Suomalaista kulttuuria on monesti kutsuttu eniten Amerikkaa ja sen kulttuurisia vaikutteita muistuttavaksi kulttuuriksi. Syy tähän on ehkä se, että samalla tavoin kuin Amerikka oli Britannian siirtomaa, on Suomi ollut vielä pidempään siirtomaana, tunnetusti ensin Ruotsin ja sen jälkeen Venäjän alaisuudessa. Tänä päivänä englannin kieli on yleisin suomalaisten osaama ulkomaankieli. Suomalainen kulttuuri on nuori ja sen takia sen sivistyskin on monella tapaa nuorta.
Englanninkielen mutta etenkin amerikanenglannin vaikutuksesta suomenkieli on rapistunut, etenkin anglismeja ja irtaalleen kirjoitettuja yhdyssanoja ja muuta kieliopin vastaisuutta löytää vanhempienkin ihmisten kirjoituksista. Suomen kielen kehityshistoria on suurella tavalla saanut impulsseja saksan ja ruotsin kielistä. Lähes kaikki hallintoon tai oikeuteen liittyvät sanat ovat käännöksiä saksan ja ruotsinkielisistä kantasanoista, esimerkiksi kirkko, laki, kruunu ja kuningas.
Suomalaisilla on samaan tapaan unkarilaisten kanssa traaginen historia siinä mielessä, että lähes kaikki kielisukulaiset ovat eläneet kaukana toisten kansojen alaisuudessa ja siinä mielessä fennougristiikan aikaisemmat saavutukset tulisi muistaa ja vertailevan kielitieteen keinoin ottaa tarkemmin selvää siitä, millaiset yhteydet esimerkiksi Venäjällä asuvilla suomensukuisilla kansoilla ja heidän kielillään on suomen-, unkarin- ja eestinkieliin. Monet Baltian maissa ja Karjalassa puhutut finnougriset kielet ovat katoamassa tai ovat jo kokonaan kadonneet, joten pitäisi toimia niiden suhteen.
Professori Kalevi Wiik edusti siihen nähden poikkeavaa näkemystä suomalaisten alkuperästä, että hän ei luottanut monien uskomaan Volganmutka-teoriaan. Hänen mukaansa suomalaisia oli jo aiemmin asunut Suomenkin alueilla, ja että suurin osa läntisestä Venäjästä oli asutettu suomenugrilaisten kielten käyttäjien toimesta.
On itse sanottava, että minä kyllä olen Wiikin teorian kannalla. Jo tuolla seudulla asuvien ihmisten ulkonäöstä voidaan päätellä, etteivät suomalaiset joistakin rotuteoreetikkojen tutkimuksista huolimatta ole mitään mongoleita, enkä usko, että ulkonäkö olisi pystynyt niin suuresti muuttumaan ruotsalaisten siirtomaaherrojen aikana. Suomihan on ollut ainakin aiemmin kovin syrjäisenä pidetty kansa. Roomalainen historiankirjailija Tacitus taisi kirjassaan Germania mainita myös suomalaiset, joita hän nimitti Euroopan tyhmimmäksi kansaksi.
Kyllä suomenkieltä pitäisi vaalia enemmän. Sukulaiseni suomen- ja ruotsinkielinen historian professori Reinhold von Becker sai muistiinkirjauksiensa perusteella miltei päälleen yksikielisten ruotsalaisten aatelisten sylkeä, koska hän tohti lähteä kehittämään 1800-luvun alun paremman väen mukaan moukkamaista ja karkeata suomen kieltä julkaisemalla järjestyksessään toista suomenkielistä sanomalehteä.
Kielitaidon puute kasvaa myös sitä myötä kun kirjekulttuuri ja käsinkirjoittamisen lahjat katoavat. Monet eivät ole varmaan ajatelleetkaan sitä, mikä kulttuurinen muutos on käsillä, kun ihmisten yhteydenpidot eivät enää tallennu kirjepaperille ja arkistoihin, vaan ne lopulta katoavat bittiavaruuteen, josta niitä ei enää löydä kukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti