuaalisuus on biologisperäinen ihmisen pysyvä olotila, eivätkä tällaiset ihmiset muutu vaikka heitä/heille kuinka naurettaisiin ja uhkailtaisiin. On hämmästyttävää miten monet, mutta etenkin nuoret naiset, ajattelevat kaksijakoisesti kaikkea sukupuolen kautta, he eivät voi ymmärtää, että joku voi olla täysin vailla kiinnostusta seksiin ja sukupuolten väliseen vuorovaikutukseen. Se miten korkea tällaisen naikkosen markkina-arvo on sellainen merkki, jonka perusteella mies voidaan leimata homoksi sen takia, koska miestä ei ole vaan sattunut kiinnostamaan. Seksi ei ole tärkein asia maailmasta, ja siitä tulisi – herra paratkoon – pidättyä kokonaan. Seksi voi tuottaa aseksuaaliselle ihmisille pikemminkin ahdistusta, masennusta ja muita mielisairauden oireita. Mielestäni kaikenlaiset pridekulkueet vain korostavat yhteiskunnassamme turhalla tavalla sitä, että jotkut haluavat kakkosta, jotkut ykköstä ja jotkut pippeliä. Mielestäni sukupuolinen suuntautuminen on yksityisyydensuojan sisäinen asia, eikä sitä tarvitse eikä saa mennä korostamaan toisille pahanilkisessä mielessä. Myöskin jotkut miehet nauttivat enemmän keskustelusta, kirjallisuudesta ja taiteista, kuin jääkääkästä ja kovaäänisestä yhdessä höröttämisestä ja naisille ja homoille vittuilusta. Minulla on paljon läheisiä ystäviä, joissa olen havainnut samankaltaista tapaa seksuaalisuuteen suuntautumisessa. Heistäkään moni ei katso kanssakäymistä tabujen kautta, samalla kun tyhmät ja rajoittuneet miehet pyrkivät korostamaan ja huomaamaan kaikki sellaiset asiat, jotka eivät näytä miehille kuuluvalta. Tällainen sisäinen painostus on syynä mm. siihen, että yliopistoissamme on tänä päivänä alle kolmekymmentä prosenttia miehiä. Lisääntymisestä on sanottava, että se on erittäin typerää, vaarallista ja ei hyväksi maailman tulevaisuudelle. Etenkin koska sellaiset ihmiset lisääntyvät eniten, joilla ei ole minkäänlaista henkistä annettavaa tälle maailmalle – näille ihmisille tärkeintä on vain se, että vako jyvitetään. Nussiminen ei ole tärkein asia maailmassa, ja on vaarallista, että vakoa haluavat ihmiset lisääntyvät kuin kanit, joista jälkeläisistä ei ole lopulta mihinkään tärkeään asiaan. Loppujen lopuksi kaikkeen tulisi suhtautua siten, ettei se oletetusti edusta jommankumman sukupuolen piirretyyppejä, eikä ihmisiä tulisi haukkua ja pilkata sen perusteella, miten he suhtautuvat seksiin ja sukupuolten väliseen vuorovaikutukseen. Seksuaalisuuden ja henkisen sukupuolen korostaminen on yksityisasia, ja homoksi haukkumisen tulisi olla lainvastaista, jopa silloin vaikka ihminen olisi homo, koska sukupuolinen suuntautuminen on yksi tärkeimmistä yksilönvapauksista, eikä leimaamista tulisi jättää huomioimatta, koska se todellisuudessa aiheuttaa ihmiselle ahdistusta ja over agitationia. Mielestäni myöskään ihmisiä ei tulisi kategorisoida sukupuolisen suuntautumisen kautta, koska tuollaiset kategoriat ovat nykyisessä eksistentialistisessa yhteiskunnasssa tarpeettomia ja ne pikemminkin johtavat asioiden vääristelyyn ja liian  väljiin arvollisiin rajauksiin yhteiskunnan sisällä. Koska yksilönvapaudet ja yksityinen arvostaminen ja arvojen löytyminen on tärkein asia tässä maailmassa, yhteiselossamme toisten ihmisten kanssa. Kaikki ei kuulu kaikille, ja jonkinlainen näkyvyys jossain ei tee ihmisestä koko maailman heittopussia ja pilkan kohdetta. Naurajat vain osoittavat oman matalan henkisen tasonsa, ja itse asiassa he nauravat omille ennakkoluuloilleen ja sille miten he tulkitsevat oman ruodussa pysymisensä roolit, eli monesti pilkaksi tarkoitettu nauru saa alkunsa naurajasta itsestään eikä siitä, että naurulla voitaisiin leimata joku yksilö absoluuttiseksi naurun ja pilkan kohteeksi, ihmiseksi, jonka tunteista ei tarvitsisi välittää. Korkeinta sukupuolisuutta on miehen ja etenkin henkisesti maskuliinisen miehen sukupuolisuus, sillä tällaiset ihmiset, jotka ovat vähemmistön asemassa suhteessa tavalliseen rahvaaseen, ovat ylittäneet oman sukupuolensa, transsendentoituneet ylemmälle tasolle, nousseet kuin Feeniksi tuhkasta, sillä mukautuminen sukupuolirooleihin ja sukupuolikäyttäytymiseen polttaa aina ihmisen, koska seksuaalinen halu toistuu ja siihen tarvitaan toinen osapuoli. Nainen haluaa aina lapsen, ja hän tarvitsee siihen miehen, kun taas mies, joka on ylittänyt sukupuolisuutensa, haluaa olla aina yhdestä koostuva yksikkö, koska tällainen mies pystyy saavuttamaan jotain suurta henkisen kulttuurin alalla.

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Minä, olen

Muistan vain ne niljakkaat suolakurkut
ja niljakkaita olitte tekin
Muistan vain ne lannistamisen, kumoamisen ja mitätöimisen tapahtumat
jota parempaan te ette kyenneet
Muistan vain ne serkkujen kanssa kilpailemisen oppimiseen tarkoitetut hiihtokilpailut,
jotka hävisin aina
paitsi kerran
Muistan vain vihaiset ja tunteettomat ilmeet
ihmiset jotka eivät halunneet koskettaa toistaan
fyysisesti tai henkisesti
eikä nämä kaksi eroa tässä kylmiössä mitenkään

Vanha ja uusi Bohemia


Aina pitkään Boul Michiä pitkin flaneerasin

Rahan vallassa Keanen kanssa backstagella kaveerasin

Nousin ylös Tour de Eiffeliä hurmassa

liotin itseäni jatkuvasti kurtisaanien turmassa

Juoksin pitkin kaupunkia innoissani kuin nuori kauris

aina minua houkutti kaukana Suomessa odottanut, kaunis

Nousin ylös Montmartren, vanhan Bohemian kukkuloita kaarevia

Jututin uuden Bohemian, Montparnassen, mestareita juurevia

Olin taiteilija potenssiin kaksi tai kolme

houkutti minua aina vapaiden naisten puistojen holme

Nyt muistelen aikaa innolla, haikeana

siitä huolimatta en kuitenkaan pidä tilaani liian vaikeana