Vapaus ja autoritaariset sosialistit

Friedrich von Hayek kirjoitti vuonna 1944 kuuluisan kirjansa The Road to serfdom, jossa hän varoitti suunnitelmatalouteen eli valtioon sidottuun talouteen perustuvien totalitarismien vaarasta. Hän korosti siinä sitä aatetta, jonka mukaan yhteiskunnallinen vapaus edellyttää kapitalistista markkinatalousjärjestelmää. Mielestäni sekä kommunismi että natsismi ovat esimerkkejä tällaisista sosialismiin perustuvista totalitarismivaltioista. Samalla kun nykypäivänä sosialidemokraatit ovat lähes kaikissa maissa ottaneet periaatteekseen demokraattisen sosialismin, niin kommunismi ja natsismi ovat järjestelmiä, jotka luottavat autoritaariseen sosialismiin, joka on luonteeltaan sellaista, ettei siinä olevia vallan pesäkkeitä voida kovinkaan helposti kyseenalaistaa, esimerkiksi politiikan keinoin. Ne ovat siis itse itsensä perustelevia ja itsensä asemaansa nimittäneitä järjestelmiä. Nykypäivänä samanlaiseksi järjestelmäksi voitaisiin mainita esimerkiksi psykiatrien ja psyykelääkkeiden keskista instituutiota. Totalitarismin tulee olla järjenvastainen ollakseen totalitarismi (vaikka joku voisi sanoa, että järjenvastaisuus johtuisi totalitaristisesta ajattelusta jo ennen totalitarismin järjenvastaisuutta), ja tuosta sivistyksen vastaisuudesta nousevat kaikki julmat diktatuurit. Yhdessäkään totalitarismissa tai sen suuntaan muuttuvassa yhteiskunnassa ei luoteta esimerkiksi järkeen tai tieteeseen ja tutkimusetiikkaan. Kommunismi perustuu kateuteen paremmin menestyviä ihmisiä kohtaan. Natsismi taas perustuu rasistiseen rodulliseen ylimielisyyteen ja ihmisen universaalisen ihmisarvon kieltämiseen heppoisin perustein. Eli molemmat ovat loppujen lopuksi rahvaanomaisen kansanosan tarvetta ilmentää omia mielipiteitään. Vapaa markkinatalous tarkoittaa tuottajien ja ostajien vapaata pääsyä kauppoihin ja markkinoille. Kun totalitarismissa kielletään vapaus, myös talouden mielessä, johtaa se siihen, että ihmiset kahlitaan vieläkin enemmän järjestelmään, joka perustuu älylliselle savijalalle. Sosialismi siis tarkoittaa järjestelmää, jossa yksikään ei voi olla toista parempi ja kaikki ihmisten kohtaamat vaikeudet tulee jakaa tasapäisesti toisten ihmisten kanssa. Sosialistit kuvittelevat nimensä mukaisesti, että he voisivat määritellä kaikille sosiaalisen käsitteen itsensä mukaan, vaikka on olemassa lukuisia tapoja nähdä sosiaalisuus – on liikaa kuviteltu että he voisivat sen kokonaan määritellä. Sosialistit eivät tunnusta yksilön panosta esimerkiksi töiden parissa, vaan he katsovat edelleenkin työn olevan jonkinlaista yhteisöllistä harrastetta, jossa työpaikalla käydään vaan kääntymässä ja politrukit ja luottamusmiehet katsovat, ettei heiltä sitä enempää vaadita. Kommunismi merkitsee oikeutta olla tekemättä työtä. Sosialistit ja natsit pyrkivät ihmisille synnyinoikeutena kuuluvan vapauden rajoittamiseen.Totalitaristiset yhteiskunnat alentavat kaiken sellaisen ylevän, joka ei sovi heidän politiikkaansa. Onhan esimerkkejä kaikenlaisista kirjarovioista ja sosialistisista realismeista. Eli heidän esteettinen käsityksensäkin on aika lailla provinsiaalisuuteen viittaava. Totalitaristisissa järjestelmissä siis kielletään vapauden arvo, ja tuo käsite määritellään uudestaan kuten George Orwellin hienossa kirjassa Vuonna 1984. Myös muita käsitteitä voidaan kyseenalaistaa tai nimetä uudelleen esimerkiksi etiikan alueella. Pluralismin puuttuessa yhteiskunta muuttuu sellaiseksi, ettei siinä ole mahdollisuutta poiketa joukosta ei ajatuksellisesti eikä toiminnallisestikaan.On vielä palattava siihen miten sosialistissa järjestelmissä on pyritty määrittämään etukäteen sosiaalisen käsite. Se kun on valmiit ohjeet miten ihmisten kanssa toimitaan, on johtajien helppo manipuloida ihmisiä noiden valmiiden oletuksien kautta. Sosialismeissa siis kielletään kaikki henkinen korkeus ja poikkeaminen toisista esimerkiksi jonkinlaisten omien ansioiden kautta.Vapaus on sitä, ettei ihmisiä säädellä ja rajoiteta esimerkiksi vaikeaselkoisella byrokratialla. Siinä siis annetaan ihmisille oikeus toimia omien päämäärätavoitteidensa mukaisesti. Ihmisillä tulee olla etenkin tilaa tehdä ja saada oman mukaista hyväänsä. Natsismi on siis sosialismia yhdessä maassa, ja kommunismi on sosialismia monissa maissa, koska se pyrkii jatkuvaan vallankumoukseen eikä sen ideologia perustu rotuoppiin kuin natseilla. Kuinka rodun paremmuuden väitteeseen perustuva järjestelmä voisi siirtyä toiseen maahan? Siitä tulisi vain nurkkakuntanationalismia. Tulee mieleen maisteriseminaarista sellainen asia joka käy hyvin tässä kohdassa esimerkiksi: yksi tyyppi mainitsi sivumennen nähneensä jossain sellaisen sketsin, jossa avaruusalus laskeutui taivaalta Ruotsiin, ja avaruusaluksen kyljessä oli nimi ”Äkta Svenskar”. Kieltämättä huvituin siitä jonkin verran. Samuuden käsite on yhteiskunnan tasolla niin vaikeasti hahmotettava piirre, ettei sen perusteella voida mielestäni tehdä kategorisia päätelmiä. Kun ei oteta kantaa tiettyihin yksilöihin liittyviin ja niissä varioituneisiin piirteisiin virallisissa yhteyksissä voitaisiin mahdollistaa se, että yhteiskunta ei silloin rajoittaisi ihmisten vapautta.