Kuopiolaisten suurkaupunkikiimasta
Kuntaidentiteetti tarkoittaa niitä olemassaolevia piirteitä, joiden perusteella tunnistamme asuvamme jossain. Kuntaidentiteetin perusteella tunnistamme esimerkiksi olevamme siilinjärveläisiä emmekä kuopiolaisia. Voidaan Kuopiosta sanoa, että siihen liittyneistä kunnista ei ole siirtynyt paljon siihen, minkä käsitämme kuopiolaiseksi identiteetiksi. Tämä suurkuntien tapa imaista itseensä pienempiä kuntia ja niiden olemassaolevia identiteettejä on asia, joka on mielestäni tulkittava kielteiseksi asiaksi. Pienempien kuntien identiteetit ovat hauraampia ja siksi suojeltavampia, koska ne ovat niin alttiita esimerkiksi kuntaliitoksien tavalle yhdistää pienemmät suurempien sisään näkymättömiksi osasiksi.
Ehdotetun Kuopion ja Siilinjärven kuntaliitoksen seurauksena peruspalvelut luonnollisesti kärsisivät tavalla, joka on nähty suunnittelijoiden suurkaupunkikiiman seurauksissa. Kuopio tavoittelee mustasukkaisesti Jyväskylää kaupungin koossa, mikä ei perustu muuhun kuin keinotekoisesti ylläpidettyyn kilpailija-asetelmaan, joka ei varsinaisesti kuulu pienemmille kunnille ja kuntien asukkaille. Kun palveluja suunnitellaan entistä suuremmalle määrälle ihmisiä, kärsivät jotkut noista ihmisistä varmasti sen seurauksena. Suuremmat yksiköt ja sairaanhoitopalveluissa vähemmän lääkäreitä ja hoitajia suhteessa väkimäärään ei varmaan monenkaan mielestä ole tavoiteltava kehityssuunta. Suuremmat yksiköt koituvat aina joidenkin palveluiden tarvitsijoiden haitaksi. Pienemmissä kunnissa, joita on painostettu kuntaliitoksiin, vallitsee jo nyt sellainen kulttuuri, joissa kunnan palveluun soitettaessa puhelu yhdistetään Kuopioon ja sähköpostiviestissä lopullinen käsittelypaikka löytyy samasta paikasta.
Siilinjärvi on kehittynyt Kuopion vieressä menestyväksi kunnaksi, koska se on aina ollut pienempi ja itsenäinen. Suuremman vierellä kehittyminen on luonut Siilinjärvelle luvan menestyä juuri kunnan pienemmyyden ja omaleimaisuuden ansiosta. Myös monet ihmiset ovat muuttaneet Kuopiosta Siilinjärvelle, koska kunta on tiiviimpi, palvelut järjestyvät paremmin ja nopeammin ja kunnassa vallitsee vielä sellainen pienempään ja tiivimpään yhteisöön liittyvä kulttuuri, jota Kuopiossa ei ole ollut pitkään aikaan. Pienempään kuntaan liittyvä identiteetti on aina vahvempi, koska väkeä ei ole liian paljon ja ihmiset voivat kokea pienempään yhteisöön liittyvää kulttuuri-identiteettiä helpommin kuin sekalaisesta väestä koostuvissa isoissa kaupungeissa.
Olen varmaan itse rikkonut esittämiäni periaatteita vastaan käymällä lukioni Kuopiossa, mutta se säilytettäköön siilinjärveläisillekin mahdollisuutena. Suuremman kaupungin vierellä kehittyminen antaa tietysti senkin mahdollisuuden, että suuremman paikan hyötyjä voidaan käyttää hyväksi. Olen kuitenkin asunut koko ajan ennen yliopisto-opintoja Siilinjärvellä ja koen, että olen saanut paremman varhaiskoulutuksen itselleni käymällä peruskoulun Siilinjärvellä enkä Kuopiossa. Kaupunkikouluihin liittyy sellaisia piirteitä, jota ei siilinjärveläisellä maaseudulla tapaa.
Siilinjärvellä menee hyvin. Minkä takia tarvittaisiin muita osallistumaan rauhallisen elämämme sotkemiseen? Siilinjärvi hyötyy siitä, että Kuopio on näin lähellä, mutta se ei tarkoita sitä, että haluaisimme joutua kuopiolaisen suurkaupunkikiiman uhreiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti