Istun haudallasi itkien
miten voisin olla olematta
kun olet jo poissa
sinä sytytit tulen minussa
valtavaliekkisen ja kaikki paloi
halusin vain olla huomaamatta
mutta ihmiset eivät sallineet sitä minulle
Parasta olisi kun kaikki jättäisivät rauhaan
niin kuin sinun, erilaisuuteni pantiin merkille
samoin kuin sinuakin vainosivat
ja rakastivat.
minä sain vain vainon
en ole tehnyt pahaa, kuten et sinäkään
olemme vain sanoneet totuuden
ja sen takia te tapoitte meidät.
lauantai 9. syyskuuta 2017
Toivalaan
Toivala muistoissani
Toivala sydämessäni
mutta sen paremmassa puolessa
Toivala aivoissani
mutta vielä siinä elävässä aivosolussa
Toivala housuissani
mutta sen paraatikunnossa
Toivala sen uskollisessa mummossa
Toivala on nyt, Toivala on aina
eikä päättyä tohdi nyt tämä raina
sillä Toivala on kaikkialla
Ja kaikilla on oma Toivala
paikka johon tulla
paikka josta lähteä
etsimään sitä ominta tähteä
Jonka Toivala antaa, Toivala saa
sillä Toivala on nyt tämä maa
Toivala sydämessäni
mutta sen paremmassa puolessa
Toivala aivoissani
mutta vielä siinä elävässä aivosolussa
Toivala housuissani
mutta sen paraatikunnossa
Toivala sen uskollisessa mummossa
Toivala on nyt, Toivala on aina
eikä päättyä tohdi nyt tämä raina
sillä Toivala on kaikkialla
Ja kaikilla on oma Toivala
paikka johon tulla
paikka josta lähteä
etsimään sitä ominta tähteä
Jonka Toivala antaa, Toivala saa
sillä Toivala on nyt tämä maa
Katoa pois kaihomieli!
Kaihomielikö meitä vaivaa
Miksi emme haluaisi katsoa eteenpäin
ilman edessä kulkevaa kuolon ja kunnian paattia
sitäkö etsit kun aineissa räin
sitäkö etsit kun oksensin verta
sitäkö etsit kun sisuskaluni edessäni näin
minulla oli jo silloin puheenparteni
vaikka aina toisia edessä kävin
minulla on jo tämä miehen varteni
vaikka silloinkin sinua nyvin
ole sinä nyt minun aarteeni
sinä olet se johon minä aina pyrin
sinä olet tie, loiva kaarteeni
vaikka olisimme kaksin, vaikka olisimme yksin
sinä näyttäydyt minulle valossa joka kuultaa kultaa
ennen kuin meistä tulee maan multaa
älä kaipaa menneisyyttä, älä kaipaa kaihomieltä
koska onkin niin että puhumme jo nyt eri kieltä
Miksi emme haluaisi katsoa eteenpäin
ilman edessä kulkevaa kuolon ja kunnian paattia
sitäkö etsit kun aineissa räin
sitäkö etsit kun oksensin verta
sitäkö etsit kun sisuskaluni edessäni näin
minulla oli jo silloin puheenparteni
vaikka aina toisia edessä kävin
minulla on jo tämä miehen varteni
vaikka silloinkin sinua nyvin
ole sinä nyt minun aarteeni
sinä olet se johon minä aina pyrin
sinä olet tie, loiva kaarteeni
vaikka olisimme kaksin, vaikka olisimme yksin
sinä näyttäydyt minulle valossa joka kuultaa kultaa
ennen kuin meistä tulee maan multaa
älä kaipaa menneisyyttä, älä kaipaa kaihomieltä
koska onkin niin että puhumme jo nyt eri kieltä
perjantai 8. syyskuuta 2017
Runo
Hereviä autuaisia kuvia
Alkavia aamuja, kirkkaita
Iso aurinko avaa itseään, nauraa
Sankarit laskeutuvat korokkeiltaan
Tekevät sen, mitä heiltä ei odoteta
Aloittavat tulla toimeen itsekseen
Kohoavat sitten oman arvonsa avulla
Antavat muille ihmisille epäesimerkin
Avaavat itseään ja samalla maailmaa
Pierunhajuinen konserttiyleisö
Ankaraa ja armotonta astumista pieleen
Syntyvät uudelleen uudessa maailmassa
Kantavat mukanaan uutta maailmaa
Autuasta, jossa kaikki tehty palkitaan
tiistai 5. syyskuuta 2017
Kolumni
”Olet mukava ihminen, mutta neekeri?”
