Joulurunoltama

Mummo ei halua että joulupöydässä pieraistaan, eikä sitä että viinoja nahkoihin hieraistaan, olen etiketin vastainen tapojen rikkoja, jolle mummo ei ole onnistunut opettamaan oikeita kikkoja, viinaa menee aina näiden kestämiseen, ajatusten pahojen ylösnousun estämiseen, viinaa voi olla myös ilman joulua, ei ole aina tämä pelkkää iloista uimakoulua, aina on joulupöydässä ollut pieni kahina, mummolla mielessä aina sama rauhainen rahina, mummolle tärkeintä on aina pakotettu rauha, vaikka ilmapiiri talossa ei ole koskaan ollut lauha, kissalle on kuitenkin tärkeää antaa lahjoja, vaikka kaikki muut talossa olisivat kuinka kahjoja, mummo tietää kuitenkin viinan käytön olevan sisäistä, ei ole sen arvo aina niin visaista, muut ovat vain uimamaistereita, ja minä vaan ainoa oikea maisteli, talon ilmapiiri on aina ollut kovin ahdas, sitä poistamaan pyritty myöten mones lahjas, on joskus kovin vaikeaa ymmärtää, pyrkiä sanoja sanottuja pyörtämään, tärkeämpää puhua aina tontulle, tai jollekin joutavalle jontulle, ilmapiirissä aina hiljaista ja pakottavaa estämistä, voi kuvitella kuinka paljon tässä on ollut kestämistä, YTM = yritän olla tekemättä mitään, siinä sitten ollaan vain ja kykitään, tulee viellä lopun suuri koitos, joillekin se voi olla oikea oitos, huuhaata todellisuudessa koko joulu on, siitä kuitenkin mieli monen tajuton, keskusteluun ei ilmapiiri koskaan ylly, on muista asioista mieli monen kylly, ja ilmapiiri toistuvasti paikallaan hylly.