Yhteisölliset yleistettävyydet

Yhteisölliset yleistettävyydet tarkoittavat sitä tapahtumaa, kun yhteisön ja yksilön arvot kilpailevat merkitysvallasta. Termi tarkoittaa sellaista yhteisöä joka katsoo subjektiivisuden muuttuvan objektiivisuudeksi.Yhteisölliset yleistettävyydet tarkoittaa siis sitä mentaalista tapahtumaa, jossa ympäröivä yhteisö pyrkii sopeuttamaan yksilöiden kokemat individuaaliset arvot omaan arvoreserviinsä. Yhteisö tai yhteiskunta tarkkailee ihmisten arvoajattelua ja pyrkii joidenkin periaatteiden kautta valitsemaan itselleen sopivia arvoja. Sen jälkeen se pyrkii sopeuttamaan nuo arvot ja niiden kautta päättelevät ihmiset. Nämä yleistettävyydet siis tarkoittavat sitä, kun ihmistä korkeammalla tasolla toimivat ihmiset katsovat joidekin arvostuksellisten asenteiden olevan muita voimakkaampia ja elinvoimaisempia. Yhteiskunnalle ihmisen kokemat arvot ovat vain mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä johonkin yhteiskunnan itsensä tarvitsemaan kollektiiviseen aktiviteettiin. Ihmiset ja yksilöt näkevät arvojen edustavan jotain sellaista valinnallista ajattelua ja toimintaa jossa he voivat kokea olevansa yksilöjä. Termin lähialueesta on sanottava se, että yhteisölliset yleistettävyydet pyrkivät etenkin näyttämään nämä subjektiivisesti määrittyneet arvot mukaobjektiivisina, eli kuvitellaan joidenkin arvojen olevan täysin objektiivisia, järjelllisiä ja rationaalisia. Kuitenkaan näin ei ole, koska arvot saavat alkuperänsä arvotunteista, on toinen asia se voitaisiinko älyllistä epärehellisyyttä välttäen yleistää joitakin yksilöllisiä arvoja yleisluotoisimmiksi, jolloin niistäkin voitaisiin käyttää termiä järjellisyys. Kuitenkin ihmisen arvotunteet realisoituvat aivoissa sympaattisessa hermostossa. Yhteisölliset yleistettävyydet liittyvät siis etenkin arvojen tulkintaan, jossa yleistäminen tapahtuu huomioiden ensimmäisenä yhteisöllisyyden asettamat pidikkeet arvostamiselle. Termin sovellettavuuden on sanottava, että sillä on kaikupohjaa etenkin filosofian alakategorian arvoteorian kohdalla, vaikka tämä aihe herättää myös selkeitä eettisiä dilemmoja. Yhteisöllisiä yleistettävyyksiä on siis tarkasteltava myös filosofisen etikan probleemana. Yhteisö tarkoittaa lähintä ihmisten muodostamaa ryhmäkäsitettä Yleistettävyydet tarkoittavat sellaista loogisesta tiedosta ja arvollisesta tiedosta määrittynyttä modaalikäsitettä, jonka on tarkoitus yleistää ihmisten kokemia, yksityisiäkin, merkityksiä ja arvoja, josta voidaan heti huomata se, että todellisuudessa ihmisillä on vastuu yhteiskunnan ylläpitämistä arvoista ja merkityksistä. Itsenäinen ihmisajattelu on kuitenkin luonteeltaan pyyteetöntä ja se ei pyri sitomaan ihmisiä itseensä. Sitten taas sosiaalisesti psykopaateiksi luokiteltavat ihmiset vievät oman luonnevikaisuutensa arvojen tulkintaan, missä tarkoituksena on toisten ihmisten alentaminen.Yhteisöllisten yleistettävyyksien lähikästteitä ovat etenkin arvopohja arvolatautuneisuus ja preferenssiautonomia. Arvopohja tarkoittaa etenkin niitä avoinna olevia yhteisöllisen symboliverkoston valmita arvoja, joihin monesti uudestaan arvotettavaksi tulevia yksilöllisiä arvoja verrataan valmiisin haastaja-asemassa. Arvolatautuneisuuss tarkoittaa niitä yksilöllisen olemisen verkkoja, joista määrittyy se, miten suuri määrä arvoja tiettyyn sosiaalisuuden kautta määrittyvään ihmisten yhteisöön ja yksilötyyppiin on olemassa. Preferenssiautonomia tarkoittaa olemisen tapaa, jossa valinnalle annetaan suuri merkitys. Ihminen saa siis valita vaihtoehtojen joukosta preferenssinsä, ja autonomia määrittyy sen mukaan kuinka hyvin yksilön tekemät valinnat saavat suosiota yhteiskunnassa.Arvopohja siis liittyy yhteisöllisyyteen, arvolatautuneisuus on yksilön ja yhteisön välillä, kun taas preferenssiautonomia liittyy etenkin yksilöön ja tarkoittaa sitä astetta, mille yksilö voi yhteisön keskellä vapauden perusteella kohota. Preferenssit tarkoittavat mieltymyksiä ja autonomia tarkoittaa omavaraisuutta. Korkein preferenssi saavutetaan siinä, kun ihminen on onnellinen ja hänen onnensa ei rajoita tai estä toisten ihmisten onnea. Kun päätellään vertailukohdallisten symbolien kautta eikä universaalisten, ja silloin kun annetaan vaikutteellisesti merkitysvallan rakentumisen yhteisön päättämien normien mukaisella tavalla, silloin löydetään syy sille minkä takia näitä pyhiä tammia ja toteemeja arvostetaan. Näitä toteemeja ei kyseenalaisteta ja niitä kohtaan suunnatut pelko,viha ja kunnioitus tulevat vaistoista.