”Minäkin pidän sinusta, mutten
siitä, että olet nainen”. Tässä muutamia esimerkkejä siitä,
miten ihmiset arvioivat toisiaan. Mielestäni sellaisen yhteiskunnan
ja maailman luominen, jossa ennakkoluuloja ei ole, olisi täysin
mahdotonta vaaleanpunaista höttöä. Sillä itse asiassa ihmiskunta
pyrkii säilyttämään muotonsa sen hallinnoimien ennakkoluulojen
kautta. Mainitut esimerkit ovat tietysti liioiteltuja, mutta ne
kuvaavat täysin tietyn ihmisten osan ennakkoajatuksia toisista
ihmisistä. Avoimuus on piirre, jota pitäisi etenkin lasten ja
nuorten ihmisten joukossa korostaa, koska se edistää oppimista ja
merkittävää älyllistä suoriutumista. Kuitenkin on varmaan niin,
että mielipiteet suhteessa niihin ihmisiin, jotka eivät
ominaisuuksiensa perusteella voi olla samassa viiteryhmässä, ovat
terveitä ja niitä ei tulisi pyrkiä muuttamaan, koska se olisi
varsinaista tuulimyllyjen kanssa taistelemista.
”Stipendin saivat lahjakas ja
värillinen”, totesi eräs aiemmin viisaana ja järkevänä
pitämäni ihminen nähtyään dokumentin, jossa kaksi eriväristä
poikaa pääsivät perheensä tuloluokan yläpuolella olevaan
eksklusiivisuudeltaan maineikkaiseen eliittikouluun. Mielestäni on
toki niin, että koulun tietyillä asteilla tulisi huippuarvosanojen
saamisen lisäksi kiinnittää huomiota siihen, millaista kehitystä
tietyt yksilöidyt oppilaat saavat esimerkiksi kykyprofiilinsa
alapäässä olevissa aineissa. Liiallinen kilpailu on omiaan luomaan
ennakkoluuloja ihmisten välille ja lopulta ne voivat olla leviämässä
kaikkeen siihen, mitä jotkut yksilöt esimerkiksi taustansa kanssa
edustavat. Muistaakseni joku konservatiivien kabinettiministeri
Englannissa (olisiko ollut Oliver Letwin) kertoi jossain
haastattelussa, että hän menisi mielummin kadulle kerjäämään
kuin lähettäisi lapsensa Lontoon kotialueensa julkisiin kouluihin.
Tietysti Britannia onkin luokkayhteiskunta, ja julkisissa kouluissa
katsotaan varmasti valkoista hyvästä taustasta tulevaa lahjakasta
lasta yhtä poikkeavalla tavalla kuin Etonissa tai Harrowssa
katsotaan pigmentiltään värillistä ihmistä, jolla on
vesimelonihymy ja siivojina tai työttöminä toimivat vanhemmat.
Suomessa ei osata ajatellakaan sitä, kuinka ankaraa ja julmaa
kiusaaminen on sellaisissa kulttuureissa, joissa ei ole kehittynyt
yhtä hyvää oppilaiden hallussa pitämisen tapaa kuin miten esin
monessa tapauksessa Suomessa on onnistuttu.
Britannia on
luokkayhteiskuntalaadustaan huolimatta hyvin kehittynyt yhteiskunta,
joka on syntynyt yli tuhannen vuoden ajan ylläpidetyistä
periaatteista. Joku nepalilainen tuttava sanoi joskus, että Lontoo
on hänen mielestään maailman rasistisin kaupunki. Ja kyllähän se
on niin, että vaikka ihmisiä tulisi paikalle mistä koloista
hyvänsä, osaavat britit määritellä suhteensa heihin. On
varmaankin niin, että jotkut erot ihmisten välillä ovat niin
suuria, ettei etenkään suurissa sivistyskulttuureissa voida ohittaa
niitä eroja, jotka ihmiset elämässään tunnistavat. Esimerkiksi
minä aloittaessani vaihto-oppilasvuoden runsaat kymmenen vuotta
sitten sain jo valmentavalla leirillä Wiltshiressa sellaisen leiman
itseeni, että kun lapset pakattiin linja-autoihin menemään
vaihto-oppilasloukkoihinsa, pyysi minut autoon ohjannut täti
anteeksi vieressäni istuneelta espanjalaistytöltä, joka kuitenkin
vaikutti keskustelun kautta mielestäni mukavalta. Mutta minä olin
inhottava foreigner, voi kuitenkin luulla että erilaiset taidot ovat
jo sen verran kehittyneet, että en ole saanut samanlaista kohtelua
Britanniassa sen jälkeen.
Olli von Becker
Kirjoittaja on monisatavuotisesta
monikulttuurisesta taustasta tuleva pälliäinen, jolla on soft
spotteja ainakin Suomea, Englantia, Saksaa, Viroa, Tanskaa ja Ruotsia
kohtaan
maanantai 4. syyskuuta 2017
Kolumni
Demokratiaa ja rauhaa tulee puolustaa
Lakitieteen tohtori ja entinen
Akateemisen Karjala-Seuran jäsen Urho Kekkonen kirjoitti
1930-luvulla pamfletin Demokratian itsepuolustus, jossa hän hyökkäsi
etenkin oikeistolaista radikalismia kohtaan, samalla kun hän oli
aiemmin kuulunut aktiiviseen kommunismin kieltäjiin oikeistolaisten
parissa.
Tuolla kirjasella voidaan katsoa
olevan pysyvä merkitys vielä tänäkin päivänä. Terroristit
pyrkivät musertamaan suomalaisen yhteiskunnan omalla
epähyväksyttävällä ja pöyristyttävällä toiminnallaan.
Samalla kun pohditaan sitä, miten demokraattinen yhteiskunta ei voi
hyväksyä terrorismia, on asiaa tarkasteltava myös sen kannalta,
millaiset oikeudet, vapaudet ja velvollisuudet jokaisella
kansalaisella on suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä sitä, miten
voidaan nykypäivänä vertailla kansalaisuuden ja kansallisuuden
käsitteitä.
On selvää, että suurin osa
länsimaita viime vuosina piinanneista terroristeista on ollut
muslimeja. Kuitenkaan ei voida sanoa, että sen asiantilan takia
kaikkia muslimeita tulisi pitää tämän vähemmistön osana.
Kansalaisella on suomalaisessa yhteiskunnassa oikeus olla tulematta
häirityksi omassa olemisessaan, hänellä on oikeus kokea itsensä
samanarvoiseksi yhteiskunnan jäseneksi kuin kaikki muutkin.
Kansalaisella on mm. mielipiteenvapaus, sananvapaus ja
kokoontumisenvapaus. Kuitenkin samalla kansalaisella on velvollisuus
siihen, ettei hän riko vastoin toisten ihmisten kansalaiselle
kuuluvia oikeuksia ja vapauksia. Ilmeisestikin terroristit rikkovat
tätä kansalaisvelvoitetta vastaan ja sen takia heihin ei voi
soveltaa samanlaisia periaatteita, mitkä ovat todellisia rauhaa ja
koskemattomuutta kunnioittavien kansalaisten parissa.
Mielestäni valtion tulisi edelleenkin
perustua suuressa määrin kansallisuuteen, samalla kun nykyaika on
tehnyt monikulttuurisuudesta tavoiteltavan asian. Kuitenkin
esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto on jossain mielessä
hyväksyttävää, koska siihen ovat sopeutuneet lähes kaikki
Euroopan maista.
Kuitenkin mielestäni rasistiksi
kutsuminen jokaisessa tilanteessa, jossa maahanmuuttaja kokee
ristiriitaa oman kulttuurinsa ja valtakulttuurin välillä on asia,
josta pitäisi Suomessakin päästä eroon. Suomella ei ole
siirtomaataustaa, Suomella ei ole ollut kolonioita, kuten esimerkiksi
Ranskalla tai Isolla Britannialla on ollut. Sen takia Suomeen
tulevilla maahanmuuttajilla ei ole kokemusta suomalaisesta
kulttuurista, kun taas esimerkiksi Englantiin tulevat intialaiset tai
pakistanilaiset kokevat olevansa jo valmiiksi brittiläisen
kansainyhteisön jäseniä, ja siten pystyvät paremmin mukauttamaan
oman kulttuurinsa valtakulttuuriin, ja itse asiassa monet
kantaenglantilaiset pitävät esimerkiksi Aasian kolonioista tullutta
ruokaa perusbrittiläisenä.
Koska terroristit rikkovat niin
näkyvästi länsimaisen kulttuurin periaatteita vastaan, on heitä
vastaan voitava käydä sellaisilla periaatteilla, joissa ei
ensisijaisesti oleteta tällaisten ihmisten toimivan länsimaisen
yhteiskunnan periaatteiden osoittamalla tavalla, koska terrorismi ei
ole länsimaista kulttuuria.
Segregaatio, joka maahanmuutosta on
seurannut on epäilemättä ollut näiden ongelmien lähtökohtana.
Vieraista kulttuureista tulevia maahanmuuttajia tulisi voida valvoa
paremmin ettei radikaalistumista tapahtuisi. Muuten voitaisiin
soveltaa hyvin takaisinlähettämisen periaatetta.
Olli von Becker
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden
maisteri, jolla on laaja kokemus Suomen ulkopuolella asumisesta
lauantai 2. syyskuuta 2017
Päivän fudis: Suomi-Islanti
Missään muussa jalkapallomaajoukkueessa ei varmasti ole Eero Markkasta paskempaa hyökkääjää.
Tilaa:
Kommentit (Atom)