Mielestäni työnteon merkitys ei synny siitä, kuinka paljon palkkaa kyseisestä työstä työntekijä saa. Työnteon merkitys avautuu siinä, kuinka pyyteetöntä tuollaisen työn tekeminen voi olla. Pyyteettömyys työn teossa tarkoittaa siis sitä, millaista merkitystä tuollaisen työn tekeminen palvelee. Mielestäni on oikeutettua, jos joku ihminen saa vaativamman työtehtävänsä takia korkeampaa palkkaa kuin esimerkiksi monet muut palkansaajat. Kuitenkin tällaisen eron tulee olla oikeutettu esimerkiksi sen perusteella kuinka yleisesti hyödyllinen tuollainen palkan saannin asema on. Mielestäni sellainen ajatus, jossa ajatellaan, että johtajan täytyy pelkästään oman hierarkkisen asemansa takia saada korkeampaa palkkaa kuin muut, ei ole tosiasiassa täydellisellä tavalla perusteltu väite. Yleensäkin työpaikoillakin tulisi vähentää hierarkkisuutta, johtajan sanelua ja vallan symboleita. Tämä sen takia, koska mielestäni muussa tilanteessa yhteiskunnan hierarkkisuus voisi olla esimerkiksi estämässä sitä, että ihmisten potentiaali voisi tulla oikeassa muodossa esiin. Mielestäni aivan kuten vaikkapa Brittiläisen imperiumin Intian johtajaa kutsuttiin Intian varakuninkaaksi, niin tällä tavalla esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan tulisi olla hallituksen varapuheenjohtaja, joka nimike voitaisiin ehkä antaa kaikille hallituksen jäsenille. Mielestäni Suomessa voitaisiin ottaa oppia ruotsalaiseen yhteiskuntaan kuuluvasta keskustelukulttuurista, jossa asiat käydään yhdessä lävitse, ennen kuin äänestetään lopputuloksesta. Tässä tilanteessa mielestäni hierarkkinen järjestelmä aiheuttaa sen, etteivät kaikkien äänet lopulta pääse kuuluviin. Kapitalismi perustuu mielestäni ajatukseen siitä, että kysyntä määrittää tarjontaa. Tässä yhteydessä voitaisiin universaalin kapitalismin yhteydessä ajatella sitä, mitä ihmiset haluavat itselleen. Esimerkiksi mummoni mielestä kaupasta pitää aina ostaa sitä, mikä on halvinta. Tässä hän edustaa näkemystä, jonka mukaan kaikki korkeahintainen ostettava on jotain mikä pitää välttää. Kuitenkin voidaan ajatella, että ihmiset, jotka ostavat korkeahintaisia luksustuotteita, ylläpitävät sitä, että tällaisiakin asioita on tarjolla. Olen eri mieltä pääministerimme kanssa siinä, kun hän sanoi, että olisi hyvä tilanne, jos suomalaisista olisi viisikymmentä prosenttia akateemisesti koulutettuja. Tämä on väärin sen takia, koska ontokratia eli tietynlaista alemmasta keskiluokasta nousevaa jetset-elämää korostava kulttuuri voisi yleistyä. On myös mielestäni niin, ettei nykyaikaisella tavalla pitäisi yliopistossa tarjota niin monta erilaista pääainetta, vaan pitäisi tarjota mahdollisuus opiskella useampia aineita sivuopintoina, ja esimerkiksi filosofian opintoja pitäisi vaatia kaikilla aloilla jonkinlainen sopiva määrä. Mielestäni kaupallisen alan koulutusta annetaan liian monelle ja voidaan sanoa, että myös humanistisella puolella tietyt alat ovat aivan turhia työllistymisen kannalta ainetta pääaineena miettien. Mielestäni etiikka on tärkeä asia kaikessa, ja sen takia tällaiset Geschäftin ja Wirtschaftin riveissä olevat ihmiset eivät tavallisesti ymmärrä sitä, miten tulisi hyvän kannalta toimia, koska he ovat täysin sopeutuneet markkinavoimien osoittamaan tapaan toimia. Toisin sanoen he mukautuvat kaikkeen tapahtuvaan, jossa voi olla monesti myös paljon pahaa. Eli mielestäni kulutuksessa tulisi huomioida universaalisuus eli samalla kun tuetaan esimerkiksi lähiruuan tuottamista, niin voidaan tietyissä tuotelajeissa kuten vaikkapa kahvissa tai teessä suosian pienten kehitysmaista peräisin olevien kolmannen maailman tuottajien merkkejä. Tämän takia mielestäni kehitysmaihin tarvitaan jonkinlaisia länsimaisia kehitysapuvirkamiehiä, jotka olisivat tukemassa ja valvomassa maiden ja tuottajien ja kuluttajien välistä kaupantekoa, ja mielestäni tällaiset kehitysapuvirkamiehet voisivat sijoitusmaissaan olla ainakin lähellä kyseisen valtion parlamentin päätöksentekoa. Mielestäni kapitalismi ja sosiaalisen ja taloudellisen liberalismin hyväksyminen voi olla auttamassa siinä, että tunnustushierarkian kaikki asteet voivat tulla enemmän pyyteettömämmiksi. Kun valinnan vaihtoehtoja on paljon ja kaikille tarjotaan mahdollisuus vaikka itse ryhtyä yrittäjäksi, annetaan siinä mahdollisuudet valintaan monien tarjousten kautta, muuttuvat kaikki tunnustushierarkian tasot enemmän pyyteettömämmäksi. Etiikka tulee kapitalismin yhteydessä nähtäväksi etenkin siinä, kun voidaan ajatella esimerkiksi luomutuotteita ja miten eettisesti tietyt elintarvikkeet ja hyötyesineet on tuotettu ja mihin raha niiden myynnistä menee. Mielestäni lihatuotteiden yhteydessä on erityisen tärkeää miettiä sitä, miten eläintä on sen elämän aikana kohdeltu ja onko se joutunut kokemaan kärsimystä elämänsä aikana. Hyväntekeväisyyden nähdään tavallisesti tarkoittavan sitä, että jaetaan hyvää eli annetaan myös muille kuluttamisen osapuolille kuin vain kauppiaalle ja ostajalle oma osansa tästä hyvästä. Tässä esimerkki voi olla vaikkapa pieni kahvimerkki, jonka myynnistä tietty osa menee esimerkiksi yksinhuoltajaäitien tai yleensä naisten aseman parantamiseen kehitysmaissa. Eli mielestäni sekä kauppiaan että ostajan tulee osallistua hyväntekeväisyyteen, jossa tällä tavalla suhtautuessa osallistutaan siihen, mikä voi tämänkaltaisessa tilanteessa olla eettistä. Eli sekä kauppiaan että ostajan on annettava tietty eettinen osa tuotosta hyväntekeväisyyteen, kauppias lahjoittamalla ja ostaja sijoittamalla rahansa oikeanlaiseen tuotteeseen. Mielestäni kapitalismi, joka on jo aikoja sitten todettu järjestelmäksi, jossa kaikki hyötyvät, on talousjärjestelmä, joka voi sosialismiksi tulematta osallistua erilaisiin järjestelmiin ja tapahtumiin, jotka eivät suoranaisesti aina vaadi rahaa välineekseen. Eli pitäisi suosia esimerkiksi jonkinlaisten kampanjakilpailujen oikeutta kapitalismin toteuttamisen yhteydessä. Kuitenkin mielestäni tietynlaisten työtehtävien tulisi olla sellaisia, joista palkittaisiin itsessään suuresti. Mielestäni esimerkiksi Suomen eduskunnassa istuvilla poliitikoilla on liian suuret palkat, ja tämän takia eduskunnasta tuleekin nykypäivänä jonkinlainen herra- ja rouvakerho, jossa paisunut itsetunto saa monet näistä kokemaan kuin he olisivat jossain eliittikoulussa keskenään. Mielestäni kansanedustajille tulisi maksaa kulukorvaukset omasta työstään ja siihen päälle paljon nykyistä pienempi raha, jolla voisi kustantaa elämisen ja siihen päälle esimerkiksi toisen pienen asunnon vuokran pääkaupunkiseudulla. Ei antiikin Roomassakaan konsuleille tai Meiji-aikakauden samuraillekaan maksettu varsinaista palkkaa työstään. Tämä suuntaus, jossa kansanedustajat haluavat saada multisuurta ansiota ”työstään” on tullut yleiseksi vaan sen takia, koska alempi keskiluokka ja keskiluokka yleensä on saapunut eduskuntalaitosta miehittämään. Koska poliitikkona toimiessaan saa itse toteuttaa omia arvojaan niin halutessaan, niin ei siitä pitäisi maksaa palkkaa, koska en minäkään esimerkiksi filosofisia arvoja kirjatessani saa siitä suoranaista palkkaa. Ketä heidän asemansa lopulta hyödyttää kuin suurimmassa merkityksessä vain itseään ja omaa arvotus- ja ajatustoimintaansa. Mielestäni yhteiskunta muuttuu paremmaksi silloin, jos ihmiset saadessaan rahaa osaavat suunnata sen muualle kuin oman itsekkyytensä ja turhamaisuutensa tyydyttämiseksi. Mielestäni kenellekään ei tulisi antaa lahjaksi jonkinlaista isoa rahasummaa kuten vaikkapa Haluatko miljonääriksi-kilpailussa, koska äkkirikastuminen on aina väärin. Yksi tapa sijoittaa saatu miljoona euroa olisi esimerkiksi tasaiseen osakesalkkuun ja rahastosijoituksiin, josta tulevat voitot voitaisiin tietyin osin siirtää yleiseen hyväntekeväisyyteen. Eli ostopäätöksissä tulee aina huomioida eettisyys ja se miten kyseinen tuote on tuotettu, ja miten tuotteen myyjä käyttää myynnistä saamansa rahat. Elon Musk on varmaan hyvä esimerkki kunnon aspergerihmisestä, joka on ottanut eettisyyden huomioon omassa merkittävässä työssään. Kun ihmiset suuntaisivat kuluttamisen kärkensä eettisesti tuotettuihin tuotteisiin, olisi varmaa, että muutkin tuottajat alkaisivat kiinnittää huomiota näihin asioihin, ja kilpailun laajetessa pian voitaisiin saada eettisesti tuotettuja tavaroita myös sellaisilla hinnoilla, joihin esimerkiksi köyhimmillä kansalaisillakin voisi olla varaa. Eli mielestäni hyväntekeväisyyden ja kapitalismin voi jollain tavalla yhdistää ja siinä olennainen osa on pyyteettömyyden pyrkimys. Kuitenkaan rahasta ei voida yhteiskunnassa luopua ja paras järjestelmä, jossa raha kiertää, on kapitalismi eli vapaa ja säätelemätön markkinatalous.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti