lauantai 9. syyskuuta 2017

Nietun haudalla

Istun haudallasi itkien
miten voisin olla olematta
kun olet jo poissa
sinä sytytit tulen minussa
valtavaliekkisen ja kaikki paloi
halusin vain olla huomaamatta
mutta ihmiset eivät sallineet sitä minulle
Parasta olisi kun kaikki jättäisivät rauhaan
niin kuin sinun, erilaisuuteni pantiin merkille
samoin kuin sinuakin vainosivat
ja rakastivat.
minä sain vain vainon
en ole tehnyt pahaa, kuten et sinäkään
olemme vain sanoneet totuuden
ja sen takia te tapoitte meidät.

Toivalaan

Toivala muistoissani
Toivala sydämessäni
mutta sen paremmassa puolessa
Toivala aivoissani
mutta vielä siinä elävässä aivosolussa
Toivala housuissani
mutta sen paraatikunnossa
Toivala sen uskollisessa mummossa
Toivala on nyt, Toivala on aina
eikä päättyä tohdi nyt tämä raina
sillä Toivala on kaikkialla
Ja kaikilla on oma Toivala
paikka johon tulla
paikka josta lähteä
etsimään sitä ominta tähteä
Jonka Toivala antaa, Toivala saa
sillä Toivala on nyt tämä maa

Katoa pois kaihomieli!

Kaihomielikö meitä vaivaa
Miksi emme haluaisi katsoa eteenpäin
ilman edessä kulkevaa kuolon ja kunnian paattia
sitäkö etsit kun aineissa räin
sitäkö etsit kun oksensin verta
sitäkö etsit kun sisuskaluni edessäni näin
minulla oli jo silloin puheenparteni
vaikka aina toisia edessä kävin
minulla on jo tämä miehen varteni
vaikka silloinkin sinua nyvin
ole sinä nyt minun aarteeni
sinä olet se johon minä aina pyrin
sinä olet tie, loiva kaarteeni
vaikka olisimme kaksin, vaikka olisimme yksin
sinä näyttäydyt minulle valossa joka kuultaa kultaa
ennen kuin meistä tulee maan multaa
älä kaipaa menneisyyttä, älä kaipaa kaihomieltä
koska onkin niin että puhumme jo nyt eri kieltä

perjantai 8. syyskuuta 2017

Runo

Hereviä autuaisia kuvia
Alkavia aamuja, kirkkaita
Iso aurinko avaa itseään, nauraa
Sankarit laskeutuvat korokkeiltaan
Tekevät sen, mitä heiltä ei odoteta
Aloittavat tulla toimeen itsekseen
Kohoavat sitten oman arvonsa avulla
Antavat muille ihmisille epäesimerkin
Avaavat itseään ja samalla maailmaa

Pierunhajuinen konserttiyleisö
Ankaraa ja armotonta astumista pieleen
Syntyvät uudelleen uudessa maailmassa
Kantavat mukanaan uutta maailmaa
Autuasta, jossa kaikki tehty palkitaan

tiistai 5. syyskuuta 2017

Kolumni

”Olet mukava ihminen, mutta neekeri?”

”Minäkin pidän sinusta, mutten siitä, että olet nainen”. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten ihmiset arvioivat toisiaan. Mielestäni sellaisen yhteiskunnan ja maailman luominen, jossa ennakkoluuloja ei ole, olisi täysin mahdotonta vaaleanpunaista höttöä. Sillä itse asiassa ihmiskunta pyrkii säilyttämään muotonsa sen hallinnoimien ennakkoluulojen kautta. Mainitut esimerkit ovat tietysti liioiteltuja, mutta ne kuvaavat täysin tietyn ihmisten osan ennakkoajatuksia toisista ihmisistä. Avoimuus on piirre, jota pitäisi etenkin lasten ja nuorten ihmisten joukossa korostaa, koska se edistää oppimista ja merkittävää älyllistä suoriutumista. Kuitenkin on varmaan niin, että mielipiteet suhteessa niihin ihmisiin, jotka eivät ominaisuuksiensa perusteella voi olla samassa viiteryhmässä, ovat terveitä ja niitä ei tulisi pyrkiä muuttamaan, koska se olisi varsinaista tuulimyllyjen kanssa taistelemista.
”Stipendin saivat lahjakas ja värillinen”, totesi eräs aiemmin viisaana ja järkevänä pitämäni ihminen nähtyään dokumentin, jossa kaksi eriväristä poikaa pääsivät perheensä tuloluokan yläpuolella olevaan eksklusiivisuudeltaan maineikkaiseen eliittikouluun. Mielestäni on toki niin, että koulun tietyillä asteilla tulisi huippuarvosanojen saamisen lisäksi kiinnittää huomiota siihen, millaista kehitystä tietyt yksilöidyt oppilaat saavat esimerkiksi kykyprofiilinsa alapäässä olevissa aineissa. Liiallinen kilpailu on omiaan luomaan ennakkoluuloja ihmisten välille ja lopulta ne voivat olla leviämässä kaikkeen siihen, mitä jotkut yksilöt esimerkiksi taustansa kanssa edustavat. Muistaakseni joku konservatiivien kabinettiministeri Englannissa (olisiko ollut Oliver Letwin) kertoi jossain haastattelussa, että hän menisi mielummin kadulle kerjäämään kuin lähettäisi lapsensa Lontoon kotialueensa julkisiin kouluihin. Tietysti Britannia onkin luokkayhteiskunta, ja julkisissa kouluissa katsotaan varmasti valkoista hyvästä taustasta tulevaa lahjakasta lasta yhtä poikkeavalla tavalla kuin Etonissa tai Harrowssa katsotaan pigmentiltään värillistä ihmistä, jolla on vesimelonihymy ja siivojina tai työttöminä toimivat vanhemmat. Suomessa ei osata ajatellakaan sitä, kuinka ankaraa ja julmaa kiusaaminen on sellaisissa kulttuureissa, joissa ei ole kehittynyt yhtä hyvää oppilaiden hallussa pitämisen tapaa kuin miten esin monessa tapauksessa Suomessa on onnistuttu.
Britannia on luokkayhteiskuntalaadustaan huolimatta hyvin kehittynyt yhteiskunta, joka on syntynyt yli tuhannen vuoden ajan ylläpidetyistä periaatteista. Joku nepalilainen tuttava sanoi joskus, että Lontoo on hänen mielestään maailman rasistisin kaupunki. Ja kyllähän se on niin, että vaikka ihmisiä tulisi paikalle mistä koloista hyvänsä, osaavat britit määritellä suhteensa heihin. On varmaankin niin, että jotkut erot ihmisten välillä ovat niin suuria, ettei etenkään suurissa sivistyskulttuureissa voida ohittaa niitä eroja, jotka ihmiset elämässään tunnistavat. Esimerkiksi minä aloittaessani vaihto-oppilasvuoden runsaat kymmenen vuotta sitten sain jo valmentavalla leirillä Wiltshiressa sellaisen leiman itseeni, että kun lapset pakattiin linja-autoihin menemään vaihto-oppilasloukkoihinsa, pyysi minut autoon ohjannut täti anteeksi vieressäni istuneelta espanjalaistytöltä, joka kuitenkin vaikutti keskustelun kautta mielestäni mukavalta. Mutta minä olin inhottava foreigner, voi kuitenkin luulla että erilaiset taidot ovat jo sen verran kehittyneet, että en ole saanut samanlaista kohtelua Britanniassa sen jälkeen.

Olli von Becker
Kirjoittaja on monisatavuotisesta monikulttuurisesta taustasta tuleva pälliäinen, jolla on soft spotteja ainakin Suomea, Englantia, Saksaa, Viroa, Tanskaa ja Ruotsia kohtaan

maanantai 4. syyskuuta 2017

Kolumni

Demokratiaa ja rauhaa tulee puolustaa

Lakitieteen tohtori ja entinen Akateemisen Karjala-Seuran jäsen Urho Kekkonen kirjoitti 1930-luvulla pamfletin Demokratian itsepuolustus, jossa hän hyökkäsi etenkin oikeistolaista radikalismia kohtaan, samalla kun hän oli aiemmin kuulunut aktiiviseen kommunismin kieltäjiin oikeistolaisten parissa.
Tuolla kirjasella voidaan katsoa olevan pysyvä merkitys vielä tänäkin päivänä. Terroristit pyrkivät musertamaan suomalaisen yhteiskunnan omalla epähyväksyttävällä ja pöyristyttävällä toiminnallaan. Samalla kun pohditaan sitä, miten demokraattinen yhteiskunta ei voi hyväksyä terrorismia, on asiaa tarkasteltava myös sen kannalta, millaiset oikeudet, vapaudet ja velvollisuudet jokaisella kansalaisella on suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä sitä, miten voidaan nykypäivänä vertailla kansalaisuuden ja kansallisuuden käsitteitä.
On selvää, että suurin osa länsimaita viime vuosina piinanneista terroristeista on ollut muslimeja. Kuitenkaan ei voida sanoa, että sen asiantilan takia kaikkia muslimeita tulisi pitää tämän vähemmistön osana. Kansalaisella on suomalaisessa yhteiskunnassa oikeus olla tulematta häirityksi omassa olemisessaan, hänellä on oikeus kokea itsensä samanarvoiseksi yhteiskunnan jäseneksi kuin kaikki muutkin. Kansalaisella on mm. mielipiteenvapaus, sananvapaus ja kokoontumisenvapaus. Kuitenkin samalla kansalaisella on velvollisuus siihen, ettei hän riko vastoin toisten ihmisten kansalaiselle kuuluvia oikeuksia ja vapauksia. Ilmeisestikin terroristit rikkovat tätä kansalaisvelvoitetta vastaan ja sen takia heihin ei voi soveltaa samanlaisia periaatteita, mitkä ovat todellisia rauhaa ja koskemattomuutta kunnioittavien kansalaisten parissa.
Mielestäni valtion tulisi edelleenkin perustua suuressa määrin kansallisuuteen, samalla kun nykyaika on tehnyt monikulttuurisuudesta tavoiteltavan asian. Kuitenkin esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto on jossain mielessä hyväksyttävää, koska siihen ovat sopeutuneet lähes kaikki Euroopan maista.
Kuitenkin mielestäni rasistiksi kutsuminen jokaisessa tilanteessa, jossa maahanmuuttaja kokee ristiriitaa oman kulttuurinsa ja valtakulttuurin välillä on asia, josta pitäisi Suomessakin päästä eroon. Suomella ei ole siirtomaataustaa, Suomella ei ole ollut kolonioita, kuten esimerkiksi Ranskalla tai Isolla Britannialla on ollut. Sen takia Suomeen tulevilla maahanmuuttajilla ei ole kokemusta suomalaisesta kulttuurista, kun taas esimerkiksi Englantiin tulevat intialaiset tai pakistanilaiset kokevat olevansa jo valmiiksi brittiläisen kansainyhteisön jäseniä, ja siten pystyvät paremmin mukauttamaan oman kulttuurinsa valtakulttuuriin, ja itse asiassa monet kantaenglantilaiset pitävät esimerkiksi Aasian kolonioista tullutta ruokaa perusbrittiläisenä.
Koska terroristit rikkovat niin näkyvästi länsimaisen kulttuurin periaatteita vastaan, on heitä vastaan voitava käydä sellaisilla periaatteilla, joissa ei ensisijaisesti oleteta tällaisten ihmisten toimivan länsimaisen yhteiskunnan periaatteiden osoittamalla tavalla, koska terrorismi ei ole länsimaista kulttuuria.
Segregaatio, joka maahanmuutosta on seurannut on epäilemättä ollut näiden ongelmien lähtökohtana. Vieraista kulttuureista tulevia maahanmuuttajia tulisi voida valvoa paremmin ettei radikaalistumista tapahtuisi. Muuten voitaisiin soveltaa hyvin takaisinlähettämisen periaatetta.

Olli von Becker
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri, jolla on laaja kokemus Suomen ulkopuolella asumisesta

lauantai 2. syyskuuta 2017

Päivän fudis: Suomi-Islanti

Missään muussa jalkapallomaajoukkueessa ei varmasti ole Eero Markkasta paskempaa hyökkääjää.