torstai 24. huhtikuuta 2025

Puritanisti-isoäidistäni

Olen muutamana edellisenä vuonna ollut etenkin puhelimitse yhteydessä isäni äitiin. Minä en nykyään tiedä miksi, varmaan voi olla niin, että haluan ärsyttää hänen pikkuporvarisuutta kysymällä esimerkiksi pieremisestä ja kakalla käymisestä. Älymystön tehtäväksi on aina tullut myös provokaatioiden suorittaminen vanhempia ja nimellistä valtaa hallussaan pitäviä virkamiehiä vastaan.  Hän edustaa minulle monta sellaista asiaa, jotka minä koen merkityksettömäksi teeskentelyksi ja valheellisuudeksi. Hän on työskennellyt työuransa aikana lastenhoitajana, vammaisten koulun avustajana ja ilmeisesti myös joskus jossain kultasepänliikkeessä ”kahvinkeittäjänä”: Hän puhuu monimerkityksistä kieltä, jota voidaan kuvata termillä syvän Savon murre. Minusta se kuulostaa monesti ärsyttävältä, koska Savon murteessaan kielenkäyttö ei ole täsmällistä ja tarkkaa. Mielestäni hän on sopinut hyvin pienten lasten ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten pariin, koska hänellä on voimakas taipumus manipuloida ja ohjailla ihmisiä. Joku on kirjoittanut, että naiset tulevat toimeen lasten kansssa, koska he itse ovat kuin suuria lapsia. En ota kantaa liittyykö käsiteltävä ihminen tähän väitteeseen. Mummoni on hyvin hurskas ja uskovainen ja tunteellinen maaseudun ihminen vaikka on asunut kaupungissa yli neljäkymmentä vuotta. Liikutuksesta vavahtelevalla äänellä hän kertoo tapahtumia, joista on saanut iloa ja myötätuntoa – jopa nin paljon että näistä tilanteista pitää aina kertoa minulle. ”Leipuri toi pitkon (kertoi kerran, että olivat akkojen kanssa pihalla kiekuneet miten rumaa on jos on tatuointeja kädet täynnä, ja mummo oli huomannut leipurilla olevan sellaiset joita itse kauhistele: kuitenkin kun leipuri toi pitkon ja vieläpä ilmaiseksi, ilahtui mummo niin paljon tällaisesta yksittäisestä kokemuksesta, että periaatteet varisivat maahan), huoltomies kävi laittamassa television johdon seinään, pappi tuli istumaan viereen kirkossa. Jne.” Mummolla on pinttyneimmät mielipiteet, joiden kautta hän usein vaikuttaa vastakohdalta esimerkiksi itseeni nähden. Herkkähipiäinen ja itkeskelevä ihminen hän on. Väittää olevansa niin empaattinen”ku minä koen muijjen ihmisten tuskat niin voemakkaasti”. Kerran kun vuosia sitten olin hänen vierashuoneessan ja makasin pedissä tietokone rinnan päällä, tuli hän anelemaan, että laittaisin tietokoneen pois. Pian hän vähitellen alkoi parkumaan ja hetken päästä hän vollotti niin kuin hän monesti tekee. Hän kuvittelee olevansa herkkä, mutta saman aikaisesti hän haluaa kontrolloida ja manipuloida toisia ihmisiä: esimerkiksi hän on sanonut, että haluaisin että työ olisitte vielä ”pieniä”, ts. hän hakee vallantunnetta, jolloin hän pystyi manipuloinnillaan joskus minuakin ohjailemaan. Esimerkiksi kun kysyin hänen talossaan asuneesta kapellimestarista, sanoi hän että oli nähnyt tämän Niiralan kulman mainostakissa, ts. isäni työpaikan takissa. Tällä oli tarkoitus lopettaa kyselyni manipulaation kautta. Lisäksi kun suunnittelin Intiaan joogareilillle tunnetun suomalaisen uskon sankarin opetukseen, sanoi hän lukeneensa että kyseisellä Taavi Kassilalla olisi aivosyöpä. Googletin ja sain selville, ettei missään sellaista mainittu – tässäkin siis mummo halusi vaan lopettaa kiinnostukseni aiheeseen. Kerran mummo sai selville, että samassa talossa jollain oli pudonnut wc-raikastin pönttöön ja hysteerisen turvallisuushakuisena ihmisenä mummo otti oman raikastimensa pois pöntöstä, ja soitti vielä siskolleen, joka mummon vaikutuksesta sanoi ettei sitä meilläkään enää ole. No, paska saattaa haista enemmän. Mummon tiede ja ajattelu ovat etenkin kokemustiedettä, jossa hän perustaa havaintonsa etenkin yksinkertaisiin havaintoihin ja niiden yleistämiseen kaikkien kohdalle. Hän haluaa asettaa normatiivisia periaatteitaan kuin Mooses. Ja kaikki ihmiset, jotka hän kokee vaikutuksensa alla oleviksi, saavat kuulla hänen alkeellista uskovaismoraaliaan. ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi jne.” On sanonut lukemattomia kertoja minulle ”miten hyvät vanhemmat sinulla on”, joka on vituttanut minua suuresti. Kertoi miten syö kanankoiven: kuoret, lihat, jänteet. Hyvvee ruokoo/hyviä lihoja/ruokaa ei sua haaskata. Imeksii koivesta vielä jänteet ja luutkin. Jaiksss. Olen aina pitänyt mummoa varsin rahvaanomaisena hahmona, hän liikkuu vanhoissa vaatteissa, ei tee turhia ostoksia ja ostaa ruokakaupassa aina halvimpia tuotteita. Ja tämä kaikki siitä huolimatta, vaikka hän on ukin perineenä varsin varakas. Hän ei tavallisesti etenkään talviaikaan käy missään kuin joskus vanhempieni kutsumana Siilinjärven puolella. Kesällä hän haluaa viettää aikaansa sukunsa maille rakennetulla kesäasunnollaan. Toisin sanoen: hän ei ole poistunut kaupungista yli 60 kilometrin etäisyydelle. On kuitenkin sanottava, että hän on haka käytännöllisissä asioissa, vaikka nyt jo korkea ikä on vähentänyt vauhtia. Kun ollaan oltu kirkossa suvun rippijuhlia jne varten. On mummo innokkaana ja nuorekkaana rientänyt ehtoollisele ja yritti houkoutella meitä neljää serkkua sinne myös. Jonakin kesänä mummo oli ehdottanut serkuilleni, että lähdetään suviseuroihin. Onneksi serkkuni tekivät oikein ja sanoivat ei ts. kieltäytyivät. Esimerkkejä mummon pakkomielteistä: taksilla ei saa ajaa, kaupasta vain halvinta, kahvilla tai syömässä ulkona ei käydä, poliisille ei kannata valehdella, lomamatkat ja matkustaminen ovat turhaa. Minä kun sanoin että olin monta päivää väsynyt Köpiksen matkan jälkeen, niin hän kivahti ”Miks lähit!” Ikäänkuin hän olisi luullut että minä olisin hänelle kertonut jonkun ulkomaan matkani olleen turhaa ja ikäänkuin hän olisi voinut moraalisena matriarkkana vaatia minulta syvästi tärkeäksi kokemani elämäni keskeisimmän asian turhaksi tunnustamista. Koen että muistutan isovanhemmistani vähiten isäni äitiä ts. tämän kirjoituksen sisällön kohdetta. Hänhän oli ensimmäisen kirjani yhteydessä ehdottamassa tiettyjen kohtien sensuroimista, aivan kuin olisin joku Hannu Salama 1960-luvulla. Mutta syvässä ja vakaassa uskossa olevat ts. joilla ei ole parempaa tekemistä kuin yrittää kokea itsensä paremmaksi kollektiivina toisiin ihmisiin nähden. Esimerkiksi minä luotan enemmän yksilöetiikkaan kuin kirkkojen jatkuvaan kilpailuun uusista oppilapsista. Kuitenkin olen saanut paljon etenkin kristitystä etiikasta. Olen saanut lopultakin työnimen väikkärille ja se kuuluu ”Ajattelun periaatteet: tutkielma soveltavasta filosofiasta.” Mummo ei todellakaan ymmärrä kaunokirjallisuutta ja lukee sitä kuin Jumalan sanaa. Hän ei ymmärrä ironiaa, ja kun kirjoitin Halla-ahon persujen puheenjohtajaksi tulon jälkeen johonkin lehteen kirjoituksen, jossa vaadin muuttuneen tilanteen takia äänestää persuja, ei sen seuraava lukija tehnyt muuta kuin vastasi ironialla, koska ei ymmärtänyt yleensäkään että minunkin kirjoitukseni oli ironiaa. Kuitenkin kun mummoni luki vastineen, ilmoitti hän innostuneena, että nyt minua kehutaan lehdessä! Ennakkoluuloinen ihminen hän on ja haluaa rajoittaa omaa elinpiiriään nimen omaan omilla ennakkoluuloillaan, ja jos häntä kyseenalaistaa, sanoo hän useimmiten ”Minä en keskustele aiheesta enempää”. Tietää ettei pidä ”niistä vihreistä ja mustista mollukoista” (oliiveista), valkosipulista, fetasta, mozzarellasta, paprikasta, suuremmista mausteista jne jne vakka ei ole kaikkia edes koskaan tullut maininneeksi. Viinaa hän ei ole ilmeisesti juonut koskaan, vaikka on sanonut, että on joskus kymmeniä vuosia sitten maistanut kaljaa ”mutta purskautin sen heti poes”. Herkkähipiäinen ja sen takia rajoittaa myös elinpiiriään, ei voi lukea lehdestä Ukrainan sodasta kertovia uutisia ja laittaa television kiinni, kun alkaa tulla uutisista siitä aiheesta. Herkkämielinen hän on myös muiden ohjelmien suhteen ja kertonut katsovansa lastenohjelmien pientäkään mielipahaa aiheuttavien muiden ohjelmien sijaan. Jääräpäinen mummo on ja haluaa aina olla eniten oikeassa, vaikka tällaisessa tilanteessa mummolla toimii etenkin alemman tason tarpeet tunteiden muodossa. Hänen moraalinsakin on siis tunteikasta moraalin tavoittelua ilman sen soveltamista, eli normatiivisten väitteiden muistuttelua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti